Elokuussa suljettu kirjekuori tuoksui ihan helteessä kuivuneelle pellolle. Korsille. Sängelle. Hartaasti kaadoin sisällön valkoiselle paperille. Siemenkodan kuoria, kukkavarren pätkiä ja soikiloita siemeniä. Orvokin siemeniä.
Oli kyllä ihanaa käpistellä siemeniä ja kouhia multaa purkkeihin. Hanskat kädessä joo, ne ekat potit, sitten oli pakko työntää paljaat sormet säkkiin. Tuntui kuulkaa hyvältä.
Näistä tulee pikkuorvokkeja, joita olen useamman kevään kasvatellut. Niiden värikombinaatiossa ja värien muunnoksissa ei enää pysy mukana, mutta mitä välii. Jos kaikki menee hyvin ja historia toistaa itseään, niin kahdeksan viikon päästä avautuu ensimmäinen kukka. Kahdeksan hassunlyhyen viikon.
Jep kyllä tässä viikot huristaa niin hurjaa vauhtia, että pian tuo pari kuukautta on kulunut! Pitäisikin pian taas kylvää itsekin lisää<3
VastaaPoistaNiinpä, laukatkoon oikein vauhdilla nämä viikot! :)
PoistaOi, tuskin maltan odotaa tämänvuotista värikirjoasi!
VastaaPoistaToivottavasti tulee kukkia, tässä vaiheessa valtaa tukeva epäusko, että ei-niistä-kuitenkaan-mitään-voi-tulla :o
PoistaOrvokkien kasvattaminen siemenestä alkaa kuulostaa hurmaavalta. Pitäisiköhän kokeilla?
VastaaPoistaIlman muuta pitää! Lisävaloa kaipaavat, ja viileähköä kasvupaikkaa, ei sen kummempaa :)
PoistaTänä vuonna pitäisi ensimmäisen kerran kokeilla itse orvokkien kasvattamista siemenestä, yleensä olen niiden vain antanut siementää pihalla itsensä ja kukkia missä sattuu. Kaikkein kauneimpia orvokeista ovat mielestäni metsäorvokit, niitä meillä kasvaa tontin visakoivikossa, ihania ja pieniä sinisiä pilkkuja.
VastaaPoistaOrvokit ovat kyllä ihania juuri tuon takia, että siementävät itsensä kasvamaan niukkoihinkin paikkoihin. Sitkeitä ja herkkiä, täydellisiä kevätkukkia.
PoistaVoi, vain kahdeksan viikkoa! Ihanaa!
VastaaPoista<3
PoistaSe ensimmäinen kerta keväällä, kun upottaa sormet multaan on paras!
VastaaPoistaOn se, niin täynnä lupausta!
PoistaKahdeksan viikkoa, sehän ei ole pitkä aika, ja sittenkö jo tosiaan orvokit kukkii. Pitäisköhän kokeilla itsekin:)
VastaaPoistaKyllä, ehdottomasti :) Lisävaloa ja viileänpuoleista kasvutilaa, niistä tykkäävät orvokit - ja orvokeista tykkää tarhuri.
PoistaSormet multaan, siitä tykkäsin minäkin, kun ekat taimet koulin:)
VastaaPoistaOo, olet jo koulintavaiheessa? Tulen kurkkaamaan, josko olet kertonut siitä tarkemmin :)
PoistaNiinhän se on, todella haastavaa hillitä itseään :) Kasvarista on iloa sitten siellä loppupäässä taimikasvatusta – tai olisi, jos taimia ei olisi tuplasti sen verran kuin kasvarissa tilaa... Oletko muuten ajatellut jotain pientä kasvihuonetta parvekkeelle? Siinä karaistuisivat orvokit kevätauringossa varsin nätisti.
VastaaPoista