Näytetään tekstit, joissa on tunniste nurmikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nurmikko. Näytä kaikki tekstit

8. toukokuuta 2012

Nurmikosta allergia-ase

Jatkossa saavat omatoimisesti nurmikolle saapuneet kasvit rehottaa tällä pihalla aivan vapaasti, päätin aamulla lehteä lukiessani. Hesarissa nimittäin allergiaprofessori kertoo, että allergian riski pienenee, kun kodin lähellä kasvaa paljon luonnonvaraisia kukkia.

Tutkijat ovat hygienia-hypoteesinsa kautta sitä mieltä, että kun luonnon monimuotoisuus pienenee, kapenee myös ihmiselämän pieneliöiden kirjo – ja juuri nuo pieneliöt toimivat immuunijärjestelmämme opettajina. Seurauksena on allergian ja astman kaltaisten kroonisten tulehdusten yleistyminen.


Erityisen tärkeitä ihmiselle ovat mm. gammaproteobakteerit. Niiden joukosta 99 % on hyviksiä, jotka taistelevat pahiksia vastaan – vaikka ihmiset astuvat kaksi askelta taaksepäin kuullessaan sanan "bakteeri". 

Professori Tari Haahtela antaa vinkin vastustuskyvyn voimistamiseksi: mustat kynnenaluset.

Harvinaisten kukkakasvien siitepöly saattaa vähentää allergian riskiä siksi, koska sen avulla ihminen altistuu monimuotoisemmalle siitepölyainekselle. Toisaalta tällaisten kasvien pinnalla voi olla paljon sellaisia bakteereja, jotka vaikuttavat ihmiskehon bakteerilajistoon. Yksi tekijä saattaa olla myös se, että harvinaisemmat kukkakasvit kertovat luonnonmukaisesta pihasta, joka jollain vielä tuntemattomalla tavalla vaikuttaa hyödylliseen bakteerilajistoon, lehdessä kirjoitetaan.

No, olivatpa tekijät mitkä tahansa, niin puutarhaharrastuksen terveysvaikutus lienee kiistaton. Lapsille siis kuokka käteen ja kasvimaan kimppuun.

Ja me nurmikosta vastaavat voimme vihdoinkin huoahtaa: antaa kaikkien kukkien todellakin kukkia, ja toivotaan, että tuuli kylvää vihermatolle lisää harvinaisten luonnonkasvien siemeniä :) Näin aluksi tarjoan kasvualustan nurmikolta, mutta jatkossa voidaan miettiä myös muita puutarhan alueita.

Okei, myönnetään, että laiska tarhuri pitää tätä asiaa myös pienenä keppihevosena sille, ettei ole jaksanut koskaan puunata nurmikkojaan kuntoon. Tällä hetkellä nurtsipihalla kasvaa kaikenlaista jännää, joka kyllä on pääosin vihreää ja siksi luokiteltavissa "nurmikoksi" väljästi tulkiten.

Siellä näkyy viheriölle asiallisesti kuuluvaa apilaa...


ja poimulehteä


suikeroalpia


maahumalaa


nokkosta


hmm, jotain jännää mykerönsä pian avaavaa


sekä vuohenkelloa


vuohenputkea


jotain leinikkikasvin näköistä, olisiko rönsyleinikkiä


jotain sulkamaista pörheää


ja tähtityyppisen sorjaa


palmumaisen varrekasta


eteerisen valkopilvistä


metsäorvokin sinistä


skillojen sateenvarjoja


sinivuokkojen sinfoniaa


valkovuokkojen valmista lehdistöä


kohta aukeavaa keltaista


kukintansa päättänyttä krookusta


puolikasta tulppaania


sammalta


kuokkavierailevaa vaahteraa


ja tällaista outoa vihreää (miten tämä on joukkoon eksynyt)


jotain vaaleanpunaista, jonka luokse kiirehdin: höh, eilisissä pelakuupuuhissa pudonnut kukka.


Nurmikolla näkyy myös maan alle kuuluvia koivunjuuria,


ja myöhemmin mukaan liittyvät ainakin päivänkakkarat.

Antaa näiden kaikkien siis kukoistaa ja tarhurin chillata. Jos nuo kasvit eivät allergiaa vastaan taistelekaan yleisyytensä vuoksi, niin ne taistelevat puutarhurin vapaa-ajan ja selän puolesta. Ja kun tarhuri ei jatkuvasti kiillota nurkkiaan, niin pihalle saattaa rantautua se yksi harvinaisempi siemen, joka kantaa kortensa tuikitärkeään kekoon omien ja naapurin lasten terveyden puolesta.

Ja nyt takaisin pihalle hankkimaan mustaa kynsien alle, professorin kehotuksesta. Eikä niitä kynsiäkään enää tarvitse yrittää saada nitisevän puhtaiksi: mustakyntisten tunnistetaan pian kautta maailman puuhailevan allergian vastaisessa työssä...

Ehkä harvinaisempia luonnonkasveja suosiva voisikin saada terveydenedistämisstipendin? Lahjakortin siemenmyymälään ja multakauppaan? Juu, kannatan!

20. joulukuuta 2011

Tunnelmallista joulua!

Vihdoin se on koittanut, levon ja juhlan aika. Kauan sitä on odoteltukin, ja odotellessa kynttilöitä polteltu. Pikkukoiran kanssa.


Hän istuu pöydällä ja katselee ikkunasta ulos... Häntä(ä) ei juuri kiinnostanut lähteä ulos, kun satoi monta päivää putkeen. Nurmikkokin meni ihan puolijärveksi.


Imeytyihän se vesi lopulta, kun rankkasade loppui. Olisipa tällä viikolla saatukin mahtavat kinokset, jos tuo vesimäärä olisi lumena satanut... huh.

Joulukukkaistutuksia en ole kasaillut yhtä koria enempää, koska vietämme joulua toisaalla. Mutta orkideat ovat tuoneet juhlavuutta tähän joulunalusaikaan. Valkoinen yksilö on viime vuonna kukkivana saatu, kuukausi sitten se avasi uudet nuput.


Iso kiitos kaikille ihanille blogimaailman ystäville, viherpeukaloille ja puutarhailijoille tästä vuodesta.


Tunnelmallista, tuoksuvaa, maistuvaa ja punaista joulua teille kaikille!

13. joulukuuta 2011

Upouutta alkua

Voiiii, vielä on pihalla paljon vihreää näkyvissä, ja ihan uutta kasvuakin, jota satunnaiset pakkasyöt eivät ole kokonaan rouhaisseet. Kuten jouluruusun (Helleborus niger) kukintoja...


... jotka avautuisivat varmasti juuri jouluksi, jos lämpötila nousisi nyt keväisiin lukemiin. Toivottavasti ne pärjäävät tulevan kylmäkauden yli.

Alkusyksyllä istutetun alppikärhön (Clematis alpina 'Pink Flamingo') juurella kasvaa jotain, mutta en osaa tunnistaa, mitä. Jotain kauniin vihreää kuitenkin.


Grönlanninhanhikki (etualalla) on jäämässä isompien perennojen jalkoihin, täytyy keksiä sille keväällä parempi paikka. Taustalla sarviorvokki on virittänyt uutta kasvua. 


Myös sinipallo-ohdake on päätellyt, että kevät on tullut ja että uusia lehtiä kannattaa työntää ilmoille.


Noh, ehkä heillä on paukkuja tehdä uusia lehtiä sitten ihan oikean kevään koittaessa. Myös syreenin nupuille koittavat vielä kalseat ajat.


Pysykää vahvoina!

Tänään aurinko näkyi hetken aikaa, ja koska olen kotona flunssassa, kipaisin ulos kameran kanssa. Tallentamaan tämän ihmeen. 


Siinä sitä nyt on nurmikolla valoa ja varjoa todisteeksi, hah. Kovin oli lyhyt nautinto, siksi täytyy turvautua puutarhakirjoihin nautinnon lähteinä.

Olen säästänyt mm. lahjaksi saamiani kirjoja luettavaksi tähän nihkeimpään puutarha-aikaan. Täältä sitä löytyy uuden alun ituja ja ideoita vaikka kuinka paljon.


Ja mukavaahan näitä on juuri nyt selailla, pääsee sopivasti pakoon jouluvalmistelujakin ;)

Vaihdoin kukkakorin kulahtaneet hyasintit tuoreisiin kasveihin. Nyt liilojen valojen seassa joulustelevat sypressi, joulutähti ja amaryllis.


Sieltä se kukkanuppu kurkkaa suojastaan... hei, tule vain ulos, lupaamme ihailla sinua paljon.

Jos joku haluaisi lähettää mulle yllätyksenä jouluisen kukkakimpun, niin kannattaisi kääntyä esimerkiksi tämän amerikkalaisen Better Homes and Gardens -lehden suositteleman verkkokaupan puoleen. Tällainen nimittäin olisi oikein kiva asetelma joulun aikaan ihailtavaksi.


Onpa siinä punavalkoista ilotulitusta! Voisin ottaa myös hillitymmän kimpun eli tämän:


Tai no, mitä sitä kursailemaan. Saa tilata molemmat, kiitos!

4. heinäkuuta 2011

Mökkimessut: Terassi on pop

Loma-asuntomessuilta jäi tunnelma, että mökkeihin rakennetaan nyt paljon terassipinta-alaa. Tuo sana "mökki" on kyllä vähän niukka kuvaamaan noita ihania huviloita ja kakkosasuntoja, jotka varmaan ovat usein upeampia kuin moni ykköskoti... upeutta lisää tietenkin ympäristö, joka on voitu valita maisemaa painottaen, eikä pohtien kulkuyhteyksiä työpaikalle, päiväkotiin, kouluun ja kauppaan.

Mutta siis terasseja näkyi paljon ja isoina pintoina. Ne jatkoivat tyylillisesti sisätilojen linjaa mm. kalustuksen osalta. Mukavaahan esimerkiksi tällä terassilla olisi aamuista maitokahvia siemailla:


Tuota riippuvaa tuolia näkyi muuallakin hiukan erilaisena versiona:


Eilisessä postauksessa ihailin Lokki-huvilaa, jossa myös oli näyttävästi terassipinta-alaa ja terasseilta laveita portaita melkein joka suuntaan. Tämän toisen huvilan sivuterassi antaa hyvää kuvaa siitä, mien paljon puulattiaa mökkien ympärille nykyisin rakennetaan:


Onhan tuo paljaalle varpaalle huomattavan miellyttävää :)

Terassien kalustus tuntui olevan suoraa jatketta esimerkiksi olohuoneeseen, eli sohvaryhmiä upottavine valkoisine tyynyineen. Raikkaan näköistä! Praktikkona sitä miettii, että mitenhän valkoisia nuo kankaat olisivat omassa käytössä loppukesästä... mutta pesukone ne sitten varmaan hoitaisi.

Erilaista terassikalustusta edustivat nämä Hämeen Puuverkon kohteiden, Hetan ja Akustin, pihatuotteet. Nämä puhuttelivat mua kyllä kovasti:


Nerokasta tässä on se, että noihin istutusaltaisiin voi laittaa lasilevyt päälle, jolloin ne toimivat pienoiskasvihuoneina. Niissä voi kasvattaa vaikka yrttejä jo aikaisin keväällä.


Ja nurmikko, tuo joskus kovaakin työtä vaativa viheralue, saadaan tässä systeemissä ansaitsemalleen paraatipaikalle, jossa sitä voidaan ja muistetaan hoitaa päivittäin:


Mun täytyy sanoa, että tykkään! Ja istuimet ovat samaa mallia, ilmeisesti niissä on myös säilytystilaa, en huomannut tarkastaa. Mutta tämä näyttää aika huolettomalta ja vain vähäistä huoltoa tarvitsevalta terassiryhmältä.


Tässä on luomua tunnelmaa ja suomalaista puuta kauniissa ja käytänöllisessä paketissa. Idea, jota kelpaisi myydä suuren maailman trendikkäille kattoterasseillekin.

Some ideas from the Holiday Housing Fare 2011. Seems that terraces are really pop in Finnish cottages today. And for a good reason: warm wood feels lovely under toes.

These wooden terrace furnitures and growing cases seem practical and easy to care of. And a big plus, they're ekological and natural in every way.

3. heinäkuuta 2011

Mökkimessut: Kuntta vai nurmikko?

Eilinen lauantai taisi olla tähän asti kesän lämpöisin päivä. Mäntyharjun loma-asuntomessuilla auton lämpömittari tuikutti 32 astetta, iholla keli tuntui vielä paljon kuumemmalta. Sää oli jo ehkä liiankin tulinen auringonpaisteessa kävelemiseen, mutta toisaalta se oli juuri sopiva lomaunelmointiin ja -haaveiluun: ison järven rannalla tällaisia päiviä voisi viettää useammankin.

Ihania mökkejä olivat kaikki, mutta mun suosikkimökki (jos tällaista huvilaa voi mökiksi kutsua) oli uudenlaisen designinsa takia tämä Honkarakenteen Lokki.


Ei ole mikään perusmökkerö tämä, ei. Tässä rakennus takakantilta:


Kokonaisuuteen kuuluu myös rantasauna ja samantyylinen leikkimökki (!). Taustalla sauna:


Rakennukset ovat musta tosi kauniita ja istuvat maisemaan aivan täydellisesti. Mutta tuo taloa kiertävä siirtonurmikko hiersi hiukan silmää. Se oli erittäin kirkkaan vihreää ja heinä leveää, hiukan jopa muovisen näköistä. Miksiköhän sitä oli tontille tuotu? Naapurimökin tontille oli istutettu kunttaa, joka sopi ympäristöön kuin nakutettu.


Talon vierustalla oli matalaa pensasta ja muuta matalaa kasvustoa, sitten oli tummista liuskekivistä tehty polku ja loput tontista mm. mustikan-, puolukan- ja variksenmarjan varvuista koostuvaa metsäsiirrännäistä.


Kasvusto oli tuotu tontille kuukausi sitten isoissa, n. 10 neliön rullissa. Siirrännäistä pitää kastella ekana kesänä huolellisesti, jotta se juurtuu. Jatkossa kastelua ei tarvita. Noin 10-15 cm paksun kuntan alle parasta on hiekka-moreeni tai esim. hiekka, johon on sekoitettu lannoittamatonta ja kalkitsematonta turvetta.

Juttelin kunttapihan tehnyttä, kajaanilaisen Piiraisen Viherpalvelun edustajan kanssa, ja hän kertoi, että pohjoisen kunttaa on siirretty aivan eteläiseen Suomeenkin, muun muassa Tammisaareen ja Espooseen. Kuntta pärjää missä vaan, sen kasvillisuus muokkautuu sitten kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Valosta tykkää mm. puolukka ja puolivarjoisasta esimerkiksi mustikka. Mutta kuntta kestää ja voi hyvin hänen mukaansa missä vaan, kunhan tosiaan siitä alkukosteudesta huolehditaan. Lannoittaa ei saa jatkossakaan. Hinta on riippuvainen mm. tontin sijainnista ja kulkuyhteyksistä, mutta noin 19-24 euroa neliöltä tulee asennetun kuntan hinnaksi.

Kunttaa siirretään niistä metsistä, joihin on tehty hakkuusuunnitelmat. Eli pohjakasvillisuus siirretään turvaan, voisi ajatella. Toivottavasti kuvio pysyykin niin, vaikka kuntan suosio kasvaisi kovasti... ettei metsänpohjia parturoitaisi kaljuksi mökkipihoja varten :/

Kunttaa voi asentaa kuulemma savipihallekin, pääasia, että maaperä ei ole kovin ravinteikasta. Jos näin on, sitä voi parantaa suodatinkankaalla ja n. 10 cm:n sorakerroksella. Jos pintaa ei voi nostaa, sen 10 cm voi tietysti ensin kaivaa pois.

Jos kuntan päällä tarvitsee säännöllisesti kävellä, poluksi voisi laittaa vaikka pitkospuut. Tässä tontilla pitkospuut oli tehty leveistä lankuista katemateriaalin päälle.


Ihanan luonnonmukaista, sanon minä. Kaunista.

Tuo polku päättyi terassin portaiden eteen. Talon edusta oli vaaleasävyistä irtokiveä, mikä sekin on mielestäni varsin nättiä ja vivahteikasta. Sateella kivien väri syvenee, kuin rannalla aaltojen alla.


Noista terasseista postaan seuraavalla kerralla (eli tässä), ne ovat ihan oma lukunsa. Nyt, jos olisin Lokin emäntä, niin tietäisin, mihin tästä seuraavaksi suuntaisin. Nimittäin tänne:


Kun ei olisi nurmikkoa leikattavana eikä kasteltavana eikä ruusupenkkejä perattavana, niin aikaa jäisi silkkaan nautiskeluun. Leppeän kesätuulen keinutteluun.

Some photos from Holiday Housing Fare 2011 in Mäntyharju. The gorgeous "cottage" in the first images is Lokki (made by Honkarakenne). Here's more information of it.

In my opinion, the best garden for Finnish foresty cottages is made of "kuntta", forest vegetation transplant. It usually has some lingonberry, blueberry and crowberry twigs in it, amongst other low-growing plants. It's moved from forests that have logging plans already made. Light green turf looks quite plastic in this spectacular environment, I think.