2. helmikuuta 2013

Jakautunut persoonallisuus

Mikään ei ole niin helppo petos kuin itsepetos. Juuri pääsin päättämästä, että vast'ikään siivottu siemenvalikoima on ihan riittävä tämän vuoden kylvöksiin.

Sitten menin siemenkauppaan hakemaan risiiniä ja värinokkosta. Eilen Thompson&Morganin paketti saapuikin.


Paketissa oli 14 pussia siemeniä, eivätkä ne olleet seitsemän risiiniä ja seitsemän värinokkosta. Ei, kyllä oli tarhurin naksusormi ollut vikkelänä ja poiminut ostoskoriin Kaikenlaista Kamalan Tärkeää. Kuten mantsuriankärhöä ja kääpiölupiinia. Vaikka hänellä ei ole tilaa esikasvattaa eikä jälkikasvattaa eikä istuttaa yhtään enempää kuin välttämättömimmät, aiemmin suunnitellut kasvit.

Huoh.

Meinasin jo pillahtaa itkuun itseni kanssa, mutta sitten tajusin, että syy epäloogiseen käytökseen lukee yhden hankitun siemenpussin kyljessä. Ipomoea purpurea "Split Personality" eli Elämänlanka "Jakautunut persoonallisuus". 

Juuri niin! Toinen puoli persoonallisuutta on järkevä ja suunnitelmallinen, se tajuaa, että siemeniä on nyt ihan riittävästi tämän kauden kylvöihin ja sanoo ääneen "Näillä mennään, tiks lukkoon". Se muistaa, että myös talvehtimassa on läjä kasveja ja että muistaakseen se tilasi jotain juurakoitakin jostain. 

Toinen puoli persoonallisuutta unohtaa sen ensimmäisen puoliskon ajatukset ja päätökset, kun se pääsee (menemällä menee) siemenkauppaan tai taimimyymälään. Juuei, kyllä TÄMÄ aina johonkin mahtuu! Vaikka siihen yrttipenkkiin (jonka se samainen persoonallisuuden puolisko jo täytti edellisenä syksynä 150:llä spontaanissa huumassa hankitulla sipulilla, jotka eivät sitten mahtuneet mihinkään muualle).

Ei auta, nyt vaan eletään näiden kahden, toisistaan jatkuvaa mittaa ottavan tahon kanssa ja yritetään olla kylvämättä ihan kaikkea. Tai on alettava etsiä lähintä Anonyymit Hortoholistit -ryhmää.

Ongelmakäyttäytymiseksi en kuitenkaan laske tulppaanien ostamista. Niitähän on ihan pakko saada tähän ajankohtaan väriä ja toivoa tuomaan.


Ja jos joku muu haluaa antaa kukkia, niin sekään ei voi olla vaarallista. Tällaisen kimpun kotiovelle toi Interflora. 


Valkoinen gerbera, freesioita, pieniä krysanteemin näköisiä palleroita sekä monenlaista vihreää silmäniloa. Oikein hyvännäköinen ja tuore kimppu, eli ainakin tämä Interfloran lähetys oli tosi laadukas. Se on hyvä tietää, jos tulee itselle kukkakimpun lähetystarve eteen.

Kukat eivät olleet _varsinaisesti_ (ollenkaan) minulle, mutta ne sijoitettiin paraatipaikalle, jotta kaikki pystyvät niistä nauttimaan. Myös molemmat jakautuneista persoonallisuuksistani ;)

25 kommenttia:

  1. Samasta taudista täällä kärsitään. Löytyi niin kiehtovia basilikalajikkeitakin ja tummanpunaisia sokeriherneitä ja vaikka mitä muuta. Ihan aikuisten oikeesti piti tilata vaan naapurille kuukausimansikan siemeniä. Löytyisiköhän tähän vaivaan toimivaa terapiaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama on tosiaan tauti, osta kaksi = kaksi(toista). Kyllä tähänkin joku terapiamuoto varmaan tepsisi, jos vaan apua lähtisi hakemaan...

      Poista
  2. Oh, terveiset myös täältä toiselta jakautuneelta persoonalta! Taitaa kuulua tänne meidän puupäätarhureiden maailmaan tämä otan vielä yhden -ajattelutapa.

    Sulla on hyvin innostava palsta, kiitokset siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, puupäätarhurit, niihin tunnustan todellakin kuuluvani!

      Hauskaa, että käyt palstalla, Perho Kerttunen, ja kiitos kivasta kommentista!

      Poista
  3. No, asiasta voi yrittää löytää hyviäkin puolia.
    1) Siemenet säilyvät, joten kaikkia ei tarvitse kylvää seuraavana kesänä.
    2) Siemeniä on hyvä olla varallakin, jos vaikka taimikasvatus epäonnistuu tai etanat syövät kasvualut.
    3) Mielitekojen kohde voisi olla tyyriimpikin. Jotkut naiset ostavat merkkilaukkuja ostamisen ilosta ja se vasta kallista onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja, joilla voi tosiaan perustella itselleen nämä ylimääräiset ostokset, heh. Ovatkohan ne sitten persoona ykkösen vai kakkosen perusteluja? ;)

      Ei vaiskaan, kiitos positiivisista ajatuksista!

      Poista
  4. Näinhän se menee;)
    Vaikka siemeniä on varastossa jo yli oman tarpeen, on ihan "pakko" saada jotain ihanuuksia lisää...
    Ja joka vuosi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on se kumma "pakko", ylittää kyllä kaikenlaiset järkeilyt mennen tullen :)

      Poista
  5. Ompas hauska kukan nimi;) Vaikka vähän siitä tuleekin työt mieleen. Aina niitä siemeniä jonnekin mahtuu ja nehän säilyy suvesta suveen, tavallisesti ylitse luvatun aikansakin. Halpa huvi:) (pikkuisen perustelun myös itselleni)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli keksitty varsin erikoinen nimi kasvimaailmaa ajatellen. Eihän kasveilla ole todistetusti ollenkaan persoonallisuutta niin kuin me sen ihmisten kohdalla miellämme...

      Mutta joo, pussit mahtuvat pieneen tilaan ja halpojakin ovat, joten mitäs sitä niin kamalasti jarruttelemaan ;)

      Poista
  6. Anonyymit hortoholistit. ;) Todentotta. Mikä on se ongelmakäyttäytymisen raja? Kun kaikki rahat ovat menneet kasveihin vai se, että kun oma tontti ei riitä, istuttelee ihan vähän vain myös naapurin pihalle? Pitäisköhän sinun tehdä itsellesi sellainen viherseinä pihalle, jotta saisit kaikki kasvit moneen kerrokseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, missä menevät hoidontarpeen rajat :D Ehkä yksi selvä on juuri tuo naapurin tontille istuttelu, sehän ei ole kauhean soveliasta toimintaa. Ylivelkaantuminen taimikaupassa on myös yksi, ei ole tarkoitus kaikkia rahojaan laittaa harrastukseen, heh.

      Viherseinä voisi oikeasti olla hyvä ratkaisu, mutta se tietysti virittäisi uusia ostotarpeita, niitä juuri seinälle sopivia kasveja...?!

      Poista
  7. Liityn seuraan myös, vertaisryhmät toimivat mainiosti! Tosin Savea ja Papua nosti esille nuo laukut ja kengätkin menevät samaan kategoriaan, joten ollaan varmaan niihin verrattuina aika kuivilla vesillä... kunnes alkaa kevään iloinen "raadanta" niiden purkkien ja purnukoiden kanssa! Itse inhoan yli kaiken tarkouksia "osta viisi maksa neljä": kun menee yhtä ostamaan, niin tulee heti sellainen olo, että kas, säästän kun ostan vielä neljä lisää! Itse klikkailin niitä daalian mukuloita Eurobulbilta (vielä en ole uskaltanut edes blogiin kirjoittaa siitä suorituksesta) ja niitä oli pakko ostaa 40 €:lla: halpoina niitä sai napsutella tilaukseen lähemmäs kolmekymmentä!! Mihinköhän tässä vielä joudutaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on jo kunnon ryhmä koossa!

      Laukut ja kengät ostokohteena on tosiaan ongelmallinen, mutta ajattelen niin, että jos joku asia on ongelma, sen ongelmallisuutta ei välttämättä pienennä se, että joku toinen asia on vielä isompi ongelma (jollekin toiselle). Juuri nuo ostamisen jälkeiset vaiheet ovat se mun ongelma: en malta olla kylvämättä, vaikka en saa taimia mahtumaan mihinkään, ja viikkojen/ kuukasien ajan joudun rahtaamaan kymmeniä, satoja purkkeja edes takaisin kellarista ikkunalaudoille, ulos, sisään, kasvihuoneeseen jne.

      Eli homma lähtee lapasesta muutaman nätin pussin ja pienen siemenen takia. Ostaminen on kiva vaihe, ei kirpaise juurikaan, mutta itseni tuntien joudun sen takia hikisiin paikkoihin.

      Hahaa, jäämme odottamaan Eurobulb-tunnustuksia :D Sieltä taisin itsekin jotain pientä tuossa pari viikkoa sitten ostaa, olen tosin aktiivisesti yrittänyt unohtaa sen session :/

      Poista
  8. No eihän sitä tosiaan voi euron pussin ohi kävellä ;) Hortoholistin tunnusmerkit alkavat olla aika hyvin kasassa, täytyy miettiä ryhmän perustamista. Hoitona voisi olla varmaan juuri erilaisia houkutusten ohi kulkemisia ja verkkokaupoissa surffailua luottokortti taskussa. Siedätyshoitoa siis...

    VastaaPoista
  9. Älä kuule, Geranium, yhtää oo hualissas. Mun täs tarvis olla, ku en oo ostannu yhtään siemenpussia enkä istuttannu yhtään siementä. Aattele!

    Siemenpussit viä niin vähän tilaa, että voit hyvinkin hankkia niitä lisää. Kyl ne säilyy. Mullakin on 15 vuotta vanhoja, Mököltä perittyjä, siemeniä ja edelleen itää.

    Kohta päästään pihalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, mutta onneksi siemenostoksiin ja kylvöihin on vielä pari kuukautta huoletonta aikaa ;) Jos huhtikuun loppuun mennessä multa ei ole pölissyt, niin silloin huolestumme. Vahvasti.

      Totta, säilyväthän nuo. Mutta miksi niitä pitää kerätä varastoon, vaikka joka vuosi niitä tulee myyntiin, sitä kysyn tässä itseltäni...

      Poista
  10. Hih ollaan me vaan melkoisia viherholisteja! Ei ole mullakaan penkeissä tilaa, vaan olisi kyllä tilaa tehdä uusia penkkejä jos vaan tietäis että ehtisi ne hoitaakin???! Onneksi mies ja hoidettavat lapset vähän rajoittaa pakostakin, sekä krooninen rahapula nyt kun olen vielä vuoden hoitamassa muksuja kotosalla. No jospa nuo kylmäkäsittelyssä olevat siemenet eivät vaikka itäisikään ja unikot voi viskoa suoraan johonkin tontin kulmalle niin eihän siihen enää jää montakaan pussia maaliskuulle kylvettäväksi:)Jokaisella varmasti on joku "pahe" vaan onhan niitä kyllä paljon huonompiakin kun tämä vihertäminen, vai mitä?! P.S ja ainahan ylimääräisiä taimia voi antaa naapureille jos nyt ei kehtaa ihan salaa käydä istuttelemassa:) T. Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on pari uutta istutusaluetta kaavailussa, mutta myös ne vanhat pitäisi ensin järkeistää ja siivota... mutta kukas sitä niitä vanhoja jaksaa pöyhiä, kun voi istutella uusia, kiinnostavia kasveja ;)

      Mulla asuu naapurissa ehkä vielä itseäni hurjempi puutarhailijarouva, jonka kanssa tuskailemme joka kesä tilapulaa ja taimihulluutta... hän varmasti ottaisi ylimääräiset, mutta joutuisi istuttamaan ne tilanahtauden takia salaa meidän puolelle, heh.

      Poista
  11. Hauska kirjoitus. Minä onnistuin tilaamaan vain 'suunniteltuja' hyötykasveja (puoliso karsi puolet listasta), mutta innostuin puutarha.netin siemenkirjeistä joten lisää kylvettävää tulee sieltä... Kyllä sit nyt on innoissaan, mutta jossain vaiheessa kouliminen alkaa tuntua työltä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että joskus voi onnistua pysymään suunnitelmissa! Ehkä munkin olisi pitänyt antaa lista puoliskon luettavaksi... en olisi kyllä uskaltanut, hän olisi ruksinut ainakin sen puolet pois, heh.

      Joo, koulimisen ja purkkirumban aikaan sitä miettii, että olisiko millään voinut valita jonkun järkevämmän harrastuksen :)

      Poista
  12. Varsin tuttu tauti! Mutta vähänkö mä olen ylpeä itsestäni, kun olen onnistunut neljästi viimeisen viikon aikana kiertämään kaukaa kauppojen värikkäät, houkuttelevat ja ihan liian ihanat siemenhyllyt. Pahaa teki :D

    Jonkinlainen järjenhiven taitaa vielä olla jäljellä. Niitä siemeniä kun on jo nyt aivan tarpeettoman paljon, ei ihan heti täytyisi sortua ostamaan lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purlina, olet rohkaiseva esimerkki siitä, että tämän vaivan voi oppia hallitsemaan! Jihuu, en ole enää yhtään huolissani, tämä oli vain tällainen notkahdus, jollaisia tapahtuu kaikissa luonteenlujutta kaipaavissa vaikeissa tilanteissa :)

      Tuo järjenhiven mulla oli tosiaan vakaasti käytössä vielä muutama viikko sitten. Jonnekin näytti nyt hävinneen...

      Poista
  13. Mutta kun ne siemenhyllyt on niin täynnä, hukkaanhan ne menisi, jollei joku niitä ostaisi, eikö?
    Ja siemenhyllyt on niin värikkäitä, puoleensavetäviä, täynnä kaikkea ihanaa kokeiltavaa, ja vielä keskeisellä paikalla, ettei niitä vain pysty kiertämään tarttumatta muutamaan pussiin.
    Tunnustaudun myös jakautuneeksi persoonallisuudeksi tässä suhteessa, järkipuhe kankkulan kaivoon, kun siemenhyllyt kutsuu. ;)

    Mutta Savea ja papuja keksi parhaat selitykset, erityisesti pidän tuosta merkkilaukkuvertauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, kaikki kuvailusi osuvat ihan nappiin. Selityksiä keksin ostohetkellä monta minäkin, hyyyyviä selityksiä, hah.

      No mutta, siemenet on hankittu ja niitä sitten vaan aletaan kohtapuoleen multiin upottaa. SItä kylvää, mitä niittää ;)

      Poista