Hanna laittaa puu-uunin päälle kauniisiin kahvipannuihin vettä lämpeämään. Samana päivänä konsti toimii huoneilman kostuttajana ja seuraavana päivänä kukkien kastelussa pehmeällä, huoneenlämpöisellä vedellä. Ja molempina päivinä kauniit kahvipannut toimivat silmänilona!
Noh, katselin tänään takkatulta ja tajusin, että takan kyljet ovat nyt jatkuvasti mukavan lämpimät. Olen seisottanut jättiverbenan kylvöksiä takan vieressä senkin päällä jo pari viikkoa, ja nyt tosiaan oivalsin, että siihen takan kylkeenhän ne pitää sijoittaa. Hölmö minä!
Chilipotteja pidin lämpöisenä kylpyhuoneen lattialämmityksen päällä, mutta olivathan ne vähän tiellä siellä. Tai sellaisen tunteen sain perheenjäsenistön mietteistä, hm.
No tuossa eivät potit takuulla häiritse ketään, ihan silkkaa silmäkarkkiahan ne ovat ;)
Mietin myös kaikkien ihanien blogistien kauniita sisustuskuvia katsellessani, että miksiköhän mulla ei ole sellaista sisustussilmää ollenkaan? Että osaisin tehdä asetelmia ja ymmärtäisin kauniiden esineiden päälle? Ei, tuppaan ajattelemaan kaikkea kovin funktionaalisesti, käytännön kautta. Jos esineellä A on käyttökohde B, niin eihän sitä voi ajatella C- tai D-käytössä. Ehei.
Luulen sen kyllä olevan samaa sukua sen faktan kanssa, että En Osaa Piirtää. En tarkoita sitä mantraa, jota ihmiset joskus kouluaikoina hokivat, että mä en osaa laulaa ja mä en osaa piirtää. Minä osaan laulaa, pysyn nuotissa, ääni tosin on mitä on, mutta piirustuskynän ja aivojeni yhteys on melkein poikki. Piirustustaitoni on alle kouluikäisen tasoa. Oikeasti. Huh.
Mutta sisustussilmävajeesta huolimatta ymmärsin ottaa tämän kannun tulppaanien maljakoksi, koska siinä on tulppaanin kuva, hah!
Ymmärsin myös, että tuo sängynpäädyllä levännyt lehti sopii tunnelmaan, koska siinä on samaa vaaleanpunaista kuin tulppaaneissa ;)
Ja luulen tajuavani myös, että tämä leivos sopii tulppaanikuvaan, koska sekin on pinkki.
Sen ainakin tajusin heti, että tämä vadelmaleivos oli oikein hyvää ja että se kertyy vyötärön ympärille loppuiäksi, hm.
Mutta kertokaa te kauniiden asetelmien tekijät ja ihanien esineiden kerääjät, ovatko nuo taidot sisäsyntyisiä vai oletteko opetelleet asioita jotenkin? Asetelmakursseilla? Lehdistä, kirjoista? Miten?
