Lajinsa viimeiset

Vielä joku sinnikäs yksilö punnertaa kukkanuppunsa auki. Ties mitä toiveita kesän jatkumisesta elättelee.

Kärhö värjöttelee pohjoistuulessa aivan yksinään.

Krassin kukka ei saa avattua itseään täyteen kokoonsa, vaan huhuilee suu supussa kohtalotovereitaan.

Orapihlaja-aidanpätkän alta löytyy harakankello, joka tuntuu olevan väärässä paikassa väärään aikaan.

Pihakiveyksen saumakohdassa kasvaa joku mehikasvin oloinen pieni tyyppi. Sen kukat ovat miniatyyrikokoisia, mutta vielä ne pärjäävät puuskatuulten riepotuksessa.

Mikä ilo, että nämä lajiensa viimeiset jaksoivat vielä pusertaa kukintonsa ilmoille. Kuin jättääkseen jäähyväiset joksikin aikaa.