Floriade mielessäin

En tarkalleen tiedä, mistä sen kevään tulon voi nyt aistia. Se taitaa olla monen asian summa: valon määrä on selvästi lisääntynyt, vaikka päivä ei ole vielä hirveästi pidentynyt joulun tietämistä. Sen ovat huomanneet myös tiaiset, jotka laulaa lurittelevat jo aktiivisesti. Lisäksi tietysti ekat siemenkylvöt ja tulppaanien värikkyys tuovat lupauksen uudesta vuodenajasta.

Mitä ihania ilopillereitä! Näiden värikkyys on mieletön kontrasti ulkomaisemaan, jossa on tällä hetkellä enimmäkseen valkoista, eikä kirkkaita värejä ollenkaan.

Pihalla linnut ovat vihdoin löytäneet kookoskranssin ja oravatkin melkein pähkinäautomaattinsa: yksi komea harmaaturkki kävi kääntymässä kannen päällä, mutta usko loppui kesken. Tai sitten sillä oli kiireempi antaa kyytiä toiselle harmaaturkille, joka seurasi sitä joka askeleella. Tai loikalla, paremminkin.

Vielä kuva tulppaaneista, näitä ei voi ihailla liikaa.

Olisi kiva päästä näkemään, miten näitä Suomessa viljellään. Seuraavan Hollannissa järjestettävän Floriade-näyttelyn aikaan voisi suunnata myös Keukenhofiin katsomaan tulppaanituotantoa hieman isommassa mittakaavassa.

Kävin Floriadessa vuonna 2001, kun se edellisen kerran järjestettiin. En mielelläni muistele asiaa, sillä typerä filmikamera oli jättänyt filmin jumiin, mutta esitti toimivansa normaalisti. Nyt voi vain muistella hämärästi esimerkiksi sitä keltaista rhodoa, jota niin innolla kuvasin. Heti tuon reissun jälkeen ostin digikameran. Omat tuskansa niissäkin on, mutta filmi ei jää taatusti jumiin...

Post scriptum 19.4.2012: Terveiset Floriadesta!