23. kesäkuuta 2011

Pikaterassi bileisiin / Speedy terrace

Juhannus on jo ovella, hui! Se on sitten keskikesän ydin käsillä, ja nyt viimeistään alkaa tulla pientä paniikkia siitä, että ehtiikö tästä kesän lyhyestä pyrähdyksestä nauttia ihan täysillä joka hetki... Mutta ei auta panikointi, täytyy vaan yrittää aktiivisesti siemailla ja nuuhkia kesäilmaa sekä rekisteröidä valoa ja värejä verkkokalvoille. Painaa kaikki tämä mieleen.

Parin viikon takaisista juhlavalmisteluista tuli mieleen pikaterassi, jonka puolisko väkersi silloin kukassa olleen syreenipensaan kupeeseen. Sen tekeminen näytti (huom, näytti) niin helpolta, että ajattelin laittaa pikaterassin pikareseptin tähän.

Tämä tontti on kallellaan ihan joka suuntaan eli tasaisia kohtia ei paljoa ole. Tämä vanhan syreenin vierus oli muotoiltu tasaiseksi pieneksi kumpareeksi juuri sitä silmälläpitäen, että siihen mahtuisi esim. ottamaan aurinkoa tai syömään pienen pöytäryhmän ääreen. Juhlat aiheuttivat puoliskossa mukavan spurtin tehdä siihen hiukan tukevampi alusta. Hän teki kehikon painekyllästetystä puusta, suoraan maata vasten.


There was a suitable spot beside an old lilac (Syringa vulgaris) for a small and speedy terrace. Some impregnated wood to make a frame, most of the soil was left there. Then strong filter fabric on top of it, hoping it would prevent the grass to grow from the gaps of the decking. Speedy terrace speedy solutions...

Tuo maa-aines jätettiin kehikon sisään, sen päälle laitettiin vahvaa suodatinkangasta siinä toivossa, että ruoho ei kasvaisi lautojen välistä. Heh, saa nähdä!


Päällinen tuli Finnforestin lämpökäsitellystä terassilaudasta (ThermoWood). Se ei siis ole painekyllästettyä, mikä oli suuri huojennus: en halua puutarhaan turhia kemikaaleja, jos niitä suinkin voi välttää. Laudat ruuveilla kiinni kehikkoon, lautojen väli pysyy tasaisena timpurinkynän avulla. Kynä siis sinne lautojen väliin ennen ruuvaamista, näppärä keksintö joltain puutaiturilta aikanaan.

Kuva: clas ohlson

The decking is made of Finnforest's ThermoWood so no chemicals there, only heat treatment. The wood is Scandinavian softwood, likely pine or spruce. Even spaces between the boards are easy to create with carpenter's pencil, I learned.

Sitten vaan joku sahatyyppinen työväline käteen ja reunat oikeaan muotoon.


And finally forming the right shape with some kind of saw. I think you can tell that I wasn't the carpenter... but I think the name of the machine was jigsaw?


Helppoa ja nopeaa – ainakin sivustaseuraajan mielestä. Tarkkaa aikaa en kehdannut mitata, mutta noin parissa tunnissa tuo asetelma tuohon putkahti.

It was quick and easy task to do – or at least it looked that way. Two hours or so and there was a new tiny terrace ready.


Toisesta suunnasta systeemi näyttää tältä. Tuon kulman muotoa olisi voinut hiukan ehkä vielä pyöristää, pikaterassi vaati pikaiset liikkeet. 

Jännä nähdä, kauanko ruoholla kestää tulla suodatinkankaan läpi. Mutta ensi vuonna syreenin kukkiessa minä olen valmis. Odotan tuossa pöydän ääressä.

Some shaping could still be done if wanted. But next year when this 50-year-old lilac blooms again I'll be ready. I'm going to sit here from the 20th of May on and wait for the sweet perfume to burst...


Hyvää, tuoksuvaa ja maistuvaa juhannusta kaikille! 
Happy Midsummer time to all gardens and gardeners!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti