9. helmikuuta 2014

Inkiväärinkukka ja Inton serkku

Heipsan kaikille, pitkästä aikaa. Kaksi viikkoa poissaoloa tuntuu paljon pidemmältä ajalta, kun ei pääse jakamaan puutarhatuntojaan tänne. Mukava ja positiivinen addiktio, väitän.

Kävin Thaimaassa katsomassa Into-Lianan serkkuja, niitä trooppisessa sademetsässä kasvavia. Jokaisen kasvin on aloitettava kasvunsa ihan pienestä, mutta niitä ihan pieniä en tainnut huomatakaan, kun niitä isoja ja kookkaita oli niin paljon.

Tässä kuitenkin kotiliaanin keskivertokokoinen (-paksuinen) serkku samalta Koh Hongin saarelta, josta Into-Lianan siemen pari vuotta sitten taskuun sujahti. Vieressä Inton runkoa 1,5 vuoden iässä.


Ihan selvät puuvarsikuviot Intolla tekeillä, mutta vielä on hänellä hiukan matkaa jokeensinkauttajaksi.

Eräällä sademetsän siimeksessä virtaavalla joella oli mahdollisuus sinkauttaa itsensä viileään (yllättävän mutta Suomi-vesiin verrattuna vain suhteellisen viileään) veteen liaanin avulla.


En viitsinyt hyvää syvälämpöä huuhtoa pois, kotona ehtii taas koleilla ihan tarpeeksi. Katselin mieluummin ympärilleni kuivalla, vehreällä, värikkäällä maalla.


Inkiväärinkukka pinkkinä...


... ja valkoisena.


Bambun runkoa liikennevalojen väreissä...


... ja pikkulintuja, jotka herkuttelevat vesimelonilla.


Kävimme opiskelemassa thai-ruoan saloja kokkauskurssilla. Monen ruoan peruskasvikset ovat tässä korissa:


Inkivääriä, galanga-juurta, tomaattia, munakoisoa, limettiä ja kaffirlimettiä, chiliä, porkkanaa, sieniä, persiljaa, kevätsipulia, papuja, sipulia, valkosipulia... ei voi mennä ateria pieleen näillä antimilla.

Teimme itse chilitahnaa, jota käytetään curry-ruokien pohjana. Ihania makuja sinne mortteliin humpsahti.


Melkoista voimainkoitosta niiden mörssääminen kyllä oli, kaikki respektit ihmisille, jotka sitä usein tekevät.


Mahtavaa tahnaa tuli, ja muutkin ruoat maistuivat ihan oikeilta. Tärkeintä thai-ruoassa on mielestäni makujen (suolaisuus, tulisuus, happamuus, makeus) balanssi, juuri ennen kokkaushetkeä valmiiksi pilkotut ainekset ja nopea toiminta wok-pannun äärellä. Muun muassa tällaisia ruokia teimme:


Ah. Kuuden ruokalajin lounaan jälkeen ei illallakaan tarvinnut syödä. Jäi enemmän aikaa auringonlaskun ihailuun.


Kotiin oli kuitenkin tuoltakin reissulta palattava, onneksi ei ole ollut superpakkasia, vaan ilmassa on ihan keväistä tuntumaa.

Thaimaan maut vielä suussa laitoin chilinsiemeniä multiin. Tilasin siemeniä Fatalii Seedsiltä, sieltä tuli pipanoita 13 lajikkeesta, ja kotoa löytyi vielä viittä lajiketta lisää. Eli jos siemenet itävät ja taimet kasvavat, niin 18 eri chililajiketta olisi mahdollista saada maistaa. Hui, jännää!


Laitan lajikkeet tähän muistiin, niin ei tarvitse etsiä muualta:

Capsicum annuum 'Bird's Eye Baby' (heat level/ tulisuus 7 asteikolla 1-10)
C. annuum 'Prikkinu' (hl 8-9)
C. annuum 'Pellegrino' (hl 8)
C. annuum 'Ancho Poblano' (hl 2)
C. annuum 'Barbere, Coffee brown' (hl 5-6)
C. baccatum 'Dulce Dolor' (hl 5)
C. baccatum 'Naranga' (hl 6-7)
C. chinense 'Fatalii' (hl 10)
C. chinense '7pot Brain Strain Yellow' (hl 10)
C. chinense 'Pimenta Diomar' (hl 7-8)
C. chinense 'Caramel Bhut Jolokia' (hl 10)
C. chinense 'Chocolate Scotch Bonnet' (hl 9)
C. galapagoense (hl 8-9) harvinainen laji

Viimevuotisista (tai sitä aiemmista) ostoksista tai niiden tuottamista siemenistä laitoin itämään

C. annuum 'Hot Super Chilli F1' (suosikkini)
C. annuum 'Apache F1'
C. annuum (?) 'Fire'
C. baccatum 'Fatalii Gourmet Aji Finlandia' 
C. baccatum 'Omnicolor' 

Ja mikäs olisi talven syän ilman orvokkikylvöksiä. Karmea. Eli sinnehän niitä piti mustaan möyheään siemeniä ripsotella. Kylvin viittä lajiketta, tietysti sitä omaa nimetöntä perillisten perillisten perillis -pikkuorvokkia, jonka sukuhaarojen kirjanpidosta olen jo autuaasti tipahtanut. Nyt sinisävyisiin on voinut sekoittua oranssi- ja mustakukkaisia, joten alan kutsua niitä yksinkertaisesti vain pikkuorvokeiksi. (Ellen keksi jotain parempaa.)

Niiden lisäksi kylvin Amerikasta tilattua pienikukkaista Coconut Swirliä ja isompikukkaista, vaaleanpunaista Delta Pink Shades F1:stä sekä Thompson&Morganilta hankittua Tiger Eyesiä ja Floral Powers Mixed F1 Hybridiä. (Huh, olipas pitkät nimet.)

Niin että nyt sitten vaan odotellaan. Ja odotellessa tuijotellaan tulppaaneja.


Hyvää, aurinkoista ja leppoisaa alkavaa viikkoa, folks. Ensi kuu on kevätkuu.

16 kommenttia:

  1. Heips ja tervetuloa kotiin! Mukavasti on sulla chilejä itämässä, ihanaa kevättä on jo ilmassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Kevättä on tosiaan ilmassa, saisivat nuo jääkikkareet ja lumikokkareet sulaa nyt suosiolla kokonaan pois.

      Poista
  2. Oijoijoi! Tyypit on ollu karabilla!! Ihania kuvia ja itsellä polte kasvaa lähes sietämättömäksi... kuukauden päivät pitäsis vielä sitkitellä :) Millä systeemillä sä tunnistat noita kukkia ja kasveja, vai onko inkiväärinkukka ennestään tuttu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krabillapa hyvinkin :)
      Mulla on tunnistamiseen paikan päältä ostettu kasvikirja, sitten sopivissa tilanteissa utelen paikallisilta ihmisiltä, että mistä kasvista voisi olla kyse. Inkiväärinkukat kasvoivat erään pienen hotellin (majatalon) pihalla, omistajarouva kertoi niiden lajin. Tsekkasin vielä parista nettilähteestä ja varmistuin asiasta. Netistä löytää kyllä paljon tietoa, kun vaan jaksaa kärsivällisesti etsiä ja varmistaa arvionsa ainakin kolmesta eri lähteestä.
      Ihanaa matkaa sulle!

      Poista
  3. Upea reissu ollut jo kuvista päätellen! Kaikkea kivaa ja kaunista on maailmalla, mutta niin on kohta täälläkin, kunhan kevät koittaa! Ollaan taas kaikki silmät ymmyrkäisinä ihmettelemässä luontoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silmäniloa tosiaan oli, väriä ja valoa! Ja sitä samaa ihanuutta saadaan kohta suurilla annoksilla, tuskin tässä malttaa nahoissaan pysyä :)

      Poista
  4. Into-liaanin kotiseutu näyttää varsin viehättävältä;)
    Inkivääriä haluaisin kasvattaa, ainakin kukkien perusteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En näyttänyt Intolle kuvia, ettei tule koti-ikävä. Olohuoneen ikkunasta on kyllä niin erilaiset maisemat :o
      Inkivääri voisi tosiaan olla kiva kasvatettava, varmaan lähtisi kaupan juurakosta itämään?

      Poista
  5. Kiva postaus. :) Sulla on mielenkiintoinen chililistaus. Näyttää olevan jonkin verran noita supertulisiakin. Mulla on välivuosi erittäin tulisista ja päättelin vetää hieman miedommin tämän kauden. 16 lajikkeesta löytyy nyt taimet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jukka :) Saa nyt nähdä, mitä näistä kylvöksistä syntyy, kirjoittelinkin asiasta just postauksen.
      Kiinnostava lukea sun lista, teenkin sen heti tän jälkeen!

      Poista
  6. Tervetuloo takas! Mä taas niin järkytyin sun chililistasta ja pikkuorvokeista, että meni kirjoitukset ihan löpinäksi. Mutta aivan ihania luontokuvia olen siellä Lianan kotoseuduilla napsinut, tykkään kovasti. Ja nuo ruuat, slurps.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko! Sun kirjoitukset ei koskaan ole löpinöitä, ne on hirrrmuisen kivoja :)

      Ruoat, todellakin iso slurps. Ei ole maistunut työmaaruokalan muussi kyllä yhtään miltään noiden jälkeen... miksei suomalaisessa ruoassa saa olla makua???

      Poista
  7. Eiks ollu kiva palata kotiin, kun ei ollu päräyttävä pakkanen hönkimässä niskaan.

    On sulla potti poikineen kesää odottamassa. Onnee ja menestystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin, sitä päräyttävää pakkasta ei kyllä kotiinpalatessa (eikä vieläkään) kaipaa.
      Potteja on, mutta taimia ei niinkään. Siitä uusi postaus... mutta kiitos lykyntoivottelusta, Nettimartta!

      Poista
  8. Oiii, olet ollut Thaimaassa! Kokkauskurssilla! Lämmössä ja auringossa! Tein juuri viikonloppuna penang-currypossua. Thai-ruoka on vaan niin hy-vää. Minulla on jättimortteli, jonka ostin juuri curryjen tekoa varten, mutta niin vaan jääkaapissa on kaupan currypurkit... Laiska minä. Ehkä joskus. Jos sait hyviä reseptejä mukaan, vinkkailepa niistä :-D

    Tervetuloa takaisin kotimaan(kin) lämpöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiii, Intopii, ihana kuulla susta! Jee!

      Penang-curry on superhyvää, ja green curry, ja red, ja massaman. En tajua, miksi suomalainen ruoka pitää tehdä mauttomaksi. Makuja olisi valittavana vaikka kuinka.

      Morttelimörssäys oli kyllä aikamoista voimainkoettelua, mutta varmasti siinäkin tekniikka tehdessä kehittyisi. Ja makuhan oli taivaallinen.

      Kivaa, että olet maisemissa, I!

      Poista