9. joulukuuta 2012

Toinen turkillinen tarhurikaveri

Meille tuli kuulkaa eilen perheenlisäystä. Haimme länsirannikon suunnalta eläinhoitolasta pikkuisen koiran, jonka elämän alku on ollut hiukan kivikkoinen. Nyt hän sai lopullisen kotiosoitteen meiltä ja minä sain toisen nelijalkaisen avustamaan kevään puutarhatöissä.

Tässä etualalla tämä uusi tulokas, Sulo, ja taustalla kohta 10 vuotta tontilla avustanut Sandy.


Ihana, valpas ja reipas tyyppi tämä chihuahuan ja venäjäntoy-nimisen rodun yhdistymä, iältään n. kaksivuotias. Sandy on chihuahua, tosin tavallista isompi yksilö eli ei ole mikään kassikoira se(kään). Ei sitä ihan mikään rimpula näissä hommissa pärjääkään, kun pitää toukokuun alussa alkaa viettää vähintään 12-tuntisia päiviä ulkosalla...

Nyt mulla on molemmille käsille oma rapsutettava iltaisin sohvalla istuessa. 


Ja jos mietitte, että onko sillä rapsuttajalla yllään aikuisten potkupuku, niin vastaus on kyllä! Maailman paras oleiluvaate, ei kiristä eikä purista mistään. Lämpö pysyy tallella, taskuihin mahtuu eväskonvehteja ja vyötärölle niiden tuottamat lisäkilot. Talvikauden kotivaatteiden aatelia, jolla voi haahuilla pitkälle kevääseen ;)

Aiemmin tontilla yksin rajoja vartioinut Sandy saa Sulosta lisävoimia partiointiin. Rähjätään sitten tarvittaessa duettona, hmm. Ja kiva, että pikkuveli löytyi juuri nyt, kun talvi meinasi laittaa vanhenevan herran ihan hibernaatioasteelle.


Itse en ole hibernoimaan ehtinyt, mutta uusien kuvioihin totuttelun lisäksi muulla kotirintamalla ole paljoa tapahtunut. Paitsi että Into-Liana, tuo ikkunalla hengaileva liaani, on salaa taas pukannut uuden haaran. 


Sinne se taas lähtee, kattoa kohti. Ei pysäytä tätä kasvia mikään, ei ainakaan pimeys tai kylmyys. Yhden loisteputken varassa se on kasvanut tasaisesti ja tanakasti, tuohon valaisimeen menisi toinenkin putki, mutta en uskalla kokeilla. Lähtisi ihan käsistä tuo laajentuminen.

Pihalla linnut syövät murkinaa sitä tahtia, että pienet, kilon parin kokoiset pussit hupenevat silmissä. Ostin pusseja enemmän ja kaadoin sisällöt ämpäriin, riittääpähän edes viikoksi katseltavaa.


Katseltavaa on myös itsenäisyyspäivän jäljiltä parin ruusunipun muodossa. Punainen ja valkoinen, kyllä näilläkin väreillä pystyi hyvin juhlimaan :) 


Iloista alkavaa viikkoa – kohti joulua mennään lujaa kyytiä!

27 kommenttia:

  1. Ihanan uuden puutarha-apulaisen olet saanut:)

    VastaaPoista
  2. Jeeeeee! Kaksin aina kaunihimpi/komeapi. Siitähän mekin ollaa elävä todiste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aivan totta, te pojathan sen tosiaankin hyvin tiedätte! Kiva kuulla, että teimme oikean päätöksen ;D

      Poista
  3. Jeeeeee! Kaks... ai meijän pojat ovatkin käyneet täällä jo hehkuttamassa. ;)

    Sulla on potkupuku, mulla nallepuku. Molempi parempi (tai sitten ei, hih).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, he kävivät juuri tuossa sua ennen :D Mahtavaa oli kuulla kommentit sielunveljien suusta, että on tullut tehtyä oikeanlainen päätös.

      Tässä iässä ulkonäkö on toissijainen... tai hetkinen, sanotaan että se on kahdeskymmenessijainen asia kotosalla hiippaillessa, joten potkupuku (tai nallepuku) on erittäin toimiva valinta kuorruttamaan maallinen tomumaja, heh.

      Poista
  4. Ihanat koirakaverukset!

    Meidän lähiSale yllätti. Oli 15 kilon säkki auringonkukan siemeniä n. 21 euron hintaan. Sen kotiin raahaamiseen tosin tarvitsee sitten auton alle tai pulkan. On siis ostoslistalla, kun sopiva kulkuneuvo on mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti linnut osaavat olla edes hiukan kiitollisia, kun me ihmiset pulkkaa vetäen raijaamme heille jättisäkeittäin ruokaa :) Oikeasti hyvältä kuulostaa tarjous, tuosta riittää taatusti pitkäksi aikaa.

      Itselle kiitos linturuokinnasta tulee siitä, että näkee niiden saavan syödäkseen ja tietää sillä tavoin niiden pärjäävän taas yhden talvipäivän yli. Kevätlaulelu vaatii kohtuullisen talven taustakseen, ei sitä heikkona jaksa :(

      Täytyy alkaa etsiä isojen säkkien myyjiä... nyt onkin aikaa roikkua netissä, kun koirakaverukset nukkuvat ihan kiinni minussa enkä raaski liikkua yhtään.

      Poista
  5. Onnea uuden puutarhakaverin johdosta!
    Näyttääpä se ihanan suloiselta..

    Ja potkupuku on varmaan yliveto, kun kerran kaikki tarpeellinen kulkee joukos.

    Meillä tulee myös tassujen vilskettä joulun aikaan. Tyttäret tulevat kotiin koirinensa. Ihanaa! Mietin uusien mattojen ostoa jouluksi, mutta pestiinkin vanhat.. Käytännöllisyys voitti.

    VastaaPoista
  6. Kiitos onnentoivotuksista!

    Potkupuku on tosiaan yliveto, ihmeellistä, että tätä ei ole aikaisemmin keksitty juuri tässä lököttävässä ja rentokankaisessa muodossa ;) Tai ainakaan saatu markkinoitua näin hyvin, heh.

    Hauska kuulla, että teillä tassut tömisevät jouluna. Vanhojen mattojen pesettäminen kuulostaa tosi fiksulta, ekologiselta ja käytännölliseltä vaihtoehdolta. Ei tosiaan sitten tarvitse varoa niiden koirienkaan kanssa, vaan kaikki voivat ottaa rennosti... mukavaa!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kivoista sanoista! Kyllä ulkoilua tosiaan riittää, ulko-ovi on alkukesästä alkusyksyyn apposen ammollaan, kun kaikkien pitää rampata ulos ja sisään :) Talvella mennään enemmän suunnitellusti.

    Kaverukset tulevat hyvin toimeen keskenään, se olikin ehto nuoremman koiran ottamiselle. Tutustuivat toisiinsa eläinsuojan/-hoitolan pihalla ja viidessä minuutissa mentiin jo ihan peräkanaa. Vanhempi koira on ihan gentleman, on jakanut reilusti sekä lelunsa että ihmisensä uuden tulokkaan kanssa. Hyviä tyyppejä molemmat.

    VastaaPoista
  8. No onpas siinä suloinen Sulo :) Tuollaiselle aikuisten potkarille voisi olla täälläkin käyttöä, on varmasti ihan älyttömän mukava ja lämmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulo on tosiaan nimensä veroinen, herttainen luonnekin hällä.

      Potkari on tosi lämmin, ei tarvitse kuin teepaidan alle. Ei tätä huomaa päällä ollenkaan, niin on supermukava vaate!

      Poista
  9. Onnea perheenlisäyksestä. Sulo näyttää nimensä veroiselta :)
    Voihan Liana, just tänään aattelin että mitähän sille kuuluu ja näköjään kasvua kuuluu. Ja näkyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhe lisääntyi tosiaan mukavasti ja hallitusti, mutta Lianan kohdalla en ole ihan varma, että tarvitsisiko sen lisääntyä ihan näin aktiivisesti... kas nyt on sysipimeää, miten meidän käy, kun kevätvalo tulee?

      Poista
  10. Onnea perheenlisäyksen johdosta!! Kyllä 2 koiraa on parhautta, siinä tulee kaikki edut ilman sen suurempaa lisävaivaa. Meillähän on aina ollut myös 2 tasuttelijaa. Kerrohan jossain kohtaa miten kaverusten yhteiselo on lähtenyt käyntiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, on tämä tosiaan ollut hauskaa ja mukavaa, töistäkin piti lähteä etunojassa, kun tuli poikia niin ikävä ;)

      Pidän sut tilanteen tasalla, ujutan koira-asiaa salaa puutarhajuttujen väliin, heh.

      Poista
  11. Voi Sulo <3 Ja Sandy <3 Rotevia puutarhakoiria,ei varmasti oo mitään rimpuloiden hommaa,12 tuntia pihatöissä;) Minäkin oon puolivakavissani pohtinut potkupuvun ostoa,jokailtaisen vilukissan pelastus saattaisi olla hyvinkin.Mukavaa viikkoa uuden perheenjäsenen kanssa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ole rimpuloiden puuhaa vahtia tontin rajoja koko valoisan ajan, on siinä pojilla edestakaisin juoksemista ;)

      Jätä vaan puolivakavuus ja ota potkupukuun ostamiseen-johtava-vakava-ote: lämmintä on kuin makuupussissa kesällä, ei karkaa lämpö mihinkään :) Alla ei tarvita kuin teepaita. Ihanaa, kun ei purista eikä kiristä eikä tule kylmä paidan noustessa selästä. On kyllä rentouden maksimointiasu.

      Poista
  12. Oijoijoijoi ku hää on söpö ! Kerrassaan !
    Hieno juttu jotta teillä oli virka vapaana, Sulo oppii varamasti pian talon tavoille ja puutarhakoiruliksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hän kieltämättä aika söpöliini, ja suloinen on luonteeltaankin! Tänään on Sulon uuden elämän 3. päivä ja tuntuu, että hän on oppinut jo monta asiaa. On jo hirmu levollinen, luottamus on kasvanut ja päivärutiinit alkaneet muotoutua. Sandy on ollut hieno, rauhallinen isoveli, varmasti paras mahdollinen tällaiselle paikasta toiseen riepotellulle reppanalle.

      Puutarhakoiruustreenit alkavat maaliskuussa, kun maa alkaa (toivon mukaan) sulaa. Ensin pitää opettaa, että kukkapenkeissä ei tallustella... eikä sitä tarkemmin ajateltuna oikeastaan muuta tärkeää opetettavaa taida ollakaan :)

      Poista
  13. Kaksin kaunihimpi - sopii varmaan näin koissuillekin. Ja kyllä koirakin kaipaa kaltaistaan seuraa. Meno on mielekkäämpää :) Onhan ainakin vahdattavaa, että suosio ja namukat jakautuvat kristillisesti aivan tasan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Annu, nyt tosiaan vahdittava, että namupalat ja leikit ja ihmiset jakautuvat tasapuolisesti :) Olishan se isossa mittakaavassa ihan kamalaa, jos veli saisi yhden rapsutuksen tai paprikanpalan enemmän, miten sellaisesta koskaan toipuisi...

      Hyvin on kyllä yhteiselo alkanut, vanhempi koira on ikänsä puolesta isompi herra – joillainhan täytyy vetovastuu tästä revohkasta olla, heh.

      Poista
  14. Onnittelut perheenlisäyksestä ;)

    VastaaPoista