Ja mitä tänään näen? No ne reippaat orvokin alut kasvamassa täyttää hönkää siellä roskiksessa.
Multapaakku oli tippunut oikein päin, ja siellähän ne kuivassa turpeessa pimeässä roskiksessa sinnittelivät edelleen.
Piti vaan pitää sydän kylmänä ja olla tonkimatta niitä takaisin sieltä, koska asuntoon ei ole tullut lisää ikkunapinta-alaa kuluneen viikon aikana. Laitoin miehen viemään roskiksen ulos, en olisi voinut moista murhamatkaa itse tehdä.
Mutta on kuitenkin pakko tehdä tunnustus.
Mulla oli toinen samanlainen laakea kylvöastia pullollaan orvokintaimia. Olen koulinut sieltäkin kymmeniä yksilöitä omiin koteihinsa, mutta en ole raaskinut heittää loppuja pois. Jätin astian kellariin pienen lasitiili-ikkunan eteen toiveena saada ne hengiltä a) valon puutteen b) kastelun puutteen takia.
Mutta ei, siellä ne pörhistelivät pölisevässä turpeessa nekin, iloisen oloisina. Mun oli PAKKO ottaa vielä parikymmentä yksilöä talteen. Ne kasvavat liian pienessä lokerikkosysteemissä, joka just ja just mahtuu ikkunahyllykköön. Näin sain pari viikkoa lisäaikaa, sitten ne on siirrettävä isompiin potteihin.
Nyt vaan täytyy toivoa, että hurrikaani pyörii tontille ja poraa talon länsiseinälle kookkaan reiän, josta saadaan lisää valoisaa kasvatustilaa.
Olen siis yrittänyt sekä saada elävistä kuolleita että [todennäköisesti] kuolleista eläviä. Laitoin syksyllä ruukkuihin sipuli-istutuksia (Lidlistä, parilla eurolla) ja aikomuksena oli etsiä ruukuille pakkaseton viileä tila talveksi. Juu ei, eipä löytynyt, siellä ne ovat ulkona (kylmässä kasvihuoneessa) viettäneet kaikki kuukaudet, jäätyneet varmaan moneen kertaan kauttaaltaan.
Nyt sitten raukka elän yhden prosentin toivossa, että jos sipulit kui-ten-kin lähtisivät kasvuun. Toin ruukut kellariin. Siitähän ne saa kätevästi ja sotkematta sitten tyhjennettyä jätesäkkeihin. (Just.)
Puolieläviä sipuleita sen sijaan löytyi äsken paperipussista: talveksi hyötöön aiotut punaiset hyasintit ('Jan Bos') olivat unohtuneet istuttaa ja kasvattaneet versoa siellä pussissaan. Tuuppasin ne turpeeseen, ehkä niistä saadaan kivat vappukoristeet.
Onneksi jokin asia on mennyt ns. putkeen. Kolmas perhosorkidea yhtyi kukkivien kuoroon, orastavan kevään väreissä.
Tänä viikonloppuna jätän tulppaanikimpun ostamatta ja ihastelen valko-kelta-liilaa orkidea-trioa. Nämä helpot ja mutkattomat talvenpiristäjät ovat kaiken ihailunsa ansainneet.
Voihan orvokkitehdas! Meikäläinen täällä iloitsee YHDESTÄ itäneestä orvokista ja teikäläisellä on SATA orvokkia kasvamassa roskiksessakin. Elämä on todella epäreilua. Mistä tulikin mieleeni, että meidän kylmiöstä löytyi pussillinen tulppaanin sipuleja...
VastaaPoistaJoo, ei ole reilua mustakaan, kun yliryöpsyneitä taimia joutuu nirhaamaan :( Mutta sulla onkin nopeasti ja komeasti itäneitä pelargoneja SEKÄ pussillinen kylmiöstä löytyneitä tulppaanin sipuleita! Voihan tulppaanitehdas! ;D
PoistaSe on niin kamalan vaikeaa heittää mitään vihreää pois. Joskus joku sisäkukkakin on ihan kamala raasku vaan aina ajattelee josko se siitä vielä piristyisi:)
VastaaPoistaNiinpä! Kaikenlaisia rihmoja ja raaskuja tulee säästeltyä, jos ne vain suunnilleen näyttävät olevan elossa :) Ja katkenneita kasvinpätkiä laittaa vesilasiin, että josko niistä saisi pistokkaita...
PoistaAuts, kyllä siinä on opettelemista että voi taimia roskiin laittaa. Olen sitä itsekin opetellut aivan pakosta. Kas kun ei puutarhurinkaan huusholliin ihan kaikki sovi.
VastaaPoistaOrvokit on niin sinnikkoja ettei ne pienestä pelästy.
Totta, opettelua se vaatii. Karaistumattomalla puutarhurilla voisi olla tosi iso tenkkapoo edessä, jos jokaisen taimen säästäisi :o
PoistaOrvokit ovat tosiaan sinnikkäitä, antavat anteeksi pienet epätäsmällisyydet hoidossa...