25. toukokuuta 2013

Onni on tiilenpunaista

Viikon päästä meillä(kin) vietetään yo-juhlia, joten tänään ei ollut vaihtoehtoa tekemisen kohteelle: kaikki taimet piti saada lopullisille kasvupaikoilleen, jotta pihan saa siistiksi kaikesta aiheeseen liittyvästä materiaalista ja tavarasta. Sitten vaan tekemään, homps homps.

Siirsin taimet ja olemassaolevat ruukut vierekkäin ja aloin yhdistellä kaikkia toisiinsa. Lisäpohdintaa aiheutti kasvin tarpeiden ja mahdollisen visuaalisen perspektiivin (jota muuten mun puuhissa tosi harvoin on: kasvatellaan, mitä mieleen juolahtaa ja määriä, mitä sattuu tulemaan ja sitten vaan laitetaan niitä kimppaan) lisäksi se, että ajattelin käyttää pelargoneja puutarhapöytien koristeina.

Niin tein itse asiassa edellisissäkin juhlissa, ja musta niistä tuli ihan nätit. Ja sehän riittää perusteluksi. Kas juhlissa ihanaa onkin juuri se, että ne ovat (toivon mukaan) järjestäjänsä näköiset. Ja kun juhlan kohteella ei ollut mitään pelargonikoristuksia vastaan, niin mikäs mua estäisi.

Siemenistä ja pistokkaista lisätyt vaaleanpunasävyiset Mårbackat ja Divas Ripple Strawberryt tarvitsivat tukevat, mutta kompaktit saviruukut.


Mun silmä lepää tällaisissa pinoissa. Että kerrankin on oikeita välineitä ja riittävästi, ei kun tehtaan hihnalle ja hihat ylös.

Ruukut päällystetään juhlia edeltävänä päivänä valkoisella silkkipaperilla ja niiden ympärille sidotaan kukansävyinen rusetti.

Laitoin kasvit kasvariin pois sateen armoilta ja siinä toivossa, että kukkia aukeaisi viikon aikana lisää.


Tuosta oikealla näkyvästä orvokkilaukusta on tullut mielestäni aika nätti.


Kasvihuoneessa tapahtuu aika nopeasti kehitystä, esimerkiksi chilit ovat viihtyneet kunnon lämpötiloissa, kun sadepäiviä ei ole ollut montaakaan.

Omnicolor tekee vaaleankeltaista podia.


Tämän yksilön kohdalla lukee Aji Finlandia (kotimainen jalostus)...


mutta niin lukee tämänkin.


On tainnut mennä tarhaajalla joko kyltti tai ajatus jossain kohtaa sekaisin, kun niin ovat eri näköisiä.

Kohta päästään maistelemaan Super Hot Chilliä, jonka tosin tunnen entuudestaan parin vuoden ajalta. Aina yhtä hyvää se joka kerta kuitenkin on, sopiva tulisuuden aste.


Tomaateista nopein on Tiny Tim, muut näyttävät kyllä tehneen nuppuja, mutta Timppa on jo avannut kukkia. Aina yhtä ihanaa nyppiä varkaita, ihan vaan siitä syystä, että saa sormiinsa tomaatin tuoksun.


Kasvarin ulkopuolella omput ovat juuri alkaneet kukkia, ehkä valkoista on vielä jäljellä ensi viikonloppuna. Syreeni on kyllä täsmällinen koulujen päättäjäispäivää ajatellen, joten lauantaina se saa toimia juhlapensaana.


Ai niin, samalla kun istutin uusia pelargoneja ruukkuihinsa, niin katsoin talvehtineet ja ulos siirretyt pelakuut myös sillä silmällä, että tarvitsevatko ne uuden ruukun tai uudet mullat. Ja voi sitä ärtymyksen määrää, kun bongasin kolme kasvia, jotka näyttivät hiukan kituliailta. Kaikissa niissä oli se riivatun kuitupotti, joka EI MAADU ajan kanssa, mutta joka HEIKENTÄÄ juurien kasvukykyä niin, että kasvi on melkeinpä KERTAKÄYTTÖINEN. 

Ei ole tämän kasvin juuret kovin kummoiset, ei.


Voi kun huutoni (aikaisemmat huudot tässä ja täällä) nyt vihdoin kuuluisi taimistoille ja myymälöihin, että he eivät kasvattaisi ja myisi taimia tuollaisissa kuristepoteissa. Pistää melkein vihaksi moinen pakkopaita.

Ommmmmmm. Mmmmmm.

Parit zeniläiset henkiharjoitteet, ettei jää angsti päälle. Noin.

Kaikki orvokit ovat nyt parhaassa kukoistuksessaan, lisäsin tähän pikkuikkunan alle myös pari värinokkosta, niin tuli itselle uutuuden tuntu.


Ja vaikka vaaleanpunaisia tulppaaneja on nyt pihalla kukassa kahdeksaa eri lajia, niin ei se paljoa haitannut, että mukaan liittyi vielä yksi. Nimittäin itse Marilyn.


Kyllähän hän kaunis on. Hirmuisen kaunis, sanoisin. Ehkä näitä pitää kaikesta itsekritiikistä huolimatta hankkia syksyllä lisää...?

22 kommenttia:

  1. Saviruukut on munkin mielestä aivan ihania! Olin ihan onnessani, kun työpaikan raivauksesta löysin niitä ja kiireesti kiikutin kotiin. Uusiakin olen hankkinut, mutta niihin on melkein tullut mosaiikit pintaan.
    Sun orvokkilaukku on todella kaunis. Ja kasvihuoneessa kaikki oikein kukoistavat :)Mukavia ja rentoja juhlavalmisteluja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelastettu ja mosaiikittunut saviruukku on ihan ruukkujen eliittiä. Jos vielä löytäisi semmoisia jostain kreikkalaisesta takamehtästä täysin hyljättyinä, niin tilaisin vaikka rahtilaivan tuomaan ne kotiin. Mutta en ottaisi kuskiksi Costa Concordian ex-kipparia. Liian arvokas lasti.

      Kiitos Pirkko, yritetään muistaa ottaa rennosti valmistelujen keskellä :)

      Poista
  2. Orvokkikassisi näyttää aivan ihanalta! Minullakin alkaa taas kasvihuonekuume nousta kun katselen noita kuviasi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, TB! Anna vaan kuumeen nousta ja aiheuttaa toimenpiteet, kasvihuoneilu on hirmu kivaa...

      Poista
  3. Ihana Marilyn! Meillä ei varmaan tule tänä kesänä chilin chiliä, kun taimet on vasta 10cm :/ en käsitä miten ne kiin kestää kasvaa, kun ovat jo kuitenkin maaliskuussa kylvetty. Tomaateissa sentään saattaa jo hyvällä tahdolla nähdä nupun aihioita..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on mysteeriä, joka ei selviä, vaikka kuinka pähkisi. Mulla on kurkkukylvös, josta on mullan pinnalle noussut joku tosi outo vihreä alkumöykky, mutta siihen se on jämähtänyt jo ainakin viikoksi.

      Mutta kyllä ne chilitkin voivat hyvin vielä innostuvat, ottavat tomaateista mallia...

      Poista
  4. Sinulla on kyllä silmää kauneudelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos Akileija, kauniisti sanottu! Esteettiset ulottuvuudet ovat kyllä tainneet tapahtua vahingossa, tai oikeastaan luontoäidin taikomina...

      Poista
  5. Teillä tulee olemaan piha ihanassa juhlakunnossa. Olisipa hyvät säät. Tsempit juhlajärjestelyihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vv! Toivotaan, että sää olisi kiva, ulkona olisi kaikista ihaninta juhlistaa päivää. Mutta niillä mennään, mitä saadaan, muuta ei voi :)

      Poista
  6. Upea Marilyn! Ja ihana näky kasvariin. Voiko tuon paremmannäköistö koristejoukkoa olla? Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että juhlien pitää olla järjestäjänsä näköiset. Ne on aina parhaita, persoonallisia juhlia jotka jää mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati, hienoa saada tukea samanmielisiltä! Kai jossain on joku Akateemisten Juhlien Etikettikirja, jonka mukaan pöytäasetelman tulee olla xx-senttimetriä korkea ja xx-senttimetriä leveä ja sijaita lasiastiassa, jonka reunan paksuus on xx-millimetriä... Mutta nyt mennään pelakuilla, ne on itsetehtyjä niin kuin juhlan kohdekin :)

      Poista
  7. Voi kuinka ihanaa, itse alusta saakka aikaan saadun ihmistaimen Isot Juhlat! Meillä niihin, jos konsaan tulee, on vielä vallattoman paljon aikaa, kun nyt vasta eka luokka on hiissattu otsanahkaa rypistämällä läpi.

    Aiempi juhlapihasi näytti todella hienolta, joten samanlaista lienee tulossa nytkin. Oikein hienoa, ja pelargonit silkkipaperiruukuissa ovat todella somat.

    Terveisiä ylioppilaalle ja onnea juhlien valmistelun loppurutistukseen. Lauantaina kelpaa hymyillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Intopii onnen- ja tsempin toivotuksista! Kyllä lauantaina jo hymyksi muuttuu, tänään rypistin sibeliuksia supersyviksi, kun katselin sisätiloja sillä silmällä... voi hyvän tähen, miten on kaikki hujan hajan ja sotkussa. Ikkunoiden edustoilta purin kasvihyllyköt, se oli varmaan virhetikki, kun nyt valo pääsee esteettä sisään :D

      Onneksi on jo kerran harjoiteltu koko kuvio, niin ei enää saa kehiteltyä pioneeristressiä.

      Lauantaina on lakkiaistilaisuudessa sitten taas maskara tiukassa testissä: Gaudeamus, Suvivirsi ja Maamme. Sissus.

      Poista
  8. Tuo on aivan ihana tulppaani! Minuakin vaivaa kesäjuhlastressi, vaikka meidän juhlat tulevatkin mitä todennäköisemmin olemaan rennot puutarhajuhlat elokuulla. Jotenkin on vain sellainen fiilis, että tuo yksi kukkapenkkiprojekti tulee etenemään hyviin hitaasti ja siinä sitä sitten voi ihmetellä grillin vieressä... Mukavia ylppäreitä teille ja onnea sankarille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, hauska mielikuva siitä, että kesäjuhlissa hengailette grillin vieressä eikä kukaan saa silmiään irti kukkapenkistä :) En usko sekuntiakaan, että niin kävisi, kuten en oikeasti usko, että meilläkään juhlissa kukaan katselisi lattialistan päällisiä. Kun vaan vähänkin muistelee, että millaista on olla vieraana juhlissa, niin tajuaa, että on siellä paljon muita kiinnostuksen kohteita kuin kukkapenkit ja komerot ;)

      Kiitos Kuje onnitteluista, välitän ne sankarittarelle :)

      Poista
  9. Kyllä on taas niin kaunista että. Kelpaa ylioppilasjuhlia viettää.

    Sulla on värinokkoset jo isoja, omani ovat pennin (muuna centtimittaan) kokoisia. Pelakuut ovat hujoppeja, joista osan vein ulos. Ota tai jätä, totesin niille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Nettimartta. Toivotaan, että ne kuvien ulkopuolelle rajautuneet alueet saadaan myös juhlakuntoon...

      Ota tai jätä, tuo on hyvä asenne!

      Poista
  10. Oi, Marilyn, Marilyn, milloin riisut jumpperin... tai oikeastaan tuota ei kyllä tarvitsisi riisua, sen verran fiini on Marilynin ulkoasu! Ja kyllä teidän kelpaa juhlia, sen verran on kasvihuonekin täynnä kaikenlaista ihanaa pöydänkoristajaa.

    Nuo kuitupotit ovat kyllä kummia... olen itse leikellyt niitä parista kohtaa auki saksin ennen kuin olen istuttanut kukkaset. Tämä siis sinun "kokemustesi" innoittamana. Voikohan niissäkin olla jotain eroja maatumisalttiudessa? Inhottaa kertakäyttökukkailu, sillä olen jo ihan vakaasti päättänyt, että jonkun itsekasvattamani säilytän tuleville sukupolville, vaikkei vielä olekaan sitä tavelttamistilaa...

    Hyvää juhlien valmistelua sinne ja onnea koko perheelle! Valkolakki on mahtava saavutus ja voisi melkein sanoa, että ihmisen parasta aikaa se(kin) :)

    Pitää vielä jakaa eilinen puutarhahenkinen parisuhdereality:
    Ihmettelin, kun tuo parempi puolisko oli soitellut kolmeen otteeseen kännykkäni ollessa hiljaisella ystävän valmistujaiskaffella. Sitten sain langan päähän takaisin soittaessani vaitonaisen miehen, joka kyseli Plantagenin kanta-asiakasnumeroani vastaten kysymykseen "mitä ostit" lähinnä "no joo, jotain vain". Tyttöjen kanssa oltiin sitten aika varmoja, että jotain kivaa ja yllättävää lahjusta sieltä minulle on tulossa, kun noin kierteli ja kaarteli.... ei tullut tosin ehkä ihan sitä, mitä odotettiin, mutta eilen illalla oli onnellinen mies grillaamassa makkaraa uudella grillillään. Ei pitäisi päästää vävypoika&appiukko-comboa yhdessä kaupoille, sieltä tarttuu yhtä sun toista herätysostosta herätysliikkeistä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos PilviPulla onnentoivotuksista, hienoa aikaa tämä on vanhemmillekin. Paitsi ehkä tämä juhlavalmisteluaika, kun on noin miljoona asiaa tehtävänä ja muistettavana ja vain tuhat tuntia aikaa...

      Heheh, onnellinen mies uuden grillin äärellä on omassa lajityypissään yhtä onnellinen kuin se valkolakkinen tai muulla tavoin valmistumistaan juhliva nuori ruusupuska kädessään ;)

      Poista
  11. Näin se vaan on, että järjestäjänsä näköiset ja oloiset juhlat ovat ehdottomasti niitä parhaita! Ihana idea käyttää pelargoneja juhlakukkina, nehän sopivat siihen tehtävään todella hienosti :)

    Hurjan kauniilta ja kesäiseltä näyttää taas kaikki, mutta tunnustan, että suorastaan rakastuin tuohon orvokkilaukkuun. Niin suloinen näky!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin just, samaa mieltä pelakuun koriste-ominaisuuksista :) Ja ihanaa, että tykkäät orvkkilaukusta, olihan siinä pusertaminen, kun siementilaus lähti lokakuussa 2012 ja nyt ollaan kukinnan ytimessä, heh.

      Poista