Ekstravapaa oli kyllä tarpeellinen juttu, ehti muun muassa ihmetellä ikkunahyllyjen kasvatteja kasteluhetkeä pidempään. Olohuoneen akkunan yläosassa on ahdasta. Elintilaa siellä hamuavat chilit ja liaani.
Pisin 'Pinokkio' on venynyt entisestään, nyt se on kahden tulitikkuaskin pituinen.
Toisessa taimessa on melkein yhtä pitkä hedelmä.
Super Hot Chilli F1 tuottaa ylöspäin suuntaavia podeja.
Snack Pepperin sadon tuotokset näyttävät hoikilta paprikoilta. Hyvin hoikilta.
Ikkunalla asumisen haittapuolet alkavat kyllä näkyä joissain taimissa: kovasti yritän muistaa antaa lannoitetta ja vaihtaa ruukkuja isompiin, mutta päädyn antamaan pelkkää kraanavettä ja lupaamaan, että ensi viikonloppuna vaihdan ruukut, varmasti. Niinpä joissain taimissa näyttää punkki käpristävän lehtiä sykkyrään ja joissain lehdet alkavat haalistua. En-si vii-kon-lop-pu-na teen jo-tain.
Myös liaani näyttää kellastuttavan edelleen osaa lehdistään. Uutta kasvua tulee kuitenkin koko ajan, tällainen pitkä lonkerokin on matkalla olohuoneen suuntaan, ilman tukea.
Tällaisia U-käännöksiä Into-Liana tekee ihan tuosta vaan. Jatkaa siitä sitten uuteen tai vanhaan suuntaan, mutta ei ota kiinni mistään.
Olen kovasti odotellut näkeväni Intossa kukkanuppujen alkuja, mutta mitään siihen viittaavaa ei vielä näy. Noh, syyskuun alussa hän täyttää vasta vuoden, ehkä heidän kuuluu kunnolla vankistua ennen ensimmäistä kukintaa. Mietin kovasti myös lannoitustarvetta, että minkätyyppisiä ravinteita liaanit saavat luonnossa. Niiden juurelle tippuu reippaasti puiden lehtiä ja jotain sinnikästä siellä sademetsän alimmassa, liki auringottomassa kerroksessakin kasvaa. Täytynee kokeilla Intolle viherkasveille tarkoitettua lannoitetta, sehän se pääasiassa kuitenkin on.
Pistokkaista kasvaneet pelargoni X:t ovat alkaneet kukkia, väri selvisi siis kärsivällisellä odottamisella. Se on tällainen peruspinkki.
Myös yksi Mårbacka-pistokas alkoi kukkia, tähtäsi tarkasti vappuun.
Näin viime viikonloppuna naapurin tuovan kaupasta vappupalloja täysi-ikäisille lapsilleen. Ajattelin, että mäkin hankin foliopallon. Itselleni.
Ja niin tein, tuli vappuisa mieli.
En käyttänyt tänä ekstravapaana yhtään hetkeä pihapuuhailuun, mikä tuntuu itsestäkin tosi oudolta. Mutta joskus on vaan hyvä istua ja katsella ympärilleen, nauttia olemassaolostaan. Niin, ja toimia vappuheilana sille ihanalle puoliskolleen, joka jaksaa tuoda kaupasta multasäkkipinoja, kaivaa kuoppia umpisaveen ja rakentaa kaikkea pientä, mitä ikinä tajuaa pyytää.
Vappuheiloja herra Geraniumilla oli kyllä kaksi. Toinen tuntui ehkä saavan enemmän huomiota.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
Oo-la-laa, mikä menopeli ja säihkysääri sen äärellä.
VastaaPoistaSulla pelakuun pistokkaat kukassa. Mulla himpura soikoon, ei ole vielä ees juurtuneet,osa jo mustui tyvestä.
Syätteks te kaikki noi chilit?
Oi, säihkysäärikommenttisi oli ylenpalttinen, mutta otan sen silti kiitollisena ja ilolla vastaan :) Normisti pitäisi kai vastata, että "Ei kun kauheet pattipolvet mulla on ja mekkokin on vanha." Mutten sano, ei se ilahduta ketään. Kehuja saa antaa ja niitä pitää vastaanottaa, vaikkei niin tieteelliseen faktaan perustuisikaan. Ihmisten ilahduttaminen on iloinen juttu ja siitä pitää kiittää. Joten, kiitos, Nettimartta! (Ja auto on oikeesti, kiveenhakatusti hieno, heh.)
PoistaJotkut kasvit onnistuu mulla ihan itsestään, ei ne mun Aktiivisella Tosihoidolla varmaan pärjäisikään. Tämmöiset tapaukset, jotka saavat sinnitellä toisinaan karuissa oloissa, ovat valikoituneet akkunallein. Tuopa tänne sinivaleunikko, ei ole taimesta kuin muoviosa jäljellä kuukauden päästä.
Syödään chilit itse joo, löysin hyvän chilihillon reseptin viime vuonna, siihen menee kuivattuja chilejä (ja salottisipulia) runsaasti. Ja kuivattunahan ne säilyvät talveksi hillon lisäkeittelyihin – sitä menee yllättävän hyvin, ei ole liian tulista. Siihen menee myös valkosipulia, jota muhevassa mullassa eräillä juuri kasvaa ;)
Mulla taitaa chilit jäädä sadotta, kun vertaan niitä pikku nysiä näihin sun kasveihin... kiva kuulla myös Inton kuulumisia :D
VastaaPoistaKyllä ne ehtii hyvin tehdä satoa, nämä ovat nyt ottaneet oikein roiman varaslähdön :) Into kiittää terkuista, onkin vähän jäämässä varjoon koko tyyppi, kun ikkunalla (ja ikkunan takana) tapahtuu nyt niin paljon muuta.
PoistaHyvää loppuviikkoa! Tuolla minunkin puolisollani on on yksi V8 kesäkulkupeli ja toinen valmisteilla. Tiedän, että mikä kääntää parhaiten (toisten pärinäharrastajien) päät. Usein se auto tai auton vaanteet tai moottorin pärinä.
VastaaPoistaNo niin, sinä tiedät sitten tarkkaan, millaista tämä V8-elämä on! Kyllä, meilläkin tartutaan juuri noihin asioihin (toiset vanhat autot, vanhojen autojen myyntikuvat, tarvikesaitit, pärinä jne)... Mutta mukavaahan tuossa on kyydissä istua, kun ihmiset näyttävät yllättyvän iloisesti sen nähdessään. On niin erilaista muotoilua kuin nykyisin.
PoistaIhan mahtava tuo viimeinen kuva, upea sinä ja upea auto! Erittäin aiheellinen oli Nettimartan säihkysäärikommentti :)
VastaaPoistaChilitkin ovat kyllä ihan vau, mielettömän kokoisia ja satoakin jo tulee. Mun paprikantaimet ovat sellaisia hyvä jos kymmensenttisiä reppanoita, aika surullisen näköisiä oikeastaan :D
Heheh, kiitos Purlina Nettimartan komppaamisesta :) Auto on kyllä upea, vuodesta toiseen, ei iske siihen ajan hammas...
PoistaKyllä paprikat ja chilit ehtivät vielä vankistua ja tehdä kunnon sadon, nyt on kuitenkin vasta toukokuun alku. Näillä on ollut lisävaloa ja tosi aikainen kylvö, joten ovat etuajassa. Ja kohta punkit syö kaiken :/
Ompa mahtana chilit jo nyt, vaikka eivät vielä ole päässeet akkunaa pidemmälle! Ajatella kun pääsevät kasvariin, niin millaisia pötiköitä mahtavatkaan sitten saada aikaiseksi!! Olipa mukava nähdä sinut kuvassa! hihi olin muodostanut sinusta mielessäni ihan toisenlaisen kuvan, paljon iäkkäämmän:DD Tämänhän täytyy tarkoittaa vain, että olet hyvin kypsä ikäiseksesi;D
VastaaPoistaHeh, joko chilit innostuvat kasvarissa oikein tosissaan tai ekat yökylmät tappaa ne ennen punkkeja.
PoistaHauska kuulla, että olenkin nuorempi kuin kuvittelit! :D
Auto on kaunis, kyllä niin voi sanoa. Hän on Cadillac vuosimallia 1963, tasan viisikymppinen. Taitaa olla meistä aina se iättömämpi ;)
VastaaPoistaChilisato on tosiaan vauhdissa, ei tosin lähellekään kaikissa lajikkeissa. Osan taitaa viedä punkki kokonaan, kun en ole ajoissa tarttunut torjuntatoimiin... kaikkea ei ehdi.
Istutan chilit ihan perusmultaan, mitä nyt sattuu käden ulottuvilla olemaan. Yleensä se on kukka- tai puutarhamultaa. Multa saa kuivahtaa hieman kasteluiden välillä, tai ainakin mulla se pruukaa kuivahtamaan, kun kastelen suunnilleen joka toinen päivä tuossa paahteessa nököttäviä taimia.
Hih, mäkin ostin viime vappuna oman pallon, ja kun vein sen ulos, niin kesti siellä pitkään. Iso ilo ! Nyt se jäi, mutta taidanpa taas joku vappu repäistä. Onni on pienissä asioissa, hassuissakin.
VastaaPoistaUpea auto ja aivan mahtava kuva !
Joo, uloshan tuonkin voisi viedä! On niin pirtsakka pallo vielä, että.
PoistaTotta puhut, onni on juuri niissä pienissä asoissa. Ja isommissakin, tietty, ja erityisesti niissä hauskoissa :)
Sullahan on melkoinen viidakko sisällä;)
VastaaPoistaAlkaa tosiaan olla viidakon tuntua, eilen kiikutin suurimman osan chileistä kasvihuoneeseen, kun ei meinannut tulla enää yhtään valoa ikkunasta sisään ;)
PoistaAikamoinen automobiili! Ja aikas komea on autokuva poseeraajineen kaikkineen. Kelpaa varmaan kruisailla... olen nyt tullut siihen lopputulemaan, että ihan varmaan käytät jotain kepulikonsteja ja laittomia kasvihormoneita noille rehuillesi! Muuta syytä en keksi, sillä omani nököttävät, jurottavat ja jumittavat tuossa hyllyillään. Nyt eletään siis alkupyrähdyksen jälkeistä seisahtunutta oloa... noitten taimien karaiseminen kyllä vähän jo hirvittää, toivottavasti kasvari saapuisi ja olisi pystyssä ennen sitä!
VastaaPoistaKiitos kehaisuista, PilviPulla, niistä kaikista. Tuolla Cadillacilla on kyllä mukava kruisailla, ihmiset hymyilevät, kun tuo lipuu ohitse... on se niin erilaista muotoilua kuin nykyautoissa. Ja ihmisten ilo = oma ilo.
PoistaHeh heh sun kasvuhormoniarveluille! Jos käyttäisin jotain Potion nro 9:ää, niin varmasti jakaisin kaavan kanssanne ;) Joskus vaan onnistuu joku kokeilu, kuten nuo pelakuut nyt näyttävät onnistuneen. Veikkaisin, että he ovat tykänneet paahtavan auringon lisäksi mullan kunnollisesta kuivumisesta kasteluiden välillä. Lannoitetta en ole muistanut antaa kuin joskus satunnaisesti, joten ei ole ravinteista kiinni. On vaan ollut helppo lajike, niistähän muutenkin tykkään, joten niitä monistamalla ei voi mennä pieleen...
Oo, kohta pääset kasvari-kasvattajaksi, se onkin jännää ja hauskaa puuhaa. Siellä ne sitten pikkutaimetkin karaistuvat – ja vahvistuvat mukavissa oloissa.