11. toukokuuta 2013

Tukeva hylly kasvihuoneeseen

Kelit senkun paranee ja fiilis sen myötä. Tässähän alkaa olla jo kesän tuntua!

Hyvien kelien myötä kasvihuone alkaa valmistua kesäkuntoon. Tänään valmistui ylähylly tason päälle, nyt on jokainen neliösentti hyötykäytössä. Tai voidaan kyllä sanoa, että jokainen neliömilli.


Aikaisemmin siis valmistuivat laarit, tämä hylly on takaseinän tason päällä. Tässä hieman kuvaa rakenteesta.

Tason ympärille rakennettiin (tai-no-siis, mies rakensi) tukikehikon.


Liitoksissakin säästettiin neliömillejä, kahdessa ja puolessa neliössä ei ole tilaa hukattavaksi...


Kehyksestä tehtiin (tai-no-niin-no, mies teki) painonkestävän.


Hyllystä toivoin valoaläpäisevää eli niistä kohdista, missä ei ole ruukkua, valo saa siilautua alatasolle. Valoa on helpompi blokata kasvihuoneesta pois kuin saada sitä sinne lisää.


Väri oli turhan raksa, joten sprayasimme (joo-joo, mies sprayasi) sen harmaaksi. Kas, harmaahan ei ole raksamainen vaan supertrendikäs.


Kehykseen kaiverrettiin (okei, tiedätte kuka kaiversi) urat, jotta hylly pysyisi takuulla kantimissaan.


Sinnepä hän solahti paikalleen! Rautatangot katkaistiin (kukahan katkaisi) semmoisilla voimasaksilla, joille on varmaan joku oikeakin nimi. Niiden päät jäivät hiukan vaarallisenoloisesti ulkonemaan kaltaistani hosumaijaa ajatellen.


Mies teki rautojen päihin pehmusteet. 


Tuon j-teipin alla on paksu tarratyyny jotain pehmeää muovivalmistetta, ilmeisesti lvi-asioihin liittyvää vänkää materiaalia, jollaista vanhan talon työkalupakeista saattaa löytyä. Mutta siis nyt ei satu otsaan, jos kiireessä häärää...

Sitten olivat kasvarin elementit paikoillaan ja pääsin istuttamaan kasveja laareihin. Ensin kuitenkin toteutin sisäistä keramiikkataiteilujuuttani ja hakkasin rikkinäisiä saviruukkuja pienempiin pirstaleihin.


Kuumassa auringonpaahteessa kyykkiessäni vapautin myös sisäisen arkeologini. Kyllä, aivan selvästi vietnamilaista huokoista terrakottaa, sanoisin että... hmm, kyllä, 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelta. Mahdollisesti myyty sinikeltaista logoa kantavassa ketjumyymälässä.


No, ei siinä keramiikkataitelijuudessa päästy arkeologin taitoja pidemmälle, joten nakkasin palaset laareihin salaojaksi. Tulipahan hyötykäytettyä ne risat ruukut.


Multaa meni yhteen laariin hiukan alle kolme 50 litran säkkiä, eli aiemmin tekemäni laskutoimituksen 140 litran lopputulos oli oikea. Oho.

Istutin molempiin laareihin tomaatteja ja chilejä, sekaan laitan vielä samettikukkaa ja basilikaa torjumaan öttinkäisiä ja tuomaan lisäaromia ilmaan. Tässä laarissa asuu chili Capsicum annuum 'Omnicolor', joka mielestäni tuoksuu aika erikoiselle. Sekin saattaa ötököitä (esim. ansarijauhiaisia) hätistellä tiehensä, luulen.


Purlinan mahtavista tuunauksista inspiroituneena otin siveltimen käteen ja maalasin tomskujen bambuiset tukikepit. Ei tosin ollut _aivan_ yhtä iso projekti kuin Purlinan olohuoneen uudistus, heh. 

Maalasin kepit mango-melonijäätelönkeltaisiksi.


Ehkä ensi vuonna maalaan kaikki kasvarin puurakenteet, jos ne ovat maalin tarpeessa. Nyt saavat olla au naturel.


Tomaatteja istutellessani huomasin, että kyseinen Tiny Tim on tuottanut ensimmäisen hedelmän alun.


Huh huh, melkoinen yllätys tämän hitaan ja myöhään tulleen alkukevään päälle. Hän on todella ajoissa liikkeellä, vaikkeivät kasvuolosuhteet ole olleet mielestäni ollenkaan optimaaliset. Ehkä hän vaan yksinkertaisesti on hosumaija.

Istuttelin tomaatteja ja chilejä myös ruukkuihin, seurana heillä on punaista värinokkosta. Se onkin muuten hauskaa, että ruukkuistutusten tekijät yleensä ostavat kasvit kaupasta ja saavat just sitä, mitä haluavat ja mikä yhteen sopii, voivat oikein mallailla valmiiksi kukkivia kasveja toisiinsa. Ne puolestaan, jotka kasvattavat taimia itse, joutuvat kohtaamaan menetyksiä, väärinarviointeja ja virhelaskelmia niin, että ruukkuihin päätyvät ne kasvit, joita sattuu käsillä, sopivassa kasvuvaiheessa tai ylipäätään hengissä olemaan. Tuli niistä sitten mahtava eye catcher ja silmäkarkki tai ei. 

Väitän kuitenkin, että nekin istutukset ovat kasvattajan itsensä mielestä oikein söpöjä. Itsetehdyn söpöjä.

Sinne jäävät nyt kasvariin yöksi kaikki viritelmäni ja kyhäelmäni ja lopullista kasvupaikkaa odottavat taimet, en peitellyt kasveja enää mitenkään. Toivottavasti tämä hosumaijailu ei kostaudu esimerkiksi paleltuneina tomaatteina, ne kun ovat lämpöä rakastavia kasveja.


On vaan niin vaikea kuvitella pakkasöitä, kun ilma on +20, nurmi viheriöi, koivu lehteilee, tiira pyydystää eväkästä, kimalaiset surisevat ja National Panasonic soittaa soulia.


Mukavaa viikonlopun jatkoa, peoples!

24 kommenttia:

  1. Siellähän ahkeroitu (tai siis...) ja vihreältäkin näyttää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kaikenlaista puuhailtu (toiset ehkä raskaampia askareita), nyt vihertää ja kynsien alla on musta kuorrute. Jännityksellä seuraan chilien elämää kasvarissa, toivottavasti pärjäävät.

      Poista
  2. Oi että! Saiskohan tuota miestä joskus lainaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, täytyisikin varmaan perustaa semmoinen puutarhamies-rinki, jonne ihmiset voisivat ilmoittaa käsistään käteviä miehiä ja naisia. Heitä voisi tilata kotiin rakentelemaan kaikkea tarpeellista. Ja koska he olisivat tottuneet kaikenlaisiin puutarhaan liittyviin pyyntöihin, niin ilmekään ei värähtäisi, vaikka asiakas ehdottaisi esimerkiksi ylähyllyä "siitä rakenneverkosta" ;)

      Poista
    2. Mä ostan tän ajatuksen. :D

      Kätevät ja kauniit hyllyt, taas kerran. Noi pehmusteet on niin ihanat.

      Poista
    3. Eikun toiminimeä perustamaan...!

      Kiitos Nettimartta, mustakin ne pehmusteet oli tosi liikkikset. Ajattelevainen teko :)

      Poista
  3. Miehet on joskus älyttömän hyödyllisiä! Meillä tehtiin (arvaat kuka) pelargonioille hyllykköä, esittelen sen sitten kun on tasotkin valmiina. Ja kasvariin tuli myös hylly, mutta enpä tajunnut että sen olisi noin voinut toteuttaa, meille se siis ostettiin ja se ei ole noin leveä. Hmph. Olipas pettymys, kun et tehnytkään mosaiikkitaidetta ;)
    Tiny Tomia mulla oli yhtenä vuonna ja se on ehkäpä kaikkien aikojen paras tomaatti, nopee, maukas ja ei vedä öttiäisiä puoleensa :)
    Kyllä ne itsetehdyt kokonaisuudet on ainakin itselle rakkaampia, tänään just pähkäilin että kenet laittaisin kenenkin seuraan ja mihin kohtaan puutarhaa ja missä ruukussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin ovat he, käteviä just tällaisissa :)

      Mosaiikkitaide on eräiden muiden, minua taitavampien heiniä (terkut vaan sinne teille sinulle). Jännään teidän (hänen) pelargonihyllykköä, tulee varmaan hieno!

      Tiny Timiä olen tainnut itsekin joskus kasvattaa, en nyt muista, että löysinkö nuo siemenet omasta varastosta vai tilasinko varta vasten. Kuka nyt kaikkea muistaa? Jotkut ei muista juuri mitään.

      Pähkäilty on täälläkin tänään, että kuka menee mihin ja kenen kanssa. Moni meni jonnekin, osa jäi vielä pähkittävien joukkoon. Ehkä kaupasta voi hakea _muutaman_ taimen, jos oikein tarvitsee just johonkin?

      Poista
  4. Oih! Näyttääpä hyvältä ja kesältä ja ihanalta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna :) Kesältä alkaa näyttää kasvarissa, lämpötilat ovat sisällä välillä aivan trooppiset, saunamaiset jopa.

      Poista
  5. Kyllä olet saanut paljon mahtumaan kasvihuoneeseesi. Mekin kans tehtiin jonkinlainen hyllykkö kierrätystavarasta kasvihuoneeseen, saa enemmän tilaa. Mäkin käytän tota sanaa "me tehtiin" vaikka isäntä tekee mut "me" siksi et mä olen siinä monesti ollut se suunnittelija. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kyllä suunnittelu on _ainakin_ puolet koko työstä ;)

      Yllättävän paljon pieneen kasvariin saa mahtumaan, kun pähkäilee sen ulottuvuuksia monelta kantilta. Köynnöstäviä kesäkasveja ajattelin vielä mahduttaa, niin saan ne viimeisetkin millimetrit käyttöön...

      Poista
  6. Voi että näyttää ja kuulostaa hyvältä sun meiningit siellä! Miehet voi olla parhaimmillaan tosi hyödyllisiä kapistuksia :) Toivotaan onnea ja menestystä sinulle ja taimillesi, lämpöisiä päiviä ja öitä ja soulin sykettä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina, hyvä meininki on kyllä ollut koko viikonlopun. Toivon hienoa, lämmintä ja mukavaa viikkoa itsellesi ja puutarhasi asukeille! Ja tietysti paljon ihanaa soulin sykettä :)

      Poista
  7. Meilläkin oli vihdoin ihana ilma ja se meni pääasiassa sisätiloissa useammassakin mummolassa. Illalla ehdittiin kuitenkin pihallekin, rapsuttelemaan taloa. Maalausta pukkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talonmaalaus, sekin on kivaa kesäpuuhaa! Konkreettinen tekeminen ja kättensä jäljen välitön näkeminen on niin antoisaa. Ja allit pysyvät loitolla ;)

      Poista
  8. Oo, pariovellinen kasvivitriini, se on varmasti hieno! Ja varsin käytännöllinen myös: mulla oli useamman vuoden käytössä muovihuppuinen kasvihyllykkö á la Bauhaus tms. ja hyvin toimi! Kun tuulen saa kuriin ja kaiken auringon talteen, niin lämpöä rakastavat kasvit tykkäävät taatusti. Eli chileille on ihan täsmäpaikka tuo kuvailemasi tila.

    Kasvilavan täyttelymietteesi kuulostavat ihanilta! Niihinhän saa vaikka mitä, kun oikein sentilleen täyttelee.

    Katselin juuri tänään upeita siemenpusseja, joita lähetit minulle taannoin arvontavoittona (tai oikeastaan se oli kommentointivoitto!) ja totesin, että vielä ehtisi kylvää muun muassa pikkuporkkanoita ja punajuurikkaita. Heitin ilmoille ajatuksen isommasta kasvulaarista, joka tulisi ulos taivasalle... ruukut eivät enää tunnu riittävän mihinkään.

    Todellakin, toimeliaat miehet ovat näin keväisin kultaakin arvokkaampia, täytyy muistaa kiittää joka käänteessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Tämä siis vastaus Intianmintulle, on hypännyt erikoiseen paikkaan.)

      Poista
  9. Itsetehdyt ovat parasta. Kaunista on jo nyt! Ja sato jo hyvällä mallilla.

    Hosuminen on minullakin tapana. Nykyisin osaa jo vähän enemmän olla hosumatta kasvien lähellä. Tai eräiden kasvien lähellä. Tähän opettaneet kasvit orapihlaja ja ruusu. Pari kirosanaa on lentänyt opetellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, itsetekeminen on vaan niin palkitsevaa, vaikkei sivustaseuraaja välttämättä hurraisikaan...

      Heheh, kyllä orapihlaja opettaa, sanoo vanha sananlasku. Ne on kyllä oikeasti kamalia ne sen piikit, täytyy pysytellä kaukana tuosta meidän aidanreuhkanpätkästä.

      Poista
  10. Sielläpäs ollaan oltu tehokkaita ja aikaansaavia, oli tekijä kuka tahansa! Todella hyvältä ja ah, niin ihanan kesäiseltä näyttää :)

    Mulle iski just aivan ääretön mango-melonijäätelön-himo, niin herkulliset ovat nuo tukikepit. Olisko muuten aika upea näky, jos maalaisit (sitten jos ja kun joskus maalaat) puuosat erilaisilla jätski- ja karkkisävyillä? Mansikkajäätelölaari, päärynäjäätelölaari, sorbettitaso ja vaahtokarkkikehikko, nam :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä keväänä ollaan oltu maltillisen tehokkaita, viime vuonna mulla meni ihan raatamiseksi ja sitten tulikin uuvahdus koko hommaan. Nyt olen jättänyt kasveja rohkeammin ulos oman onnensa nojaan, enkä ole kanniskellut niitä aamuin illoin sisään. Olen karaistunut :)

      Joo, jäätelösävyt kuulostavat ihanilta. Nyt munkin tekee mieli jätskiä, apua!

      Poista
  11. Voi kun tulin itsekin iloiselle mielelle postauksestasi:)
    Miehet on käteviä olla olemassa.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun kiva! Jos suinkin saa tartutettua iloa, niin tuntuu itsestäkin hyvältä :)

      Miehet, ei heitä turhaan täällä Telluksella tallustele.

      Poista