Tänään ojensin käteni puuhun ja tunnustelin etusormella ja peukalolla punaposkien pehmeyttä. Sitten vaan pieni nips ja hedelmä irti. Muutama nipsaus, ja hedelmiä oli kasassa kilo, kaksi.
Tuli rikas olo, ihan kuin Välimeren oliivikuninkaalla tai Israelin appelsiiniruhtinaalla. En usko, että sadonkorjuun iloon voisi kyllästyä.
Myös omenapuut, joita on kaksi, ja jotka on istutettu todennäköisesti joskus sotien jälkeen, antavat edelleen ihan mukavaa satoa. Lajikkeista en tiedä, ovat jotain vaaleamaltoista, suht' aikaista lajiketta.
En ole koskaan vienyt näitä mehustamoon, vaan leiponut niistä piirakoita ja upottanut lettutaikinaan. Ison osan kerään maasta muun muassa lintujen ja ampiaisten puoliksi syöminä. Kiva, että nekin pääsevät herkuttelemaan rapsakoilla lääkärinkarkoittajilla.
Mä katselen täällä sun sadonkerjuuta vesikielellä! Ihanaa! Voin vain kuvitella että hyvältä maistuu! =)
VastaaPoistaTäällä kans yks kateellinen =). Luumupiiraita ja kaikkia siellä etelässä vaan herkutellaan. Namskis.
VastaaPoistaNoh, pian tulee mun vuoro kadehtia teidän kasveja ja sadonkorjuuta, ei kestä luumuonni ikuisesti ;)
VastaaPoistaVoi EI ! Mä olen kyllä nyt aivan kamalan kateellinen näistä sun kuvista... Miksei meilläkin.
VastaaPoistaMari, kyllä teilläkin, kunhan vain kasvit tulevat täysi-ikäisiksi. Sitten on satoa niin, että välillä jopa kypsyttää...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHih, pikkusen on uni jo painanut edellistä kirjoittaessani... Mä uskon kyllä joutuvani tulevaisuudessa KERJUUlle sadon edessä omassa puutarhassamme, mutta ihastelen sitten silloinkin teidän muiden sadonKORJUUTA ;)
VastaaPoista...muokkasin jälleen kirotusvireen ;)
Hehheh Terhi, sama uni on painanut täälläkin, en ollenkaan huomannut tuota :D
VastaaPoistaJa kyllähän tämä hyötytarhailu aikamoista sadonKERJUUTA on, että ihan oikeassa olit siinäkin!
Mutta satoa tulee teillekin vielä runsain mitoin, siitä olen varma. Sitten saavat naapurit kerjätä maistiaisia ;)