12. marraskuuta 2011

Munkinmakuinen siemenkakku

Tulivathan ne pakkasyöt sitten viimeinkin - vaikka en niitä nyt niin innoissani odottanutkaan, lämmin syksy tuntui oikein mukavalta. Mutta keskiviikon 9.11. vastaisena yönä elohopea oli sen verran miinuksen puolella, että risiinit ja daaliat nuupahtivat.

Pikkulinnut alkoivat viime viikonloppuna lennellä sen verran tiheään pihassa, että arvelin niiden tulleen etsimään ruokaa. Lintulautaa täytyy hieman kunnostaa, kun orava on rouskinut ikkunanpuitteita mahtuakseen paremmin atrioimaan, joten tein tipeille talikakun. Olen parina vuonna tehnyt kookoskransseja, nyt ajattelin kokeilla samaa ajatusta, mutta eri rasvasta.

Joltain keskustelupalstalta bongatun lauseen perusteella ostin kaupasta munkinpaistorasvaa.


Sehän on 100-prosenttista kasvirasvaa, mutta mitä, sitä tuoteseloste ei eritellyt. Se on kuitenkin hiukan margariinimaisempaa, kuin kookosrasva, joka on vitivalkoista ja kivikovaa.

Sulatin puolet paketista (250 g) pikkukattilassa.


Vein sulaneen rasvan ulos jäähtymään ja jähmettymään. Kun rasva oli sohjomaista koostumukseltaan, sekoitin sen hyvin ja lisäsin näppituntumalla kuorettomia auringonkukansiemeniä ja rouhittua maapähkinää.

Taputtelin massan tällaiseen astiaan, joka oli melkein samankokoinen, kuin teline, johon kakkua olin kaavaillut.


Laitoin astian jääkaappiin jähmettymään kunnolla. Kun se oli kylmennyt, laitoin astian pariksi sekunniksi kuumaan veteen, jolloin kakku oli helpompi irrottaa muotistaan. Nuo reunat tekivät kyllä sen, että veistä tarvittiin avuksi, ennen kuin kaakku sieltä irtosi.

Sitten leikkasin yhdestä reunasta hiukan liikaosaa pois ja tumppasin koko systeemin pari viikkoa sitten lähikaupasta ostamaani telineeseen.


Laitoin telineen omppupuuhun roikkumaan ja hyvin alkoi kakku maistua linnuille. Viikon nakuttelun jälkeen sitä on jäljellä ihan pieni nokare, joten huomenna on väkerrettävä uusi.

Hintaa kakkuselle tuli arviolta 1,30 euroa (rasva n. 1 euro, siementen osuus loput) eli edullista ruokaa tämä on. Nuo kuorettomat sattumat eivät myöskään sotke ympäristöä eikä linnun energiaa kulu siementen availuun. Plussaa on myös väkertelystä tuleva hyvä mieli :)

Sisällä orkidea pulluttelee nuppujaan, niiden avautumista odotellessa ostan viikonlopuiksi ruusunipun ja ihailen samettisia kukkia monta kertaa päivässä. Voi sanoa, että ne eurot ovat kyllä erinomaisesti sijoitettu. 

Pienen havainnon olen lähikaupan Reilun kaupan ruusuista tehnyt: ne kuivuvat hirmu herkästi jo lyhyessä ajassa, joten kannattaa laittaa ruusujen paljaat varret heti hedelmäpussin suojaan, kun nostaa kimpun myyntitelineestä. Kotona kannattaa hoitaa ruusut ensin maljakkoon ja sitten vasta purkaa muut ostokset. Niin kimppu kukoistaa ainakin yhden viikon varsin hienosti.

9 kommenttia:

  1. Loistava idea! Täytyykin pistää korvan taakse. Ensi syksynä siis askartelen minäkin kranssin! =)

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla, Terhi :) Kranssin askartelu on win-win-tilanne ihan kaikille osallisille, heh. Siitä riittää myös silmäniloa pitkäksi aikaa, elleivät ympäristön linnut nyt ihan innostu tikkaamaan sitä emmentaaliksi...

    VastaaPoista
  3. Jälleen yksi mukava idea kokeiltavaksi :). Se kookosrasva ilmeisesti myös kävisi?

    VastaaPoista
  4. Joo, olen tehnyt kookosrasvalla ja samalla tekotavalla kakkuvuoassa jähmetettyjä renkaita, ja hyvin nekin ovat kauppansa tehneet. Kokeilin tätä munkinpaistorasvaa eka kertaa, ja yllätyin, että siitä tehty kakku syötiin viikossa: kookoksesta tehty on roikkunut puussa kuukausia! Kyllä sitäkin on syöty, mutta tämä versio meni huomattavan paljon nopeammin...

    Oliskohan se kookosrasva kovilla pakkasilla sitten niin kovaa, että se ei ole lintuja innostanut, varsinkin kun vieressä on ollut lintulauta irtosiemenineen?

    Ei voi tietää, mutta hauskaa on puuhastella näitä :)

    VastaaPoista
  5. En oo koskaan tehnyt tommosta talilevyä/-pallukkaa. Sait sen teon kuulostamaan sen verta helpolta, että taidan uskaltautua kokeilemaan.

    Ehkäpä se on yhtä hauskaa ja helppoa kuin betonilaattojen valu...

    Kerron onnistuinko. Ostan aineksia huomenna.

    VastaaPoista
  6. Elämäni matkat, ei kiittelemisiä! Kiva, jos innostuit kokeilemaan, laita sitten kuvia ihailtavaksi :)

    Nettimartta, tuon tekeminen oli kyllä tosi helppoa, tärkeintä tosiaan on jähmehdyttää rasva sulatuksen jälkeen semmoiseksi, että siihen vielä voi sekoittaa siemeniä, mutta että se ei ole enää nestemäistä. Jos muotissa on kovin korkeat reunat, niin kakkua pitää vähän auttaa ensin veitsellä niistä reunoista irti ja sitten muotti muutamaksi sekunniksi kuumavesihauteeseen. Kyllä lähtee, niin kuin ennen vanhaan Kummelissa hoettiin...

    Käyn sitten kurkkaamassa, minkä muotoisen kakkusen teit...

    VastaaPoista
  7. Voitte talikakkusiin laittaa kaurahiutaletta ja maissijauhoa sekaan, se auttaa nokkimista äärikylmällä ja linnun aineenvaihduntaa.
    Rusinaa myös suositellaan. Voitte kakkusten jyvä-siemenseoksen muottiinne hämmentää jo valmiiksi, päälle kaadat rasvaa, se sekoittuu ihan itsellään sinne, päältä voit kyllä esim. lusikalla varmistaa, ettei ilmakuplia jää kakkuun.
    Mikä parasta, omatekoisissa ei ole kaupan kakkuja vaivaavia petoksia:Vettä ja emulgoitua kosteutta, sahanpurua ja hiekkaa= jopa 86% on löytynyt em. "täyteaineita" kun tutkimme. Lidlissä on erinomaisia siemenseoksia jopa alle parin euron hintaan iso pussi. Talvella eri seos ja kevättä kohden hiukan eri.
    Jos oravat tms. omivat liikaa ruokaa noista, Chili-Tabasco-Jalapenosivelyt auttavat, piempiä lintuja eivät haittaa.
    Kakkuun voit kiikkumalangat tehdä esim. risaisten farkkujen kankaasta, lanka siis läpi koko kakun, toisessa päässä nokkivat tirpat ja toisessa päässä ripustus.
    Tekemisen iloa, ruokinnan iloa, silmän iloa kaiken ikäisille:)

    VastaaPoista
  8. Kiitos Janne, hyvä idea tuo kaurahiutaleiden ja maissijauhon lisääminen. Rusinoita olenkin yleensä lisäillyt, niitä löytyy joulun jäljiltä kaapeista hyvinkin.

    Onpa tylsä, että kaupan talikakkusissa on sahanpurua ja hiekkaa, ikävää huijaamista tuollainen. Lidlin siemenseoksiin en ole vielä tutustunut, hyvä vinkki tuokin.

    Tänä talvena tehty talirengas onkin jo pientä suikulaa vaille syöty, on ilmeisesti siis siivekkäille maistunut :) Antoisia ruokintahetkiä myös sinulle!

    VastaaPoista