4. heinäkuuta 2012

Muotoseikkoja mäntymetsästä

Lomailussa parasta on mahdollisuus nopeisiin liikkeisiin, varsinkin, kun liikkeen voi suorittaa kumipyöritse. Niinpä saan taas herätä Pohjois-Pohjanmaalla ja nauttia aamukahvit auringon lämmittämän mäntymetsän tuoksussa.


Pelkistettyä kauneutta, ei mitään liikaa, muttei liian vähääkään. Ja joskus muodon säännöllinen rytmi rikkoutuu, kun joku rohkea toisinajattelija tekee kiinnostavan irtioton.


Merenrannalta löytyy hypnotisoivaa katseltavaa, nimittäin se meri, tässä tapauksessa Perämeri. Kokonaisuus on vähintään yhtä eksoottinen kuin Välimeren ympäristö, kun oikein silmin katselee. Linnut, kasvit, kaikki pohjoinen minimalismi. 

Etualan jämäkkä sinivihreä heinä on juolavehnän sukulainen rantavehnä. Kasvi on merkittävä osa rantadyynien syntymekanismia ja tarjoaa ruokaa siemeniä syöville linnuille. Ei siis mikä-tahansa-heinä se.


Kotiin jäivät elämänsä kukkeudesta nauttimaan kaikki mahdolliset juolavehnät ja vuohenputket, joiden kasvua kukaan ei nyt yritäkään hillitä. Vaikka onhan tämä mustaherukan seassa herkistelevä, päivänvarjomainen vuohenputken kukinto aika nätti.


Palleroiset marjatkin ovat hiljalleen kypsymässä – jos eivät jää vuohenputkikasvustojen varjoon.


Myös ötököillä on loma, kun kukaan ei hätistele mäntysuopasuihkulla. Tällainen iloittelu oli meneillään  jaloritarinkannuksen varressa, kun satuin viikonloppuna kurkkaamaan. Nyt kasvista ei taida olla enää paljoakaan jäljellä, kun nämä pyöreänpuikeat munat (?) ovat kasvattaneet hampaat ja siirtyneet ateriointivaiheeseen. (Täytyy sanoa, että näiden tuhohyönteisten nimiä ja olomuotoja ei niin huvita selvittää... ihassama.)


Äitienpäivän hujakoilla hankittu hörsyävä hortensia näytti vielä olevan hyvässä hapessa. Sen vaaleanpunaiset terälehdet alkavat hissuksiin muuntua vihreiksi, jännän näköistä. Mitähän tälle alkuperäisruukussaan kasvavalle kasville pitäisi tehdä ennen talven tuloa? Voiko istuttaa maahan, kestääkö suomalaista talvea?


Nyt ei onneksi tarvitse talvea tämän enempää pohtia, kun kesä on keskisimmillään. Nautiskellaan vaan elosta ja olosta ja yrttimaan antimista. Tajusin tämän harrastuksen mahtavuuden, kun väkersin salaattia ennen mökille lähtöä. Uusia perunoita, savulohta, tuoreita herneitä ja muita kasviksia, ja päälle sitruunanmakuista oliiviöljyä, jonne mörssäytyi käteen osuneita herbsejä.


Ruohosipulia, basilikaa, timjamia ja kesän ensimmäinen chilin palko. Kyllä. Tällä kuittautui kaikki tämän harrastuksen aiheuttama työläys. Melkein itsestäänhän nämä kasvavat, muistelee hän reippaan 500 kilometrin päästä puutarhastaan.

8 kommenttia:

  1. Voih, olet SIELLÄ. Synnyinseudulla <3<3 Rakas Perämeri. Rakas Pohjois-Pohjanmaa.

    Hyvä, Kärpät :-D

    VastaaPoista
  2. Mäntylän mummi, olen niin samaa mieltä Perämeren komeudesta. Aalloille en ole vielä tällä reissulla ehättänyt, mutta jossain vaiheessa sitten sitäkin.

    Matka ei tunnu rankalta kahden pysähdyksen taktiikalla - pyrähdys, toinen pyrähdys ja sitten ollaankin jo melkein perillä :) Sielunmaisemansa takia sitä reissaa vähän pidempäänkin...

    Intopii, mä kerron sulta terveisiä Perämerelle. Toivottavasti pääset lähiaikoina käymään kotimaisemissasi...? Ihana synnyinseutu sinulla, täytyy sanoa.

    Jääkiekosta en paljoa ymmärrä, mutta joo, Kärppiä fanitetaan aina kun ollaan mestoilla ;)

    VastaaPoista
  3. Mekin tykätään Pohjanmaasta, onhan sieltä kotosin sekä Mieheni että koirani Myrsky. Komiat maisemat.

    Ostin muuten puutarhaan tuota rantavehnää. Joo, nyt sitä todellakin on. Ihan joka paikassa :(

    Omaan maan ja ittekasvatetut herbsit on parhautta.

    VastaaPoista
  4. Nettimartta, sulla on sitten vallan komia perhe! Meillä ei ole Pohjanmaaalta kukaan lähipiiristä, mutta sielu lepää näissä maisemissa. Voiskohan Pohjanmaa adoptoida mut?

    Hauskaa, en tiennytkään, että rantavehnää on myynnissä. Onhan se hienon väristä ja napakkakasvuista, mutta kova leviäminen ei ole kauhean kiva juttu...

    Oman maan herbsit, maku ylitsevuotavaista :)

    VastaaPoista
  5. Mukavaa lomaa Sinulle!
    Toivottavasti ötökkäsi eivät kovin lomaile vaikka sinä lomailetkin. Menisivät sinne naapurin puolelle.

    Ihmellisiä on nuo käkkyrät juuret männyillä :).

    VastaaPoista
  6. Karu mäntymaisema on sitten kaunis, ihan ympäri vuoden : )
    Just huomasin parvekkeen neilikassa kirvalauman... en millään viitsisi myrkytellä. Taidankin siirtää kasvin ulos kukkapenkkiin, kunhan ehdin ; )
    Nuo jalohortensiat saattavat talvehtia maahan istutettuna, ainakin eteläisessä Suomessa. Kellarissa ne ainakin selviävät talven yli.
    Taidan kokeilla oman ruukkuhortensiani talvetusta kompostin kyljessä. Laitan siitä sitten juttua blogiini...
    Muuten, olen istuttanut sen ruukkuhortensiani isompaan ruukkuun ja se kasvattaa edelleen lisää kukkia : )
    Oikein mahtavaa lomaa !

    VastaaPoista
  7. Multasormi, kiitos! Toivotaan kovasti, että ötökät ovat ottaneet äkkilähdön Välimerelle ;)

    Sari, mäntymaisemassa on tosiaan komeutta ja kauneutta ympäri vuoden - aina kun lumi sallii.

    Kiitos hotrensiavinkistä, kokeilen talvehdittaa hänet maassa. Jos ei pärjää, niin vihjaistaan toukokuun alussa toive uudesta yksilöstä ;)

    Ihanaa lomaa sinullekin - ja kaikille muillekin puutarhureille!

    VastaaPoista
  8. Ja sanan pitäisi olla "hortensia", mutta tämä laite päättää muuttaa merkkejä omannäköisikseen :)

    VastaaPoista