18. marraskuuta 2012

Pienoismaisema lasitölkissä

Jouluvire ei ole ottanut vielä kunnolla tuulta alleen, vaikka kovasti olen yritellyt. Lehtiä on luettu, ensimmäinen kirkkaanpinkki joulutähti hankittu, toinen kattaus hyasintteja haisteltu ja (muovi)havuköynnökseen uusi värimaailma tuunattu.

Ei pidä pusertaa väkisin mitään, joten tein sitä, mikä ei tuntunut lainkaan väkinäiseltä, vaan hauskalta ja innostavalta. Tein nääs terraariotyyppisen pienoismaiseman. Sitähän sanotaan, että lapsi on terve kun se leikkii, mutta mitenhän on aikuisten laita... saatte itse arvioida :)

Tölkin pohjalle rapistelin ohuen kerroksen lekasoraa.


Asetelman päätähti on rungollinen mehikasvi, jonka nimen jo autuaasti unohdin(!). 


Laitoin hänen ympärilleen kerroksen multaa, jonka muotoilin reunoilta loivemmaksi kerrokseksi.


Mullan päälle laitoin hiekkaa ja kerrokset eristin suodatinkankaan palalla. Parhaiten sitä leikkaa mattoveitsellä, alustan vaan täytyy olla viiltoja kestävää laatua.


Hiekkaa ostin rautakaupasta, kun merenrantahiekka saattaa olla turhan suolaista kasvien makuun. Ei leikkihiekkaostoksilla onneksi vararikkoon mene, 25 kilon säkki maksoi noin 4 euroa. Nyt sitä riittää kaikenlaisiin proggiksiin.


Suodatinkankaaseen tein viillon ja aukon kasvia varten.


Sitten kauhoin hiekat päälle. Kasvin suojasin kostealla talouspaperilla, sitä olisi ollut vaikea puhdistaa hienosta hiekasta niin, että tölkin sisus olisi pysynyt siistinä.


Tämän tölkin suuaukko on mukavan iso, mutta silti sai olla varovainen, ettei katko kasvia sen ympärillä häärätessään. Yksi lehti (onko mehikasvilla lehdet?) tippui, mutta siitä voi olla jotain iloa kaukaa jolkottaneelle aasille...


Alue, jossa aasi nyt tallustaa, on savannityyppistä maastoa. Siellä ei ole ihmistä vähään aikaan näkynyt, joten hiekan pinnalle nousseet smaragdit ja turmaliinit saavat kimallella ihan rauhassa.


Nostin tölkin valaisimen alle, kivasti "puu" tekee nyt varjoa – jota kohti aasi ilmeisesti suuntaa. Etualalla olevien kivien pinta on auringon paahteesta todennäköisesti tulikuuma ja taustalla sirittävät sirkat.


Tällainen lupsakka sunnuntaiprojekti täällä ;)

Kasvia aion jatkossa kastella esim. pillin kautta, suodatinkangas ei ole ihan kiinni takaseinässä, joten siihen väliin mahtuu hyvin. Mehikasvia ei kyllä tarvitse paljoa kastella varsinkaan näin talviaikaan, joten pari viikkoa menee ihan vaan katsellessa. Tekisi kyllä mieli tehdä näitä lisää, hauskaa näpertelyä!

18 kommenttia:

  1. Vau! Aika hienosti olet jaksanut näpertää. Ei olisi minulta onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että onnistuisit oikein hyvin: kuulun kärsimättömien nakkisormien heimoon, joten vaativiin näpertelyihin en edes yritä lähteä mukaan ;)

      Poista
  2. Hiano terraario, ihan selkeesti oot terve! Saiskohan meillä tuollaisessa olla kasvit rauhassa, ilman pitkäkyntisiä. No, emmä ainakaan osaa tollasta tehdä, joten turha haaveilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko ;) Voisit tehdä pitkäkyntisille oman savannin, ehkä se olisi heistä hauskaa, kun joutuisi vähän saalistelemaan sitä kissanminttua tai muuta herkkuheinää...?

      Tätä ei ollut vaikea tehdä, ei ollenkaan. Tuo suodatinkangasjuttukin oli varmaan ihan turha välikerros, mikäs noita kerroksia keskenään sekoittaisi, kun ei purkissa ole mitään liikettä. Paitsi ehkä ne pitkäkyntiset jollain suunnalla, heh.

      Poista
  3. Onks tää sitä aikuisviihdettä? :)

    Toi Aasi oli kyl ihan parasta. Mulla olis pari tommosta purkkia, joten mä taidan matkia sua, jahkas näistä opinnoista taas saan vähän hengähdystä. Pari viherkasvia onkin sopivasti rapsakoitunu, joten tilaakin olis, niille kompostissa ja lasipurkeille kukkapöydällä. Taidan laittaa Tonttuja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä tää taitaa just olla, hah.

      Aasi kertoi karanneensa joulukuvaelmasta, kun alkoi haukotuttaa se meno siellä. Savannilla ei ollut vielä nähnyt muita eläväisiä, mutta mulla on tunne, että joitain muitakin tyyppejä sen seuraksi saattaa vielä ilmaantua...

      Jään jännityksellä odottamaan NM-aikuisviihdetuotannon tuloksia, tontut kuulostavat veikeiltä ;)

      Poista
  4. Mun mielestä tällainen toiminta on ihan ehdottomasti todella tervettä! Tämä saattaa jopa edistää terveyttä ja aiheuttaa hyvinvointia :) Projektisi katselustakin sai iloisen mielen ja hymyilevän suun. Kyllä, tervettä ja ihanaa ja varmasti myös hauskaa!

    Ps. Mulla oli joskus juuri tuollainen mehikasvi, jonka nimeä mäkään en muista ja joka kuoli liikaan kasteluun :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh, kyllä tätä hauska oli tehdä, kiva, että fiilis välittyi lukijoillekin :)

      Täytyy varoa kastelemasta liikaa, hyvä kun varoitit. Näistä mehikasveista kun ei oikein ota selvää, että milloin ovat janoisia ja milloin eivät...

      Poista
  5. Kivannäköinen leikkipaikka siitä tulikin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni, kyllä siellä nyt aasilla on kivasti tilaa leikkiä, heheh.

      Poista
  6. Todella kiva ja hauska projekti!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jule, hauskaa oli tehdessä(kin), piti vähän jarrutella "luovuutta", ettei mehikasvista roikkuisi kaikennäköistä ufonriekaletta :D

      Poista
  7. Hieno !
    Niin moneen lasi purkista on, ehkeivät silti sukkahousu niksejen määärä ylitä, mutta tähän keksintöön en ole vielä törmännyt, ihan uusi idea tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha sanonta kuuluu, että mihin ei Karhulan lasitölkistä ole, sitä ei tarvita ;D

      Puutarhaton kausi pakotti keksimään jotain askaretta, ja alunperin piti tehdä ihan asiallinen terraario, ilman smaragdeja. Mutta kuten vanha sanonta kuuluu: smaragditon terraario on tylsä terraario.

      Poista
  8. Hei, tuohan on ihan selvästi puutarhaihmisen nukkekoti. Tai vast. Voi valtavaa, miten kiva idea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, Intopii, kyllä tässä taitaa olla just puutarhailijan nukkekoti! Siksi sinne piti saada eläimiä ja koristeitakin, ihan niin kuin oikeaan tarhaan konsaan :) Kiitos kehaisusta, kiva että ilahdutti katsojiakin. Ei kun omaa nukkekotia väsäämään, helppoa kuin heinänteko. Tai itse asiassa helpompaa, todellakin.

      Poista
  9. Nyt on pakko kiittää kovasti mukavasta äsken jättämästäsi kommentista! Sai yhdistettynä Beatlesin Martha my Dearin kanssa melkein jopa kevätmielelle, niin kiva oli :)

    Ps. Mahtavaa kekseliäisyyttä tämä minimaisema!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oijjj, kiva kuulla, PP! Melkein kevätmielen saavuttaminen marraskuussa edes ohimeneväksi hetkeksi on aina hieno juttu :) Ja noiden sun kesävarpaiden näkeminen on aina mukavaa!

      Minimaisemasta olisi saanut toooosi hienon, jos olisi ollut oikein kekseliäs inehmo... mutta mulle kelpaa tällainenkin versio ;)

      Poista