12. marraskuuta 2012

Kenet tulin hankkineeksi?

Jos lähtee sauvakävelylenkille siihen suuntaan, jossa sijaitsee kasvikauppa, niin eihän sieltä voi mitään ostaa, kun on ne kävelysauvat ja kaikki? Juu toki voi, vaikka tällaisen liki metrin korkean ja puoli metriä leveän orkidean. Täytyy vaan soittaa chauffeur hakemaan sekä rouva että sauvat että orkidea.


Piti vaan katsella ja fiilistellä ja ehkä miettiä tulevaisuuden hankintana työpaikalle yhtä pikkuista perhosorkideaa. Mutta kun silmiin osui tällainen eksoottinen kaunotar, niin pakkohan se oli mukaan ottaa.

Valo tulee kuvassa huonosti yläpuolelta ja syö kontrastit, mutta tällainen auringonpolttama, tiilen oranssi tyyppi hihaan tarrasi. Eikä hän todellakaan lähde työpaikalle, vaan jää kotiin iltojeni iloksi.


Melko erikoiseen väriin ihastuin, mikä lie värijano ollut kova. Tykkään kyllä kovasti hänestä, silmä ei kyllästy katselemaan.

Orkideoissa oli myymälässä yksi hintalappu, jossa luki pari lajinimeä, mutta mieleen ei tietenkään jäänyt se mahdollinen tämän yksilön lajinimi. Purkissakin hoito-ohjeessa lukee vain "Orchidee". Täytyi alkaa kuuklailemaan ankarasti, onneksi tällä on komeat varsimukulat, joista lajia voi yrittää tunnistaa.


Päädyin kahlaamisen jälkeen siihen, että kyseessä on Ondicium. Tunteeko kukaan orkidealajeja paremmin, olenko oikeilla jäljillä?

Siitä olen varma, että olen väärässä ajassa, nimittäin yleensä olen jo aika vahvasti joulumuudeissa tähän aikaan marraskuuta. Nyt ei kuulkaa ole mitään sellaista virettä. Höh. Auttaiskohan glögi? Sillä voisi ainakin skoolailla ruokapöytä–ruukkuryhmän uudelle jäsenelle.

19 kommenttia:

  1. Löysitpä upean kaunottaren,aivan mahtavat auringonlaskunsävyt kukissaan.Mahtaa into Liana olla ihan mielissään,kun sai noin ihanan kaverin? Kyllä se joulu alkaa jo ajatuksiin hiipiä,ja valaistukseen yms meininkiin.Varsinkin kun on nyt aikaa,toinen saikkuviikko alkoi...:( Glögiä,joo,hyvä ajatus! Valioa ja blossaa löytyy,kumpikohan se nyt maanantai-iltana paremmin passais;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, auringonlaskunsävyt, nehän ne olikin :) Into-Liana on tietysti ihan tohkeissaan, kasvaa muutaman ekstrasentin päivässä ihan vaan tehdäkseen vaikutuksen uuteen tulokkaaseen, heh. Ovat sitten kohtalotovereita, tropiikin väestöä viileällä ikkunalla, kasvilampun loimotuksessa... ehkä se auttaa heitä molempia jaksamaan.

      Suosittelisin Blossaa juuri maanantai-illan kunniaksi! Ja suosittelisin vaivaa/pöpöä/sairautta lähtemään pikimmiten tiehensä, tai tullaan antamaan sille sakinhivutusta. Näino.

      Poista
  2. On hänessä tosiaan väriä koko rahan edestä. Tuli mieleen joku etelän eksoottinen rimpsuhameinen tanssijanainen – sellainen seinäruusun vastakohta.

    VastaaPoista
  3. Huikea kukkaa! Eipä ihme, että hihaasi kiinni tarrasi :)
    Voihan Blossa, meillä ei vielä ole edes hankittuna -se on helposti korjattavaissa. Mutta joululahjat on kaikki! Jee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, molemminpuolinen ymmärrys vallitsi tästä hihaantarraamistapauksesta :)

      Siis luinko mä oikein? Että sulla on j-lahjat jo hankittuna? Tuota mä kutsuisin Hyväksi Valmistautumiseksi, voi huikeus! Mulla ei ole edes pienintä untuvaista ajatusta edes siitä, että ketä kaikkia sitä pitääkään muistaa muistaa. Uohh. Ei jaksa pinnistellä, ei todellakaan. Mutta sitä Blossaa, sitä voi tietty nauksia, uujees.

      Poista
  4. Joo, glögi auttaa;)
    Ja joululehdet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy kokeilla glögillä – ja yksi lehti ei vielä tunnelmiin pyrskäyttänyt, mutta hiukan viritteli kyllä :)

      Poista
  5. Koree on kukka, kertakaikkisen koree. Eiks oranssi väri voimaannuta? Vai oliks se punanen? Mut kuiteskin jotain se teki, jos ei muuta niin ilahduttaa sua ja meitä blogikamujas. Hiano ostos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ainakin väri ilahduttaa, ja sehän jo riittää pitkälle yhden kasvin osalta :) Tänäänkin piti töistä tullessa käydä ensin hetki tuijottamassa häntä, vasta sitten tarkastin Into-Lianan voinnin... kaikilla näyttivät olevan asiat ihan ok.

      Poista
  6. Enpä tiedä, kuka hän tarkalleen on, mutta ihan häikäisevän huikaisevan kaunis tapaus ainakin! Aika täydellinen väriyhdistelmä tuo syvänvihreä ja poltettu oranssi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä muuten ovatkin toisiinsa sointuvat sävyt, kun asiaa oikein tarkastelen :) Siksikin siinä varmaan silmä lepää, niin kuin valkoisen ja vihreän kimpassa yleensä aina.

      Sain orkideaekspertiltä ajatuksen, että tämä voisi tosiaan olla Oncidium tai Odontoglossum tai joku risteymä, jossa on jompaakumpaa. Tuntomerkit täsmäävät, mutta tosiaan, pääasia on tuo runsas olemus.

      Poista
    2. Blogissani on sulle kesäinen haaste, käy kurkkaamassa :)

      Poista
    3. Kiitos Purlina, tulen kurkkaamaan :)

      Poista
  7. *skorllailee kuvia eestaas, jos vaikka voimaannuttaisi sateen keskellä ja kaikkien ylöskaivettujen daalioiden mukuloiden homehduttua*

    Liana on saanut tosiaan siis kohtalotoverin kuten yllä mainittiin jo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimaantumista nyt tosiaan tarvittaisiin :/ Miten ne daaliat homehtumaan herkesivät, mokomat possut. Toki sen ymmärtää, kun miettii sitä jatkuvan loputonta sadekesää ja tätä yhä jatkuvaa sadesyksyä. Homehtuu jo kohta ruostumaton teräskin...

      Liana ja orkidea miettivät nyt yhdessä, että mitä pahaa me on tehty, kun meidät on nakattu marraskuiseen Suomeen. Tässä rangaistusmuodossa kalpenee kyllä itse Alcatrazkin.

      Poista
  8. Geraniumille, Lianalle ja Orkidealle on jotakin pintä blogissani :)

    VastaaPoista