26. maaliskuuta 2012

Valkoinen ehti ensin

No se kävi nopeaan! Ensimmäinen orvokki avasi kukkansa eilen, tasan 8 viikkoa kylvämisen jälkeen. Tämä sarviorvokkilajike oli alunperin väriltään oranssi-liila, mutta tämä toinen sukupolvi siemenlisäyksen antia näyttää tuovan vastaavia erilaisia värisekoituksia, kuin viime vuonna.

Ensimmäinen kukka on raikkaan valkoinen.


Ehkä se otti ikkunalla kasvaessaan mallia lumisesta maisemasta? Toisessa kukassa viereisessä potissa on aprikoosin sävyä, jota ei kyllä maisemassa näy... kirkkaankeltaista kyllä toisinaan, he he.


Aika pieniä ovat nuo kukat, saa nähdä, tuleeko jatkossa isompia esimerkiksi valon määrän lisäännyttyä vai onko lajike jotenkin muuntunut pikkukukkaisempaan suuntaan?

Muutenkin tämä orvokkikevät on ollut erilainen verrattuna viime vuotiseen. Silloin kylvöstä kukintaan melkein päivälleen samana ajankohtana kesti 13 viikkoa, eli viisi viikkoa pidempään! Lueskelin vähän vanhoja postauksia ja tulin siihen tulokseen, että silloin taimet kasvoivat viileämmässä ja kärsivät aika ajoin kuivuudestakin, eli rääkättynä kasvoivat hitaammin. Muitakin syitä varmasti on, mutta nuo riittävät näin kotitarpeiksi.

Nyt on tarhuri ollut tarkempi ja saakin miettiä kuumeisesti, että mitä näille etuajassa kukkiville orvokeille oikein tekisi...? Viileää tilaa on vain rajallisesti kuistilla, eikä ilmansuunta ole ihan paras kukkiville kasveille. Eli täytyy istutella näitä pikaversioita ruukkuihin ja kanniskella kohta ulos karaistumaan ja taas sisään pakkasia pakoon. 

Kylvin samaan aikaan myös kahta muuta orvokkilajiketta ('Bowles Black' ja 'Envy'), joissa ei vielä nuppuja näy. Tuosta 'Envystä' tulikin mieleen, että ihan kaikki kylvöastiat eivät ole yhtä käteviä. Kylvin sitä nimittäin lörtsömuoviseen tomaattirasiaan, enkä muistanut olla varovainen nostaessani sitä siementen idettyä: rasia ei ole tukeva, joten painava multa jotenkin vain hölpsähti ja koko systeemi kaatui ylösalaisin pöydälle. Ja sitten potutti.

Sain pelastettua muutaman ehjän pikkutaimen, jotka istutin omiin, TUKEVIIN potteihinsa.

Siis, ei näin:


Tai ainakin on käytettävä suurta varovaisuutta tuota systeemiä siirrellessä. Mutta kaikesta oppii, niin kuin sanonta kuuluu.

Olisi kiva oppia myös vastustuskykyä kaikenlaisia houkutuksia vastaan. Bongasin eräässä verkkokaupassa tällaisen emalimukin, joka ihan pakotti painamaan tilausnappia


Juuri nyt tuntuu aivan tältä, ja varmasti samalta tuntuu sinne syyskuun lopulle saakka. Joten eihän se sitten mikään huono tai kallis ostos ollutkaan ;) Ja miten kätevää särkymätöntä materiaaliakin... mulla kun ei ole emalisia mukeja ennestään. Ja seli seli.

Puutarhailen, siksi olen. Niin se kuitenkin on.

3 kommenttia:

  1. Vai että jo orvokkeja! Ihanaa! Voi ne tuo kyllä kevään (meillä yleensä vasta kesän). Nuo kasvivalosysteemit tuo kyllä ihan oman lisän puutarhailuun, olisi joskus kiva kokeilla.

    Mutta asiaan: sinulle on blogissani tunnustus!

    VastaaPoista
  2. Mäntylän Mummi, kiva että sain mukiostokselle synninpäästön :) Kyllähän se vähän kirpaisee ajatella, että tässä sitä yrittää olla luonnonystävä ja samaan aikaan tilailee mukeja maailmalta, vaikka niitä kyllä kaapista löytyy... mutta kompensoidaan ostos jossain muussa asiassa, täytyy suoda itselleen pieniä iloja.

    Hyvin sanottu tuo "toukokuussa puutarhaan ja lokakuussa takaisin". Sitähän se kohta on, tauotonta puuhastelua ulkosalla. Onneksi Suomessa on valoisat kesät, niin voi kaivella kuoppia ja kantaa kiviä melkein kellon ympäri, heh.

    Ja orvokkien kanssa olen tainnut onnistua vain moukan tuurin avulla, jos olisin tutkinut niiden sielunelämää tarkemmin, en olisi varmaan saanut yhtään kasvia kukkivaksi asti...

    Sannane, orvokin ja kevään välille voi tosiaan vetäistä yhtäläisyysmerkin. Nyt on kyllä vähän turhan aikaista kukintaa, kun ulkona on 30 cm lunta...

    Kasvivaloista saa kyllä paljon iloa, ja niitähän on nykyisin jo vaikka minkä näköisiäkin, ei tarvitse sitä liilaa loisteputkea välttämättä asentaa olkkarin ikkunaa valaisemaan. Ja led-lamput on vielä energiatehokkaitakin, eiköhän niitäkin ala jo olla kasvilamppuversioina?

    Ja iso KIITOS tunnustuksesta! Voi miten kivaa ja ilahduttavaa! Samoihin aikoihin tosiaan taidettiin aloitella, ja hauskaa on ollut kuin iltamissa :)

    VastaaPoista
  3. Intianminttu, kiitos! Nuo ketjutunnustukset ovat tosiaan mainio reitti uusiin, kivoihin blogeihin. Kävin kurkkaamassa aarre-aittaasi ja päätin laittaa linkin sinne tuohon listaani, jos sopii? On sinulla runsaasti silmäniloa tarjolla, ja upeita käsitöitä. Jotkut ne ovat monitaitureita...!

    VastaaPoista