21. huhtikuuta 2012

Hienostunut salaoja

Tänään se sitten vihdoin tapahtui, orvokkien istuttaminen. Ulkona oli kyllä iltapäivään saakka to-del-la kylmä ilma ja raaka tuuli, mutta piti vain karaista itsensä ja alkaa lappamaan taimia ruukkuihin. Muuten loppuu tila muilta taimilta, ja orvokit alkavat kitkutella purkeissaan.

Kaikkiaan 47 tainta pääsi tänään uuteen kasvupaikkaansa. Vielä jäi 24 huomenna istutettavaksi.

Tähän tolpannokkaan laitoin myös siinä jo aiemmin hengailleita helmililjoja.



Siinä he nyt uhmaavat ensi yöksi luvattua pikkupakkasta. Toivottavasti sääennuste menisi reippaasti pieleen ja ilma pysyisi plussan puolella, niin tarhurista ei tuntuisi niin pahalta. Kyllä nuo kasvit varmasti sen pakkasen kestävät, orvokinkin sanotaan kestävän -7 asteen kelejä, mutta ei sitä tieten tahtoen halua laittaa lapsosiaan pakkasen armoille.

Tänään taas muistin, kuinka epäjärjestelmällistä tää mun harrastaminen on. Kun ryhtyy puuhailemaan jotain, niin yleensä aina puuttuu jotain tai joku asia on hukassa. Kylvömulta, puutarhamulta, kylvöastiat, merkkaustikut, sekatöörit, sopivan kokoiset kastelukannut jne.

Tänään oli hukassa lekasora. Tiedän, että sitä on jossain kellarissa/autokatoksessa/ulkona iso säkki, mutta kaiken rakennustavaran ja -jätteen sekä muun sälän ja roippeen alta en sitä havainnut. Noh, piti tehdä tälle sinkkiämpärille salaoja muista aineksista.

Pussinpohja Kekkilän koristekiviä löytyi ulkoa istutuspöydän alta. Hienostuneita koristekiviä siis.


Koska halusin käyttää niitä vielä joskus ihan oikeasti koristeena, niin otin käyttöön niksipirkkojen klassikkoaineksen eli sukkahousut. Tarkalleen ottaen siitä pirullisesta materiaalista tehdyt polvisukat. Laitoin kaksi päällekkäin ja kauhoin kiviä. Tässä vaiheessa alkoi naurattaa.


Muotoilin kivisukasta nätin moukun ämpärin pohjalle. Nauratti enemmän.


Viimeistelin salaojan vielä hiekoitushiekalla, niin saatan vielä saada sukat takaisin jalkaan, kun multa ei niitä likaa. Hah hah joo.


Vielä mullat päälle, ja systeemi oli valmis kukille. Valitettavasti kukaan ei tiedä, kuinka hienostunut salaoja tässä onkaan, paitsi nyt te tietysti :)


Orvokeille oli yhdestoista hetki päästä uuteen kasvualustaan, sen verran oli juuria paakun ympärillä.


Ihanaa se istuttelupuuha kyllä oli, kun multaakin löytyi sattumalta kellarista iso säkki. Laitoin orvokkeja ja helmililjoja myös ulko-oven viereen ikkunan alle.


Nuo helmililjat voi kukinnan jälkeen vaihtaa toisiin kasveihin, niin eivät ränsisty silmäin eessä.

Laitoin orvokkeja myös erilaisiin koreihin, joita sattui löytymään. Jännä kyllä, että jonkunlainen tuntuma sitä on sille, että missä jotain tavaraa ehkä saattaisi olla. Semijärjestelmällistä kaaosta?


Vielä näkyy multaa, mutta jos kaikki menee niin kuin yleensä on mennyt, niin kauaa ei musta vilku. Nopeasti nuo kasvit astiansa täyttävät!


Yhden amppelinkin sain aikaiseksi, kun heitin siinä olleet puolikukkineet pikkunarsissit yrttipenkkiin.



Laitoin pelkkiä tummia kukkia ('Bowles Black') tähän isoon valkoiseen ruukkuun. Toivottavasti siitä tulisi joskus yhtä dramaattinen ilmestys, kuin Floriaden hyasinttiruukusta, eh. 


Nyt sisäänkäynti on keväisemmässä kuosissa. Muutaman viikon päästä kukat ovat paljon runsaampia, täytyy laittaa sitten uusi kuva vertailun vuoksi. Tuon ovikranssin toin Hollannista, se vei matkalaukusta melkein koko tilan, heh. Mutta mielestäni kannatti, tykkään siitä. 


Ikkunan alla keväästä nauttii myös Mikki, joka löytyi varisseiden callunoiden seasta. Vietti talven ulkona noin kesäisissä varusteissa, on se hurja hiiri ;) 


Joka tapauksessa Mikki ja minä toivotamme mukavaa viikonlopun jatkoa. Toivottavasti huomenna tuntuisi koko päivän kunnon keväältä! 

17 kommenttia:

  1. Heh, loistava pirkkaniksi! Ja sieltähän ne sukat sitten tosiaan saa kaivaa suoraan jalkaan, kun tarvitsee. Ihanat orvokit ja hieno asetelma ämpärissä!

    VastaaPoista
  2. Aivan, sannane! Ja jos vaikka sattuu tulemaan pihalta kiire lähtö ja on vain paljaat jalat jalassa, niin äkkiäkös nuo sukat voi ämpäristä kaivaa. On niin kesäisen värisetkin, heh :)

    VastaaPoista
  3. Kylläpä olet orvokeita kasvatellut paljon! Kuulostaa hyvältä optiolta varhaiskevään kukkapuutteeseen, täytyy harkita ensi vuonna (tänä vuonna en vielä tuota mahdollisuutta hokassut). Minäpä sain ison säkillisen leca-soraa isukilta nimpparilahjaksi :)

    VastaaPoista
  4. Suosittelen, PilviPulla, ja varsinkin, jos on antaa hiukan lisävaloa silloin helmikuussa, noin maaliskuun puoliväliin asti. Orvokkien kylvöllä saa myös hellitettyä sitä tammikuun kauhean tuskaa, kun pitäisi päästä siemenpussien äärelle, mutta kun ei vielä oikein voisi :)

    Kyllä isukki osasi antaa mahtavan nimpparilahjan! Ei sitä oikein muuta osaisi toivoakaan näin pitkän sesongin edellä ;)

    Kävi muuten äsken kamala moka: mun piti avata kommenttilomake, mutta avasinkin tekstin muokkausmoodissa. Painoin vaan äkkiä "tallenna", ennen kuin teksti oli latautunut editoriin, ja kas, koko postaus hävisi taivaan tuuliin! Onneksi pääsin back-nappulalla siihen tilaan, jossa selaimessa näin tekstin ja kuvat. Siitä vaan kopioimaan tekstit ja tallentamaan siihen tyhjään postaukseen. Kuvat piti lisätä vielä oikeille paikoilleen, mutta se oli enää pieni vaiva, kun koko postaus ei hävinnyt... Huh :D On tainnut olla liian pitkä päivä pihalla?

    VastaaPoista
  5. Tunnustan, että yksi vuosi jaksoin kokeilla itsekin tuota pirkkaniksiä, mutta siihen se sitten jäi...

    Nostan hattua, kun olet itse kaikki orvokkisi kasvattanut!!! Söpöiltä näyttävät!

    VastaaPoista
  6. Intianminttu, kyllä minäkin palaan lekasoramenetelmään heti, kun pussi putkahtaa jostain esiin... eihän mulla riitä sukatkaan tällaiseen, heh.

    Kiitos kehuista, välitän ne myös orvokeille :) Ihanaa puuhaahan niiden kasvattelu on, harmi vaan, kun valoa ja tilaa on aina niin niukasti. Tai itsehillintää.

    VastaaPoista
  7. Valtavat orvokki-istutukset sulla! Talven jälkeen on täälläkin tarvike jos toinen hukassa, mullat sentään löytyi vakipaikasta.

    VastaaPoista
  8. Kylläpä tuo pirteän hurmaava Mikki ilostutti. Olet tehnyt kauniita istutuksia.

    VastaaPoista
  9. Meillä sukkahousut roikkuu pensaissa... siis ihan näkyvillä!
    Parturista otan silloin tällöin leikatut hiukset mukaan, teen sukkahousuista palloja ja sidon ne pensaisiin ja puihin kiinni.
    Jostakin luin että ihmisen haju niissä karkottaa jänikset pihalta ja ihme ja kumma, vaikka niitä hyppelee täällä pitkin peltoja, eivät tule mun pihalleni.
    Kauniita istutuksia! Pakko hakea kohta orvokeita, niin nättejä ovat.

    VastaaPoista
  10. Pirkko, hyvä kuulla, että muillakin on tavarat välillä kateissa. Tänään löysin lekasorasäkin, se oli peräkärryn ja polkupyörän välissä!? Sieltä sitten revin sen peräkärryn alta päivänvaloon, heh.

    Nettimartta, kiitos kaunis! Mikki on kyllä hyväntuulinen heppu, jaksaa hymyillä läpi rännät ja pakkaset ;)

    Eeviregina, mielenkiintoinen idea! En olekaan koskaan kuullut tuosta, mutta varmasti toimii, kun sinulla semmoinen kokemus on. Täytyy testata, jos jänikset alkavat hyppiä pihalla riesaksi asti.

    VastaaPoista
  11. Jösses min siunatkoon, miten hienoja orvokkeja sulla on, ja istutuksia. Ihania!

    Sukkahousu-soraniksiä olen itsekin käyttänyt joskus, paitsi että olen kyllä ollut villimpi kuin sinä: ruukkkuun meni TUMMANSINISET sukkahousut. (Onneksi meni.)

    Pitäisiköhän mun ripustella Nyloneita omenapuihinkin? Pujottaa kiviä lahkeisiin ja antaa roikkua? Oksia kun pitäisi jollakin konstilla saada vaakaan taivutetuksi. Kyllä siinä naapureilla ja kylänmiehillä leuat loksahtaisi! Ja kuinka kauan jaksaisi itsekään hirvityksiä katsella :-D

    Mikki oli aivan mahtava yksityiskohta!

    VastaaPoista
  12. Intopii, kiitos orvokkikehuista! Niitä on liian helppo kylvää silloin tammikuun lopun talvituskassa, mutta nyt tuli palkkio, kun sai hölvätä niitä mielin määrin purkkeihin ja pyttyihin. Ensi vuonna taas, ja näiden samojen liila-oranssien siemenistä - tulossa on siis 4. sukupolvi :)

    Hah hah, olit sinä hurjalla päällä, kun lähdit oikein värilinjalle sukkahousu-sora-systeemissä. Kyllä vaihtelu virkistää salaojituksessakin, täytyykin ostaa ensi talvena moniväristä sukastoa.

    Nylon-puu on loistava idea, kyllä sillä vaakaan taittuu sitkeämpikin oksa! Ja jos laittaa sateenkaaren väreissä, niin ei heti kyllästy katselemaan. Naapuritkaan :D

    Heheh, kylläpä nauratti tämä nailon-visio!

    VastaaPoista
  13. Kylväjän ahkeruus palkitaan tosiaan ruhtinaallisesti, niin kauniita istutuksia ja vieläpä omista lapsukaisista..

    Sukkis vinkin on mahtavia, sanoo kateellinen pitkisten käyttäjä ;)

    VastaaPoista
  14. Hanna, kiitos, oli kivaa tässä kohtaa potea runsaudenpulaa. Orvokit on kyllä kaupassa puoli-ilmaisia, mutta juuri se "itsetekeminen" on tässä se ykkösjuttu.

    Voisikohan loppuunkuluneista pitkiksistä tehdä vastaavia juttuja? Miksei! :)

    VastaaPoista
  15. Milloin olet muuten orvokeistasi siemenet kerännyt ja ovatkos nuo jotain tiettyä lajiketta? (en tiedä, onko tuo lajikejuttu mennyt ihan ohi...) Rupesivat ensi vuotta silmälläpitäen vähän polttelemaan ja pohdiskelen, että mistäs noita siemeniä taikoisi.

    VastaaPoista
  16. PilviPulla, olen keräillyt siemeniä heinäkuun lopulla, mutta aikaisemminkin tietysti voi, kun vaan antaa orvokkien alkaa siementää eli ei nypi kuihtuneita kukkia enää pois.

    Lajikkeesta ei tiedä enää enokaan, alunperin (sarvi)orvokit olivat oranssi-liiloja sekä oransseja. Ne ovat risteytyneet keskenään vinkeästi, niitä alkuperäisiä värejä ei juuri enää näy.

    Täällä on postaus siementen keräämisestä: http://559m2.blogspot.com/2010/07/orvokki-sinkoaa-siemeniaan.html. Hyviä vinkkejä löytyy myös googlettamalla. Kasvien alle kannattaa laittaa esim. talouspaperia (jos ovat sateensuojassa), niin siemenet erottuvat valkoista vasten ja kuivuvat siinä samalla mukavasti.

    VastaaPoista
  17. Mahtavaa, kiitos. Nyt vaan siemeniä keräilemään. T: uusavuton, joka ei saanut blogiasi selattua tai googletinta käytettyä :)

    VastaaPoista