Hienostunut salaoja

Tänään se sitten vihdoin tapahtui, orvokkien istuttaminen. Ulkona oli kyllä iltapäivään saakka to-del-la kylmä ilma ja raaka tuuli, mutta piti vain karaista itsensä ja alkaa lappamaan taimia ruukkuihin. Muuten loppuu tila muilta taimilta, ja orvokit alkavat kitkutella purkeissaan.

Kaikkiaan 47 tainta pääsi tänään uuteen kasvupaikkaansa. Vielä jäi 24 huomenna istutettavaksi.

Tähän tolpannokkaan laitoin myös siinä jo aiemmin hengailleita helmililjoja.

Siinä he nyt uhmaavat ensi yöksi luvattua pikkupakkasta. Toivottavasti sääennuste menisi reippaasti pieleen ja ilma pysyisi plussan puolella, niin tarhurista ei tuntuisi niin pahalta. Kyllä nuo kasvit varmasti sen pakkasen kestävät, orvokinkin sanotaan kestävän -7 asteen kelejä, mutta ei sitä tieten tahtoen halua laittaa lapsosiaan pakkasen armoille.

Tänään taas muistin, kuinka epäjärjestelmällistä tää mun harrastaminen on. Kun ryhtyy puuhailemaan jotain, niin yleensä aina puuttuu jotain tai joku asia on hukassa. Kylvömulta, puutarhamulta, kylvöastiat, merkkaustikut, sekatöörit, sopivan kokoiset kastelukannut jne.

Tänään oli hukassa lekasora. Tiedän, että sitä on jossain kellarissa/autokatoksessa/ulkona iso säkki, mutta kaiken rakennustavaran ja -jätteen sekä muun sälän ja roippeen alta en sitä havainnut. Noh, piti tehdä tälle sinkkiämpärille salaoja muista aineksista.

Pussinpohja Kekkilän koristekiviä löytyi ulkoa istutuspöydän alta. Hienostuneita koristekiviä siis.

Koska halusin käyttää niitä vielä joskus ihan oikeasti koristeena, niin otin käyttöön niksipirkkojen klassikkoaineksen eli sukkahousut. Tarkalleen ottaen siitä pirullisesta materiaalista tehdyt polvisukat. Laitoin kaksi päällekkäin ja kauhoin kiviä. Tässä vaiheessa alkoi naurattaa.

Muotoilin kivisukasta nätin moukun ämpärin pohjalle. Nauratti enemmän.

Viimeistelin salaojan vielä hiekoitushiekalla, niin saatan vielä saada sukat takaisin jalkaan, kun multa ei niitä likaa. Hah hah joo.

Vielä mullat päälle, ja systeemi oli valmis kukille. Valitettavasti kukaan ei tiedä, kuinka hienostunut salaoja tässä onkaan, paitsi nyt te tietysti :)

Orvokeille oli yhdestoista hetki päästä uuteen kasvualustaan, sen verran oli juuria paakun ympärillä.

Ihanaa se istuttelupuuha kyllä oli, kun multaakin löytyi sattumalta kellarista iso säkki. Laitoin orvokkeja ja helmililjoja myös ulko-oven viereen ikkunan alle.

Nuo helmililjat voi kukinnan jälkeen vaihtaa toisiin kasveihin, niin eivät ränsisty silmäin eessä.

Laitoin orvokkeja myös erilaisiin koreihin, joita sattui löytymään. Jännä kyllä, että jonkunlainen tuntuma sitä on sille, että missä jotain tavaraa ehkä saattaisi olla. Semijärjestelmällistä kaaosta?

Vielä näkyy multaa, mutta jos kaikki menee niin kuin yleensä on mennyt, niin kauaa ei musta vilku. Nopeasti nuo kasvit astiansa täyttävät!

Yhden amppelinkin sain aikaiseksi, kun heitin siinä olleet puolikukkineet pikkunarsissit yrttipenkkiin.

Laitoin pelkkiä tummia kukkia ('Bowles Black') tähän isoon valkoiseen ruukkuun. Toivottavasti siitä tulisi joskus yhtä dramaattinen ilmestys, kuin Floriaden hyasinttiruukusta, eh. 

Nyt sisäänkäynti on keväisemmässä kuosissa. Muutaman viikon päästä kukat ovat paljon runsaampia, täytyy laittaa sitten uusi kuva vertailun vuoksi. Tuon ovikranssin toin Hollannista, se vei matkalaukusta melkein koko tilan, heh. Mutta mielestäni kannatti, tykkään siitä. 

Ikkunan alla keväästä nauttii myös Mikki, joka löytyi varisseiden callunoiden seasta. Vietti talven ulkona noin kesäisissä varusteissa, on se hurja hiiri ;) 

Joka tapauksessa Mikki ja minä toivotamme mukavaa viikonlopun jatkoa. Toivottavasti huomenna tuntuisi koko päivän kunnon keväältä!