11. huhtikuuta 2012

Happea orvokeille

Vihdoin takaisin taimien - ja Blogistanin - äärellä. Kylläpäs näitä molempia tuli mökkeillessä ikävä.

Ja vihdoin ulkolämpötila on sen verran plussan puolella, että ikkunalaudalla kukkivat orvokit voi siirtää totuttautumaan tuulen tuiverrukseen ja lämpötilojen vaihteluihin.


Taisi olla heille ihan viimeiset hetket päästä ulkoilemaan, sillä mullan pinta alkoi monessa potissa elää jo omaa elämäänsä eli kasvattaa valkoista päällystettä. Kasvit kyllä ovat vielä ihan ok, kukkivat runsaasti ja ovat reippaan oloisia. 

Hassua oli kyllä joutua nyppimään kukkineita kukkia, jottei kasvit ala siementämään: justhan ne siemenestä kasvatettiin!

Tuon nimettömän, alunperin oranssi-liilan orvokin lisäksi tummat 'Bowles Blackit' ovat alkaneet viritellä kukintoja.


No ne kaikki taitavat katsoa juuri toiseen suuntaan, höh. Mutta nyt on niin kamala kiire ja täpinä, ettei ehdi ottamaan uutta kuvaa: lähden huomenaamulla Hollantiin, katsastamaan Euroopan suurimman puutarhanäyttelyn, Floriaden antia. En meinaa pysyä liitoksissani, kymmenen vuotta tätä on odotettu... Floriade järjestetään siis joka 10. vuosi, kävin tapahtumassa myös vuonna 2002.

Aamulla lento kohti Düsseldorfia ja siitä junalla Hollannin puolelle. Kamera täytyy tänään huoltaa ja hammasharja pakata, ja vielä töitäkin tehdä. Ajatus liitää kyllä kieltämättä jo kaukana :)

Se on siis jätettävä taimet taas muutamaksi päiväksi huoltojoukkojen varaan. Hyvin he ovat kasteluista selvinneet, voin lähteä leppoisin mielin. Ja orvokit pyydän nostamaan öiksi sisään, vaikka kovia pakkasia ei liene enää luvassa, saavat jäädä lopullisesti ulos sitten reissusta palattuani.

Laitan tähän vielä kuvan jälkiruoka-annoksesta, jollaisen bongasin Time-lehdestä. Sen on valmistanut tanskalaisen, maailman parhaaksikin valitun Noma-ravintolan chef René Redzepi.

Kuva: Time

Valkoinen puikula on islantilaista skyr-rahkaa ja vaaleanpunaiset pallerot ruusunmarjamarenkia. Mutta nuo syötävät kukkaset ovat kyllä huikea piste iin päälle: krassia ja samettikukkaa sieltä ainakin tunnistin, ja tuo sininen näyttää kurkkuyrtiltä.

Lähetänkin tässä vienon pyynnön lentoyhtiölle, että huomenaamulla eteeni, riville 21 saa kantaa tällaisen annoksen sen nakkimunakkaan sijaan. Kiitos.

9 kommenttia:

  1. Toivotan sulle ihanaa ja värikylläistä matkaa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Nettimartta, toivotaan, ettei kovasti sada - sitä on viime päivinä ollut näköjään tarjolla...

    VastaaPoista
  3. Mistä tuo valkoinen päällyste ruukuissa johtuu? Minullakin on osassa sitä.

    Mukavaa reissua, kuulostaa melkoiselta häppeningiltä! Kuvia odotellaan... :)

    VastaaPoista
  4. Mahdottoman hyvää matkaa ja tuothan meille kuvatuliaisia!

    VastaaPoista
  5. Kuje, luulenpa että se on jonkun sortin hometta. Varmaan pienessä mittakaavassa vaaratonta kasville, luulen, mutta pidemmän päälle kannattaa parantaa kasvuolosuhteita, niin ettei sitä muodostu... Siemenkylvösten kanssa se tarkoittaa kastelun vähentämistä ja ainakin ulkoilmaan siirtoa, sitten kun se on mahdollista.

    Pirkko, eka päivä takana - jalat muussina, mutta verkkokalvot ja kamera täynnä väri-iloittelua :)

    Ja kiitos matkatoivotuksista, kiva, kun olette hengessä mukana!

    VastaaPoista
  6. Oukei, pitääpä toivoa että pian saa kasvit raittiiseen ilmaan... Ja ettei tartu kaikkiin purkkeihin. :/

    Nautipa olosta. :)

    VastaaPoista
  7. Voiko sitä valkoista muuten rapsutella pois siitä mullan pinnalta ja vaihtaa tilalle puhdasta multaa? Ainakin tilapäinen apu voisi olla siitä?

    VastaaPoista
  8. Antoisaa puutarhamatkaa. Ehkäpä saamme nauttia täällä mekin, kun palajat...

    VastaaPoista
  9. Kiitos Multasormi, kuvia on ainakin otettu paljon, toivottavasti ilman linssisuojusta tms. :) Edellisen kerran Floriadessa vuonna 2002 kameran filmi joko jumiutui paikalleen tai sitä ei ollut ollenkaan, joten reissusta tuli nolla kuvaa...! Oli meillä tuolloin jo hikinen digikamerakin, en tiedä, miksi se ei päässyt mukaan. Ehkä just sen hikisyydensä takia, hah.

    VastaaPoista