Vihreitä tilanjakajia ulos

Katselin tuossa Floriade-näyttelyn kuvasaldoa ja meinasin taas pakahtua - oli siellä silmänruokaa todellakin sulateltavaksi pitkäksi aikaa. Ei ihme, että expo järjestetään vain joka kymmenes vuosi, siinä on aikaa miettiä kaikenlaisia jänniä ideoita.

Kuten nämä kukkivat seinämät, joista veikkaan jonkinlaista hittiä myös suomalaisille pihoille jossain vaiheessa. Ajatus on siis se, että rakennetaan puutarhaan seinä tai tilanjakaja esimerkiksi metallista, ja laitetaan siihen kasvienistutusmahdollisuus. Tuo sisäpussi on ilmeisesti jotain vahvaa kuitutyyppistä kangasta.

Tällaisia kasviseiniä Hollannissa näkyi:

Tuon ylläolevan seinän kehys oli puusta, mutta enemmän näkyi tällaisia metallisia versioita.

Kasvit olivat enimmäkseen yrttejä, mutta se voi johtua myös siitä, että oli vielä suht' varhainen kevät eivätkä kelit olleet vielä ihan kesäkukkakelpoisia.

Tällainen allasseinämä olisi "ihan kiva", heh.

Ja kävisihän oleskelutilan seinämateriaaliksi vaikka tällainen jäkälä (tai joksikin jäkäläksi sen luokittelin).

Ruostunut metallikin näyttää hienolta vehreän kasvuston rinnalla. Tämä ei taitaisi säikähtää Suomen talveakaan kovin helposti?

Metalliverkkoa oli käytetty myös tällaisena aidanteena, jonka sisus oli täytetty pikkusimpukoilla.

Tällainen tulppaaniseinä oli tehty lasisen toimistorakennuksen koristeeksi. Miksei toimisi muidenkin rakennusmateriaalien vehreyttäjänä...

Myös sisälle voi rakentaa viherseinän, kuten tässä keittiöön.

Ja kun vauhtiin päästään, niin laitetaan olohuonekin uusiksi. Sinne vaan sohvaan uutta täytettä!

Noh, tuosta voisi moni kämppäkaveri olla eri mieltä, heh.

Ulos voisi rakentaa myös tällaisen ruukkuseinän, jos vain keksisi jonkun edullisen kastelujärjestelmän. Tosin joku kastelusysteemi olisi varmaan hyvä näissä kaikissa ulkoseinissä.

Ja seinämän eteen sitten tällaista pikkukivilattiaa, kuten Italian paviljongin edessä oli.

Ah, tulee mieleen etelän kuumat yöt ;)

Hollannissa ei kovin kuuma vielä ollut, mutta se ei tosiaankaan haitannut, kuten ei pienet sadekuurotkaan. Tämä menee nyt vähän sivuun viherseinä-aiheesta, mutta toivottavasti ei haittaa. Tässä on kiva laituri, jonka kattorakenteisiin voisi laittaa jotain kesäköynnöksiä kiemurtelemaan. Ja sen kastelusysteemin ottamaan veden suoraan järvestä?

Kävin ihastelemassa Floriaden aluetta myös ilmasta, köysirata-ajelulla. Vasta ilmassa muistin, että hei, mullahan on jonkinlainen korkeanpaikankammo. No ei auttanut kuin olla panikoimatta ;) Hienot näkymät sieltä noin kilometrin pituiselta taivasradalta kyllä oli.

Ja kun jalat olivat takaisin maan pinnalla, näyttivät nämä Prunuksen (kirsikka/ luumu/ aprikoosi/ manteli?) kukat entistäkin ihanammilta.

Kyllä tällä puulla lajiketiedotkin olivat nähtävillä, mutta en malttanut tehdä kaikesta muistiinpanoja ja valokuviakin tuli reissusta toista tuhatta kappaletta. Ja täytyy myös muistaa nauttia eikä vain opiskella :)

Nautintoja tuli tuolla matkalla kyllä yllin kyllin, kuten jo sanoinkin. En vain pysty olemaan toistelematta sitä, tällaiset kohteet ovat pitkän talven ryydyttämälle, Pohjolan loputtomalta tuntuvaa ahavaa vastaan taistelevalle puutarhurille aivan mieletöntä herkkua.

Jos suinkin vain se olisi mahdollista, niin menisin Floriadeen vielä uudestaan myöhemmin kesällä. Silloin kukkivat kymmenet, jopa sadat tuhannet perennat ja tuhannet ruusupensaat. Ah.

Toivetta pitää vahvasti yllä tämä typerä valekevät, joka pitää ilman aivan arktisen koleana. Yritä tässä nyt pysyä optimistisena, pah.

Ps. Tämä oli tasan 300. postaus tähän blogiin. Sehän on pienen juhlan paikka... Kiitos siis kaikille teille ihanille tontilla vierailijoille tähänastisesta!