19. huhtikuuta 2012

Vihreitä tilanjakajia ulos

Katselin tuossa Floriade-näyttelyn kuvasaldoa ja meinasin taas pakahtua - oli siellä silmänruokaa todellakin sulateltavaksi pitkäksi aikaa. Ei ihme, että expo järjestetään vain joka kymmenes vuosi, siinä on aikaa miettiä kaikenlaisia jänniä ideoita.

Kuten nämä kukkivat seinämät, joista veikkaan jonkinlaista hittiä myös suomalaisille pihoille jossain vaiheessa. Ajatus on siis se, että rakennetaan puutarhaan seinä tai tilanjakaja esimerkiksi metallista, ja laitetaan siihen kasvienistutusmahdollisuus. Tuo sisäpussi on ilmeisesti jotain vahvaa kuitutyyppistä kangasta.

Tällaisia kasviseiniä Hollannissa näkyi:


Tuon ylläolevan seinän kehys oli puusta, mutta enemmän näkyi tällaisia metallisia versioita.


Kasvit olivat enimmäkseen yrttejä, mutta se voi johtua myös siitä, että oli vielä suht' varhainen kevät eivätkä kelit olleet vielä ihan kesäkukkakelpoisia.

Tällainen allasseinämä olisi "ihan kiva", heh.


Ja kävisihän oleskelutilan seinämateriaaliksi vaikka tällainen jäkälä (tai joksikin jäkäläksi sen luokittelin).


Ruostunut metallikin näyttää hienolta vehreän kasvuston rinnalla. Tämä ei taitaisi säikähtää Suomen talveakaan kovin helposti?


Metalliverkkoa oli käytetty myös tällaisena aidanteena, jonka sisus oli täytetty pikkusimpukoilla.


Tällainen tulppaaniseinä oli tehty lasisen toimistorakennuksen koristeeksi. Miksei toimisi muidenkin rakennusmateriaalien vehreyttäjänä...


Myös sisälle voi rakentaa viherseinän, kuten tässä keittiöön.


Ja kun vauhtiin päästään, niin laitetaan olohuonekin uusiksi. Sinne vaan sohvaan uutta täytettä!


Noh, tuosta voisi moni kämppäkaveri olla eri mieltä, heh.

Ulos voisi rakentaa myös tällaisen ruukkuseinän, jos vain keksisi jonkun edullisen kastelujärjestelmän. Tosin joku kastelusysteemi olisi varmaan hyvä näissä kaikissa ulkoseinissä.


Ja seinämän eteen sitten tällaista pikkukivilattiaa, kuten Italian paviljongin edessä oli.


Ah, tulee mieleen etelän kuumat yöt ;)

Hollannissa ei kovin kuuma vielä ollut, mutta se ei tosiaankaan haitannut, kuten ei pienet sadekuurotkaan. Tämä menee nyt vähän sivuun viherseinä-aiheesta, mutta toivottavasti ei haittaa. Tässä on kiva laituri, jonka kattorakenteisiin voisi laittaa jotain kesäköynnöksiä kiemurtelemaan. Ja sen kastelusysteemin ottamaan veden suoraan järvestä?


Kävin ihastelemassa Floriaden aluetta myös ilmasta, köysirata-ajelulla. Vasta ilmassa muistin, että hei, mullahan on jonkinlainen korkeanpaikankammo. No ei auttanut kuin olla panikoimatta ;) Hienot näkymät sieltä noin kilometrin pituiselta taivasradalta kyllä oli.


Ja kun jalat olivat takaisin maan pinnalla, näyttivät nämä Prunuksen (kirsikka/ luumu/ aprikoosi/ manteli?) kukat entistäkin ihanammilta.


Kyllä tällä puulla lajiketiedotkin olivat nähtävillä, mutta en malttanut tehdä kaikesta muistiinpanoja ja valokuviakin tuli reissusta toista tuhatta kappaletta. Ja täytyy myös muistaa nauttia eikä vain opiskella :)

Nautintoja tuli tuolla matkalla kyllä yllin kyllin, kuten jo sanoinkin. En vain pysty olemaan toistelematta sitä, tällaiset kohteet ovat pitkän talven ryydyttämälle, Pohjolan loputtomalta tuntuvaa ahavaa vastaan taistelevalle puutarhurille aivan mieletöntä herkkua.


Jos suinkin vain se olisi mahdollista, niin menisin Floriadeen vielä uudestaan myöhemmin kesällä. Silloin kukkivat kymmenet, jopa sadat tuhannet perennat ja tuhannet ruusupensaat. Ah.

Toivetta pitää vahvasti yllä tämä typerä valekevät, joka pitää ilman aivan arktisen koleana. Yritä tässä nyt pysyä optimistisena, pah.

Ps. Tämä oli tasan 300. postaus tähän blogiin. Sehän on pienen juhlan paikka... Kiitos siis kaikille teille ihanille tontilla vierailijoille tähänastisesta!

13 kommenttia:

  1. Kiitos tiedosta, Intianminttu! En ole nähnyt tai ainakaan rekisteröinyt tällaisia viljelyseiniä aikaisemmin, hauska kuulla, että siitä on oikein Suomi-prototyyppikin jo olemassa :)

    Voi olla, että tällä vauhdilla joudun siirtymään vertikaaliin kasvatukseen, kun pihan järkevät istutuspaikat alkavat olla täynnä. Toisaalta joka suuntaan viettävä nurtsipiha kaipaisi kahtiajakoa, joten tässähän saisi napsaistua kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tosin on tuossa seinässä niin paljon funtsittavia yksityiskohtia, että annan suosiolla joidenkin muiden ensin viilata ideaa idioottivarmaksi...

    Kiitos taimihuoneen puolesta kehaisusta, toivottavasti sinne saisi kohta hyllyt ja sisään tulvivaa auringonvaloa :)

    VastaaPoista
  2. Onnea 300-kertaisesti. Todella pakahduttavan ihania kuvia!

    VastaaPoista
  3. Kiitos Pirkko itsellesi! Ihanaa, kun saa jakaa tätä höyrypäistä iloa muiden samanlaisten kanssa.

    VastaaPoista
  4. Kukkeat onnittelut mahtavaista postauksista! 300 postausta on kunnioitettava määrä. Tääl sitten odotetaan seuraavaa 300...

    Sul on kyl hyvä kuvasilmä. Ihan kun olisin ollu mukana.

    Mä oon ollut viikon kuumeessa ja ihan tasassa. En ole jaksanut kirjoittaa yhtään mitään. Näitä sun kuvia olen katsellut ja ilostuttanut itsenäni, hih.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Nettimartta, aika on kulunut kuin siivilä.

    On ollut tosi kivaa postailla, kun on saanut mukavia viestejä ja vinkkejä takaisin päin. Melkoisia paikkoja nämä internetit, heh.

    Kiva, että pääsit reissuun mukaan. Ilkeä pöpö suhun on iskenyt, kun noin pitkään kuumeilee. Huh, voin vaan kuvitella fiilikset... mutta kyllä kohta olet taas jalkeilla, reippaana omana itsenäsi!

    VastaaPoista
  6. Onnittelut 300 ihanasta blogikirjotuksesta :).
    Tässähän oli oikein hyvä aihe tälle juhlapostaukselle.
    Tuolle sohvalle piti ihan nauraa. Kuinka moni todellisuudessa tuollasen tekisi-sisälle ainakaan?

    VastaaPoista
  7. Kiitos, Multasormi! Olisi se todella hauska nähdä tuttavien ilmeet, kun kutsuisi heitä kylään kahvittelemaan :)

    Voi olla, että sana kiirisi nopeaan, ja valkotakkiset veisivät pois, hah.

    Ja jos kotiin ei mahtuisi toista sohvaa, niin telkkaria pitäisi toljottaa seisten. No, se olisi pieni ongelma, ei sitä kauaa jaksakaan katsella...

    VastaaPoista
  8. Onnea 300:nnen kirjoituksen johdosta!

    Mahtava tuo ruosteinen seinä. Aivan ihana. Kaikki muukin näyttää tosi hienolta. Kova haave olisi päästä Hollantiin; vasta tänä keväänä kuulin ylipäätään koko tapahtumasta, ja jos olisin tiennyt sen olemassaolosta, olisin takuulla järjestellyt itselleni käynnin sinne nyt eikä kymmenen vuoden päästä :-)

    VastaaPoista
  9. Joo Intopii, ihmeen vähän tästä tapahtumasta on Suomessa munkin mielestä ollut puhetta. Outoa, on kuitenkin noin lähellä tuo maa...?

    Noh, kyllä se kymmenen vuotta äkkiä surahtaa :) Mäkin alan odottaa nyt, heh.

    VastaaPoista
  10. Onnea rajapyykista! Todella hienoja ideoita toden totta! Jossain oli myös hauskasti istutettu sellaiseen pystyyn nostetun puulavaan (mikähän se on viralliselta nimeltään, n. 1 m x 1m x 15 cm, tiedätte varmaan?) säleiden väleihin yrttipenkki. Kun tila alkaa käydä vähiin...

    VastaaPoista
  11. Kiitos, sannane! Tähän voisikin laittaa tilanjakajan, niin seuraava ikävuosi ei löytäisi perille...

    Hauska idea tuo puulavaseinämä! Onko sen tuotteen nimi muuten kuormalava, semmoinen tuli mieleen... mutta tosiaan, siinä tulisi hyödynnettyä olemassaolevaa kiinnostavalla tavalla.

    Kyllä Homo Gardenius on kekseliäs ihmislaji!

    VastaaPoista
  12. Voisi olla kuormalava, täällä sanotaan kuljetuslava: http://hesanhelmeksi.blogspot.com/2012/04/siwan-takapiha.html

    Ja samasta blogista löytyy juuri myös se kuva, jonka olin nähnyt: http://2.bp.blogspot.com/-5M9EraP866w/T5KykKDtmHI/AAAAAAAABNA/t5JiTFoFfVI/s1600/lavavinkki14.jpg

    Mitä kaikkea voisikin alkaa hamstraamaan kasvien kasvatuspaikoiksi!

    VastaaPoista
  13. Onpa kivan näköinen! Mikähän systeemi tuon lavan takana on, missä nuo taimet kasvavat?

    Tosiaan, oikein silmin kun katselisi ympärilleen, niin kaikenlaisia jänniä kasvatuspaikkoja sitä voisikin löytää - kuten nämä kuormakuljetuslavat :)

    Ps. Kuljetuslava näkyi Googlessa usein olevan semmoinen metallinen lava, kuten esim. kuorma-auton lava. Kuorma-auton kuljetuslava? Kuljetusauton kuormalava? Eh.

    VastaaPoista