10. heinäkuuta 2012

Tuoksuva kotiinpaluu

Taakse jäi taas pätkä mökkielämää. Tosin en meinannut ollenkaan sittenkään lähteä suunnitelmien mukaisesti, kun kävin iltakävelyllä Perämeren rannalla. Vain pöhkö jättää tällaiset näkymät.


Rannalla kasvoi jotain ihanan violettia, joka osoittautui pienen kuukkelehtimisen perusteella merinätkelmäksi (Lathyrus japonicus).



Miten jotain näin ihanaa voi kasvaa pelkässä hiekassa? En ymmärrä – mutta nautin.

Nautin myös rannan puisten pukukoppien elämää nähneestä olomuodosta. Merituuli, sateet, lumimyrskyt ja porottava paahde, siinä sitä on aineksia kovalle testille.


Noh, eipä auttanut kuin lähteä takaisin kotiin sovittujen tekemisten takia. Olen pöhkö.

Onneksi kotona oli runsas ja tuoksuva vastaanotto, nimittäin pihajasmike oli puhjennut kukkaan. Ja jos joskus, niin nyt tuo sanonta "puhjeta kukkaan" on aivan täydellinen, sillä tuosta risuisesta, römssyisestä puskasta on kuoriutunut valtava, kokovalkoinen odööripyrskäys. Laitan nyt kuvan lähietäisyydeltä, sillä tässä aivan lähellä on pihajasmikkeen paras anti. Haistatteko?


Ihanaa, että pensas on joskus aikanaan istutettu keittiön ikkunan edustalle, niin nyt ikkunasta näkyy vain valkoista ryöppyä. Pensaan vieressä olevalla terassilla saa nauttia runsaasta tuoksusta, ja kyllä sitä nyt kaikkina mahdollisina hetkinä nautitaankin. Nuusk!

Terassilla viettävät kesäänsä kaikki pelargonit, joten samalla istumalla saa nauttia sekä jasmikkeen tuoksua että pielikkein värikirjoa.


Pelargonit saavat tässä tyytyä puolivarjoisaan paikkaan, siksi kukinta ei ole vielä hirmuisen runsasta. Jos ilmat pysyvät mukavasti lämpiminä, niin kyllä ne ehtivät humpsahtaa kunnon paletiksi.


Kaksi heräteostos-pelakuuta on alkanut kukkia muutaman viikon tuumailutauon jälkeen. Niistä on olemassa jotain lajiketietoa, mutta en ole kiireissäni ehtinyt vielä perehtyä asiaan. Luulen kuitenkin, ettei näissä monitarvikekauppa -tyyppisissä kasveissa mitään hirmu spesifiä tietoa mukana kulje. Mutta siitä huolimatta, osaan nauttia :)



Salainen haaveeni (tai no, entinen salainen) olisi kerätä komea kokoelma erilaisia pelargoneja, siis pääasiassa keskittyä vain niihin. Mutta kevät, tuo pirullinen päänsekoittaja, saa mut hamstraamaan siemeniä ja taimia kaikista muistakin ruukkukasveista, joten minkäänlainen kuviteltavissa oleva tila ei riitä tämän enempien pelakoiden talvehdittamiseen. Ei. Ei. Ja vielä kerran ei. 

Eihän?

Ruukutuspaikalla odotti hauska näky. Olen pitkään vetkuttanut kevään pienten sipulikukkien maahanpanoa ja antanut niiden hengailla muovipurkeissaan taivasalla. Ilmeisesti vettä on tullut sopivasti, kun tämä veijari on kehittänyt komeat siemenet.


Tunnistatteko, kuka hän on? Vastaus huomisessa postauksessa, ihan vaan heinäkuisten aivotoimintojen aktivoimiseksi ;)

7 kommenttia:

  1. Suloinen varsinkin tuo vaaleanpunainen heräteostospelakuusi!

    Tuoksuu, tuoksuu aivan huumaavasti tänne asti ;)

    Kasvaneeko pikkusiemenistä uusia helmililjoja?

    Ja ensimmäisessä kuvassa myös minun 'sielunmaisemani' ...

    VastaaPoista
  2. Tuoksukas kotiinpaluu upealta lomalta, voisko enempää toivoakaan. Jasmike kukkii meilläkin, tosin ei noin sopivassa paikassa kuin sinulla.

    Tämä pelakuujuttu käy ongelmalliseksi. Minäkin päätin etten tänä vuonna rahtaa näitä pelargonioita talvetukseen. Korkeintaan yksi tai kaksi. Saas nähdä kuinka meille käy. Sun eikä mun ei auttais vannoa mitään ;D

    Kukkea purkkikukkaryhmä sulla. Okein silmänilotus.

    VastaaPoista
  3. Oih, mikä merimaisema. Eihän tuollaisesta millään viitsisi lähteä kotiin arkisiin touhuihin.

    Olen myös tuoksutellut naapurin pihajasmiketta nenä pystyssä ja pohdiskellut, pitäisikö myös omalle pihalle sellainen istuttaa.

    Juu, tuttu tunne, että on paljon pyhiä päätöksiä näistä kesäkukista ja siemenistä. Mutta jotenkin ne päätökset kai peittyvät lumipeitteen alle ja uusi vuosi omalta osaltaan jättää taakseen vanhat päätökset. Kevät vie sitten loputkin järjenhivenet mennessään.

    Helmililja?

    VastaaPoista
  4. Tuon maiseman äärellä sielun saa totaalisesti pötkölleen !
    Virtaavaa vettä (ja lainehtivaa kanssa), palavaa tulta ja leikkiväää lasta jaksaa katsella vaikka kuinka pitkään sanoo vaha sananlaskukin. Yksi tuttu poliisi kertoo aina rankan vuoron päätteeksi menevänsä Mäntyluodon Kallon rantaan, tyrkyjen tai tyvenen katselu kuulemma saa "palikat" ojennukseen ennen kotiin menoa.

    Kyllä, jasmikkeesi tuoksuu tänne saakka ! Ja pelargonia kokoelma on komia. Veikkaus : helmilija.

    VastaaPoista
  5. Marietta, baby-pink pelakuu on tosiaan aika kiva. Ehkä saan hänet vielä mahtumaan talvehtimisporukkaan… mutta yhtään en hae alennusmyynneistä lisää. En edes toista samanlaista hänelle kaveriksi, heh.

    Sielunmaisema, se on oikea sana kuvaamaan minunkin suhdettani tuohon ensimmäiseen kuvaan – vaikken ole tuolta päin kotoisinkaan. Mutta mahtavaa, että se lempimaisema on kuitenkin nyt löytynyt!

    Nettimartta, jasmikkeen on joku joskus törkännyt "oikeaan" paikkaan. Lehdettömänä aikana se on kyllä hiukan ankeaa katseltavaa, mutta eipä silloin toisaalta ikkunasta näe yleensä kuin harmaata tai pimeää… ja sitähän se risuisuus vain korostaa, hmm.

    Hahah, ei vannota tosiaan mitään näistä pelargoneista. Tehdään vaan avoluontoinen sopimus siitä, että ainakaan yhtään uutta pelakuupurkkia ei enää tänä kesänä hankita kellariin raahattavaksi ;)

    Puutarhuri, oli kyllä harvinaisen vaikea irtautua noista maisemista, siellä lepäsi sekä sielu että ruumis. Minä kun en ole uimarityyppiä ollenkaan, niin en rääkännyt kroppaani uimaliikkeillä, heh. Vesi oli kyllä ihan siedettävän lämpöistä, sellaista kuin se kotimaisissa merissä heinäkuussa on…

    Jasmike on tosi kiva kukkiessaan, mutta muina aikoina ei ihan silmänilo, ainakaan tämä kolme metriä korkea ja melkein yhtä leveä puska ei ole. Sitä voisi tietysti leikata parempaan (kapeampaan) malliin, mutta vielä ei ainakaan ole tullut siihen tarvittavaa inspiraatiota.

    Ja kevät, sen varalle ei tosiaan kannata tehdä yhtään päätöstä… räystäät tippuu, järki kolisee.

    Hanna, olet oikeassa, tuossa maisemassa sielu on täydessä levossa. Noiden lintujenkin puuhia jaksaa katsella tosi pitkään, vaikkei siellä isompia tapahtuisi. Ei ihme, että poliisituttusi menee meren rantaan päätä tyhjentämään! Sinne menisin minäkin joka päivä, jos meren lähellä asuisin.

    Hyvä, että jasmike jaksoi tuoksua ruudun läpi :D

    VastaaPoista
  6. Vai että pelakuu-kokoelma, hmm ;)
    Tuo jasmike on sitten kaunis ja ihanan tuoksuva.

    VastaaPoista
  7. Hehee, Pirkko, kerätään yhdessä komeat pelakuu-kokoelmat, voidaan vaihdella taimia ja siemeniä ja talvehditusvinkkejä :)

    Jasmike tuoksuu näin illalla parhaiten, äsken kävin taas toteamassa...

    VastaaPoista