Varjoa havuille

Vihdoinkin mahtipakkaset hellittivät! Tämä yhdistelmä "muutama aste pakkasta, auringonpaiste ja valkoiset hanget" on kyllä hieno, tällaisen talvisään ottaisin mielelläni joka päivä marras-maaliskuun välisenä aikana. Ehkä jopa oppisin odottamaan talven tuloa ja nauttimaan koko vuodenajasta?

No, ainakin olen vakuuttunut, että kartiotuijat nauttivat nyt olostaan varjon alla. Aurinko porottaa nyt siihen malliin, että suojaukseen oli ryhdyttävä.

Laitoin verkon toiselta puolelta kiinni aidan säleisiin kuminauhoilla, eka kerta, katsotaan kauanko pysyvät. Toisen puolen verkon helmasta kiinnitin pyykkipojilla vahvoihin oksiin.

Rivissä on kymmenkunta, vuonna 2009 noin 1,5-metrisenä hankittua tuijaa (kartio- eli pylvästuija, Thuja occidentalis "Brabant"), jotka ovat nyt noin pari metriä korkeita. Kesällä ne ovat melko huomaamattomia, mutta näin talvella niiden vihreyttä osaa valtavasti arvostaa.

Niiden suojaa arvostavat varmasti myös linnut, jotka kohta alkavat miettiä pesimäpuuhiaan. Putsasimme viime kesänä käytössä olleen linnunpöntön uutta sesonkia varten. Sen pohjalla oli hieno, kuusi senttiä paksu kerros pehmikettä vastakuoriutuneita varten.