13. toukokuuta 2012

Pelakuisia projekteja

Aurinkoista äitienpäivää! Mukavat kelit taas puuhastella pihalla, parin sadepäivän jälkeen.

Syksyllä istutetut vaaleanpunaiset tulppaanit ovat hyvässä vauhdissa, ensimmäiset Pink Impression -nimiset avasivat kukkansa juuri sopivasti tänään.


Eilen pilvipäivänä ne olivat vielä kovin eri värisiäkin.


Ihmeellistä kehitystä vain vuorokaudessa! No, tähän vuodenaikaan kaikki kehitys on toooosi nopeaa.

Viikko sitten kannoin kellarissa talvehtineet pelargoniruukut (7) ulos, ja putsasin ne syksyn lehdistä ja muusta röhköstä. Käkkyrävarsissa oli uutta kasvua – toispuolista ja pikkulehtistä, mutta kasvua kuitenkin.


Siivotessa oksanpäitä katkeili poikki, laitoin niitä vesilasiin juurtumaan. Mutta koska olen hosumaija, en jaksanut odottaa juurten muodostumista viikkoa kauempaa, vaan tänään upottelin niitä taimimultaan, josko vaikka lähtisivät kasvuun. Vesilasissa olivat kuitenkin kasvattaneet uusia pikkulehtiä.


Laitoin omiin ruukkuihinsa myös isompia katkenneita pätkiä, tässä yksilössä oli jo juuret valmiina. Hän näkyy olevan hengissä, kun tuohon vihreään oksaan on kasvanut muutama miniskuukkeli silmu.


Melko kiemuraisia olivat jotkut rungot, nämä kasvit eivät varmaan menisi kaupaksi kesäkukkamyymälässä...


... mutta mulle ne ovat ihania tuttavia viime kesältä. Kiva nähdä taas! 

On tämä mun kasvienlisäystouhu kyllä ihan kokeilutyyppistä, mutta eipä tule suuria vahinkoja, jos pistokkaat eivät jaksa kasvaa, mutta toisaalta tulee iso ilo, jos jaksavat. 

Yhden taimen pätkäisin jalalla potkaisemalla (vahingossa) jokunen viikko sitten, kun siellä kasvikellarissa rymysin. Laitoin pätkän vesilasiin ja unohdin hyllyn perukoille. Sieltä sen bongasin, kun vesi ei enää ollut raikasta, ja laitoin multiin.

Nyt selvisi, minkä väristä kukkaa tuo pistokas tuottaa. 


Tämä uusi kasvi kuuluu ehdottomasti "Iloa tuurilla, ilman vaivaa" -osastoon.

Ja seuraavassa esitellyt samettikukat puolestaan kuuluvat sarjaan "Otan opiksi, tiedän ensi vuonna". Nimittäin maaliskuussa kylvetyt ryhmäsamettikukat Tagetes patula 'Striped Marvel' ja 'Citrus Mixed' eivät todellakaan kasva kauneimmiksi kevätpaahteisessa kasvihuoneessa.

Tässä on yksilö, joka kuvaa asiaa hyvin: liika kuumuus on saanut taimen venähtämään aivan liian nopeasti ja aivan liian pitkäksi. Tavallisesti nuo lehtiparit lähtevät varresta noin sentin välein, tässä varsi on hujahtanut varmaan kolminkertaista vauhtia.

Ja kukkanuppukin viilettää jossain omissa korkeuksissaan.


Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Tuo ei ole nätti eikä sillä ole kovin tukevat oltavat sitten ulkosalla. Eli ensi keväänä samettikukat kasvavat edellisvuosien tapaan ikkunalaudalla tai siellä kasvikellarihuoneessa keinovalojen alla. Viileyttä tarvitaan, jotta kasvu on hallittua.

Osa samettikukista on onneksi suht' tolkullisen mittaista.


Onhan tuokin jättimäinen verrattuna edellisvuosien ihannemittaisiin, mutta pärjännee ulkona paremmin.

Muut kasvihuoneen asukit ovat ilmeisesti ihan tyytyväisiä lämpöön ja porotukseen, kun näyttävät ns. normaaleilta. Erityisen innoissaan ovat tomaatit, koristemaissit ja chili.  



Myös alla näkyvät täpläsievikit, basilika, tsinnia ja verbena ovat tykänneet kasvihuoneilmasta.


Ensi yöksi on luvattu nollalämpöä, joten kasvihuonetta täytyy hiukan lämmittää. En jaksa kanniskella laatikoita sisälle, kun joudun jo raahaamaan noin 15 isoa saviruukullista daalioita ja mökinihmekukkia ja kevätsipulia ja pelakuita aamuin illoin edestakaisin. Selkä on ihan rautakankijäykkä. Aionkin olla tosi näppärä ja viedä Taimelaan kaksi isoa lyhtyä ja sytyttää illan hämyssä isot kynttilät lämmönlähteeksi.

Saas nähdä, kuin meidän käy. Yrittänyttä ei laiteta, rohkea rotan syö ja optimisti näkee munkkirinkilän, pessimisti reiän. Näillä mietteillä riskinottoon, heh.

Tähän loppuun vielä veistoksellista kasvitaidetta, jota tarjoilee pensaskrassi.


Muistetaan mekin aina välillä venytellä, pallot käsissä tai ilman :)

14 kommenttia:

  1. Hyvät venytykset pensaskrassilla;) Taimesi näyttää aivan mahtavilta, sammaritkin mahdottoman upeita (paitsi se vähän hmm ylämittainen) ja pelakuun kasvattelusi on leppoisan rentoa. Sun kasvihuone on kuin taikamaailma!

    VastaaPoista
  2. Pirkko, kiitos :) Pensaskrassi tajuaa säilyttää nuoruuden vetreytensä, toisin kuin siementäjä, joka ei koskaan taivu mihinkään, ja nyt kevätkykintöjen aikaan vielä vähemmän, mikäli mahdollista.

    Kasvihuoneessa on omanlainen maailmansa ja yksityiskohdat erottuvat vasta hetken katselun jälkeen. Siksi siellä on rampattava kauhean usein...

    Toivotaan, että turhan paljon venytellyt sammari vielä löytää tukevan selkärankansa!

    VastaaPoista
  3. Upea ja melko täysi :) on kasvihuoneesi! Olisipa mullakin sellainen...mutta kun ei ole, niin tehdään, mitä voidaan. Pelakuutaimikasvattamoni on tällä hetkellä parkkeerannut keittiön ikkunan eteen yhdelle kulmalle, toisella kulmalla istun minä kirjoitellen tänne blogilandiaan. Ihastuttava postaus, antoisaa alkavaa puutarhaviikkoa!

    VastaaPoista
  4. Jokos sinä miehes sait kotiin äitienpäivän viettoon =)?
    Pelakuusi näyttävät terhakoilta. Ja tuo venyttelykuva on hauska. Tuota saisi vähän väliä olla tekemäss.
    Iloista äitienpäivän rippeitä Sinulle!

    VastaaPoista
  5. Kivoja kuvia! Jännä että kuumuus on vaikuttanut taimien pituuteen noin paljon. Minäkin aloin ideoimaan, että ensi vuonna taimet kellariin lampun alle... Olisi sisälläkin siistimpää. :)

    VastaaPoista
  6. Hui, nyt rupesi jänskättämään tuo sinun lämpötilapovauksesi! Ajattelin ottaa ihan riskin kautta tämän yön myös, pelakuut jäivät pihalle peittojensa alle... No, kiltisti selvisivät viime yönkin.

    Pistokkaita itse olen törkännyt suoraan kosteaan multaan. Ovat suorastaan petollisen helppoja lisättäviä! :)

    Komppaan edellisiä ja kyllä on istutuksesi kerrassaan mahtavia. Kerro sitten, miten lämmitysprojekti meni.

    VastaaPoista
  7. Voe mahoton ! Ihan ammattiviljelmät on siellä. Ja kateustomaatit... Minulla ei nyt kasva- ei kuole. Mikähän mahtaa vaivana olla, naapuri samaa kurpitsoistaan valittaa? Huomenna täräytän siemeniä maahan jokatapauksessa ! Have a nice week :)

    VastaaPoista
  8. Intianminttu, täälläkin odoteltiin kasvihuonetta noin 15 vuotta :) Nyt sitten harjoitellaan kantapään kautta, että miten koko systeemi käytännössä toimii. Ja pelakuukasvattamon vierellä bloggaaminen on varmasti ihanaa, saavat pikkutaimet samalla lämpöä ja läheisyyttä...

    Multasormi, kyllä tuli mies ja kukkakimpunkin oli jostain hankkinut ;) Veivät vielä ystävällisesti ravintolaan syömään. Ensi viikolla puhun miehen kuskiksi ja maksumieheksi puutarhamyymälään, ja perustelen kaiken "tarvittavan" jotenkin vielä äitienpäivän siivellä. Olen mä ovela, heh.

    Kuje, ei tosiaan sovi sauna kaikille kasveille… Suosittelen lämpimästi hankkimaan lamput kellariin, jos sellainen mahdollisuus on, niiden kanssa on hauska kokeilla aikaisia kylvöjä. Sisällä oli mullakin vähän aikaan siistimpää, mutta kummasti ne kipot ja potit ja kylvöastiat ovat olohuoneeseenkin taas löytäneet. Ei riitä mikään tila näköjään millään :)

    PilviPulla, kyllä pelakuut varmasti pärjäävät peittojen alla, sullahan ne ovat jo isoja kasveja ja olleet ulkosalla totuttautumassa pidemmän aikaa. Siellä ne pitävät toisiaan lämpiminä yön sydäntunteina. Laulavat yhdessä ehkä jonkun reippaan laulun, kuten "99 bottles of beer", siinä se kylmin aika kuluu kuin huomaamatta...

    Ja toivotaan, että nuo minunkin pistokkaani tajuavat tykätä multatökkäyksestä :)

    Mäntylän mummi, mikähän tomaatteja tosiaan nyppii? Mulla oli vastaava tilanne viime vuonna, nököttivät maitotölkeissään ihan jähmeinä monta viikkoa putkeen.

    Epäilen, että siirsin ne liian isoon astiaan (maitotölkkiin) liian aikaisin ja että ne keskittyivät enemmänkin juuriston kasvattamiseen. Tai sitten lämpötila alkoi vasta loppukeväänä olla ulkona teltassa heidän makuunsa riittävä. Tai sitten se lajike (Tumbling Tom) oli vaan erittäin hidaskasvuinen? Hauskaa kyllä, ne alkoivat pukata valmista marjaa kuitenkin melkein päivälleen samaan aikaan, kun edellisvuoden nopeilta tuntuneet lajit (Tiny Tim ja Maja)

    Tänä vuonna purkeissa kasvaa myös Tiny Tim sekä uusi tuttavuus Sungold, ne ovat molemmat olleet nyt vikkelän oloisia.

    Uutteraa ja antoisaa puutarhaviikkoa, peoples!

    VastaaPoista
  9. Sulla näyttäisi tuo kasvihuone olevan juuri siinä käytössä mihin se on suunniteltukin eli kasvien kasvattamiseen. Mun kasvihuoneeni näyttäs olevan elemään lököttelypaikka, jossa en tosin vielä ole ehtinyt pahemmin istuskelemaan. Mahtava määrä taimia sulla!

    Ulos pitäisi lähteä, mutta tuuli on niin navakka, että ei kestä astmaattiset keuhkot ja tukkakin meinaa lähteä päästä. Huh. Lämmintä, kiitos ja mielummin heti.

    VastaaPoista
  10. No kah, pitääkin valvoa ensi yö kuuntelemassa, mitä laulavat! On siinä sitten töissä selittelemistä, että miksi niin kovasti väsyttää... (Sairauden merkki on se, ettei tunnusta sairauttaan; tuumin, että ei tämä kukkien personifiointi ole mennyt laisinkaan liian pitkälle, hahhah)

    VastaaPoista
  11. Tuli kommentti kaksi kertaa, siksi poistin. En siis mitään sopimattomuuksia sensuroinut :)

    VastaaPoista
  12. Nettimartta, lököttely-kasvihuone on ihana ajatus, niissä voisi käydä maksettu tarhuri hoitamassa kasveja ja itse vaan nautiskeltaisiin kello viiden teet siellä… Ja sitten olisi toisena tämä raatamis-kasvihuone, jonka asukkien olotilaa joutuu käydä tarkastamassa monta kertaa päivässä ja jonka sisään ei mahdu istumaan lainkaan, heh.

    Nyt alkaa lämmetä, sanoi meteorologi, ja se olisi kyllä ihan mahtavaa. En kyllä uskalla uskoa, ennen kuin lämmön tuntee nahassaan.

    PilviPulla, ei tosiaan kannata töissä kertoa öisistä tarkkailupuuhistaan, ellei pomo ole viherpeukalo. Hänet voi pyytää mukaan kuuntelemaan viileän yön kasvihymnejä, hahhah.

    Ja voi sitä vähän arvelluttaviakin jutella, varsinkin näin keväällä ;)

    VastaaPoista
  13. Mää en ole uskaltanut vielä viedä kasvihuoneeseen paljon mitään kasveja, sulla siellä näyttää olevan jo vaikka mitä.
    Miten kävi pakkasyönä, ovatko kasvisi kunnossa?

    VastaaPoista
  14. Pioni, siitä lyhtylämmityksestä mun pitikin kertoa. Eli juu, kaikki olivat pärjänneet oikein hyvin kahden isohkon lyhdyn voimin. Ulkona oli pari plusastetta kylmimmillään, eli pakkasen puolella ei käyty.

    Jos pakkasta olisi ollut luvassa, en olisi ehkä uskaltanut vain kahdella lyhdyllä kokeilla. Meillä ei ole pakkasen puolelle menty varmaan lähemmäksi kuukauteen, siinä alkuaikoina (huhtikuun vikalla viikolla) tosin vein laatikot aina kellariin yöksi sääennusteita katselematta.

    Tänään jätän ne ilman lämmityksiä, yöksi on luvattu alimmillaan noin seitsemää astetta. Kastelin kasvit hyvin ennen tuutulaulua, sekin auttaa kylmää yötä vasten.

    Uskaltaisitko kokeilla jollain testikasvilla?

    VastaaPoista