3. toukokuuta 2012

Puukenkämaan pikkupihat

Olen keräillyt luettavaa pienistä pihoista, ja Hollannissa silmään osui tällainen Groei & Bloei -puutarhalehden pikkupiha-ekstra. Sillä on kiva nimi, "80 kleine tuinen".

Kuva: Groei & Bloei

Lehdessä esitellään 50-150 neliöisiä pihoja, onneksi kuvat ovat helppolukuisia... ja kyllä tekstistäkin aina jotain tolkkua saa, tai ainakin voi heittää hyviä arvauksia :)

Mutta siis mahtavan runsaita pikkupihoja Hollannissa tunnutaan rakennettavan. Tässä on näkymä 60 neliön puutarhaan, joka ei tosiaankaan paljasta kaikkea yhdellä vilkaisulla.

Kuva: Groei & Bloei

Onhan se toki noilla leveyksillä jo paljon helpompaa tätä puutarhailua harrastaa, kasveista voi jopa tulla täysikasvuisia, kun ei tarvitse puoleksi vuodeksi aina jäätyä tiedottomaan tilaan.

Kuva: Groei & Bloei

Tällaiset Britanniassakin yleiset pitkät ja kapeat pihat eivät näytä ränneiltä, vaan niihin on saatu ulottuvuuksia taitavalla suunnittelulla. Tuossa sivun reunassa on piirros tästä pihasta.

Yleistuntuma on, että pihoissa on rakennettua tilaa, jota ympäröi kasvillisuus. Eli polut on kivetetty tai päällystetty muulla materiaalilla, tiukkaan tampattua entistä nurmea pihoilla ei näy. Tuollaiset polut ja oleskelutilat antavat hyvää ryhtiä, jota kasvit pehmentävät ja runsauttavat myös ylöspäin.

Brittisuunnittelija John Brookes sanoo kirjassaan "Small Garden", että 

"Resist the temptation to work on a small scale just because you are dealing with a small space". 

En voisi olla enempää samaa mieltä! Pienen pihan suunnittelussa ei todellakaan kannata pysytellä pienen mittakaavan ajattelussa, vaan ideoida isosti.

Samaa ideologiaa tuntuvat hollantilaiset toteuttavan. Tässäkin kasvit ryöppyävät oikein isolla skaalalla.

Kuva: Groei & Bloei

Ja tuo keskellä oleva "focal point" kiinnittää katseen mukavasti ja antaa laajempaa perspektiiviä.

Tällainen kiemura olisi kyllä tosi kiva omallakin pihalla.

Kuva: Groei & Bloei

Tai ehkä tällainen vahvempi vaihtoehto voisi olla vielä kivempi.

Kuva: Groei & Bloei

Oi kuinka tykkäisin tuosta! Väri voisi olla ehkä vaikka tuollainen ukonlaukan liila.

Ja tällainen pajukoreista rakennettu potager olisi mahtava.

Kuva: Groei & Bloei

Kukaan ei vaan kerro, mitä näille koreille ja kasveille pitäisi tehdä, kun edessä olisi puolen vuoden pakkasjakso... Ei ole Keski-Euroopassa niitä murheita, ei.

Oli siinä lehdessä onneksi jotain suomalaiseen talveen sopivaa, nimittäin tällainen hauska aidanne.

Kuva: Groei & Bloei

Jos tuo pensas (puksipuuta) ei sadan asteen pakkasia ja tuhannen kilon lumikuormia kestäisikään, niin harjateräs kyllä kestäisi. Voisihan ne raudat maalata vihreäksi, niin ei tarvitsisi tuota kasviosaa ollenkaan. Hah.

9 kommenttia:

  1. Kivoja vinkkejä olet löytänyt. Mulla on tapana reissusta aina hankkia puutarha ja tai sisutuslehtiä, niillä voi kivasti vielä palata matkan fiiliksiinkin ja tuoda jotain uutta itselle mieleen.
    Hauskaa oli sekin, että tuolla mittaluokituksella meikäläisen rivaripiha ei edes ole pieni ;)

    VastaaPoista
  2. Totta, Pirkko, lehdet on mainioita tuliaisia itselle. Niitä ei vähässä kummassa raaski heittää pois, kuten ei kotimaassakaan ostettuja ulkomaisia puutarhalehtiä. Niihin on niin mukava aina välillä palata...

    Juu, rivaripiha on mahdollisuuksien kultamaa, samoin kuin tällainen postimerkki-ok-tontti :)

    VastaaPoista
  3. Hianoi pihoja ja makosia ideoita. Tiäkkö, että meillä oli ennen piha, joka oli 400 neliöö miinus talo 150. Piha näytti kyl tosi paljon isommalta, kuin neliöt olis antanut ymmärtää. Sitä kävivät naapurit näyttämässä sukuilaisilleen ja vierailleenkin :D

    Viis vuotta sitten muutettiin tähän pihapiiriin, joka on 1,2 hehtaaria. Arvaa onko ollu mittakaavan kasvattamisessa työtä ja tuskaa. On. Ei meinaa millään ymmärtää, että tänne pitää hankkia MONTA samaa kasvia. Hih.

    VastaaPoista
  4. Kyllähän pienellekin pihalle saa suuren pihan tuntua, kun täyttää ja piilottaa, juuri niinkuin kuvissa on. Ihanan näköisiä otoksia!

    Tuosta oranssista muurista tuli mieleen Alan Titchmarshin Puutarhurin ABC, jossa hän teki nimenomaan violetin seinämän suunnittelemaansa pihaan. Ja seinämästä tuli ulos putkia: vesiaihe siinä samalla iskulla. Hieno oli sekin!

    Mulla on Peter McHoyn ja Stephanie Donaldsonin kirja Small Gardens, ja siinä myös on hyviä ideoita pieneenkin tilaan.

    Pienestä SAA ison. Usko pois.

    VastaaPoista
  5. Nettimartta, tuo 1,2 hehtaaria on ihan kauhean vaikea käsittää :D Ehkä se pitäisi laittaa mittaan "n kertaa pikkupiha" , eihän tuollaista saa kerralla hahmotettua, heh.

    Jäin oikein miettimään, että miten sitä oikeasti osaisi hahmottaa noin ison pihan ja puutarhan ja tiluksen viherrakentamista, jos tästä sellaisen hoidettavakseen saisi. Ehkä se pitäisi suunnitella 4-40 neliön paloina, heh.

    Voi, olisi se kyllä aika ihanaa :)

    Intopii, mulla on ihan just tuo sama Titchmarshin violetti seinämä jäänyt elävästi mieleen! Se oli hie-no! Olen haaveillut sellaista omaan pihaan niin, että korkea seinämä olisi pohjoista vasten ja etelän puolella olisi se penkki ja se vesiaihe ja kaikki.

    Olipa hauskaa, että sama seinämä on jäänyt sun mieleen :)

    Täytyy etsiä tuo McHoyn & Donaldsonin kirja, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  6. Tosi kivoja ideoita taas vaikka kuinka. Kiva kun jaoit :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos Mari. Isolla tontilla voi sitten tietenkin toteuttaa vaikka nämä kaikki ;)

    VastaaPoista
  8. No, ainakin tuo kiemura oli hauskan näköinen ja ehkä jopa jotenkin toteutettavissa omalle pihalle sekä tuo raudoista tehty aidanne.

    VastaaPoista
  9. Joo, kiemura on kiva, ja siinä pyöriessä tulisikin varmaan tunne, että ollaan isompienkin rakennelmien äärellä...

    Rauta-aidanne varmaan vaan paranee ikääntyessään Suomen säiden armoilla, joten sellaista täytyy varmaan harkita. Ei tapa halla, ei.

    VastaaPoista