22. syyskuuta 2012

Punertavaa paukkumaissia

Tämänvuotiset koristemaissit eivät tehneet yhtä komeita tähkiä kuin viimevuotiset. Syy löytyy taivaalta: liian märkää, liian vilakkaa. Tässä kuva suurimmasta yksilöstä, joka suojuslehtiensä takana itseään kypsytteli.


Toisessa taimessa tähkä kurkkasi suojistansa jo ennen kypsymistä. Lajikkeen nimi on Zea mays 'Quadricolor', siitä punerva väritunnelma.


Muutama pieni tähkä kypsyi, tosin nekään eivät täydellisesti, mutta poimin talteen ja irrottelin kypsät jyvät hypisteltäväksi. 


Näistä olisi hauska kokeilla tehdä popcornia, mutta netistä kaivamieni ohjeiden mukaan jyvän kosteuspitoisuuden pitäisi olla 14 prosenttia ennen paukkumaissiksi muuttumisen onnistumista.  Ööh, myydäänköhän clasohlsonilla jyväkosteusmittareita? Ja toinen probleema on kuoren paksuus. Vaikka maissilajikkeita on ainakin satoja, niin popcorniksi käytetään vain muutamaa, kuten Zea mays var. evertaa.

Voisihan tuosta kuitenkin koe-erän öljyssä käristää, kun näyttävät silmämääräisesti yhtä kuivilta kuin kaupasta ostetut, popcorniksi tarkoitetut maissinjyvät. Kotilaboratorio testaa, osa 1. Ja loput voisi säästää ensi vuoden kylvöihin, vaikka pieni epäilys on, että tuleekohan näin jalostetun lajikkeen siemenistä vanhempansa kaltaista, tuleeko hyvä ollenkaan. No, kotilaboratorio testaa, osa 2.

Ulkosalla kukkivat vielä daaliat ja muutamat muut sissit, mutta erityisesti värinokkonen näyttää nyt parhaat puolensa. Värit sopivat syksyyn erinomaisesti.


Olen kadottanut näistä sekoitusväreistä kootun siemenpussin, joten tarkempia tietoja näistä coleuksista ei ole. Ensi vuonna voisin ottaa samaa "entiedämitälajejasiinäpussissaolia", mukavia kombinaatioita näistä on syntynyt. Tässä punajuurikeskustaisessa mua ilahduttaa nuo keltaiset kärkikolmiot.


Lintuja puolestaan ilahduttavat auringonkukat, joiden siementen kypsymistä ne eivät malta odottaa.


Ehkä siemenet ovat herkumpia näinä neitseellisen valkoisina ja pehmeinä versioina? Täytyy käydä maistamassa, sitä purppuranpunaista popcornia odotellessa.

10 kommenttia:

  1. Into-Liana ja kirjavat maissit... ei uskoisi, että ollaan Suomessa 8-o

    Mahtavia väriyhdistelmiä värinokkosissa. Ne ovat, hassua kyllä, minulle sellaisia mummulakukkia, mumpalla (äitini äiti oli mumppa minulle ja minun poikani kutsuu nyt äitiäni mumpaksi) oli niitä ikkunallaan huonekasveina. Tykkään, tykkään, tykkään. Edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tämä henkinen ilmastonmuutos, että hankkii outoja siemeniä ihan hölmönä ja katsoo, mitä tulee :o Jotain on usein tullut, toisinaan ei mitään.

      Värinokkoset mummulakukkia, wau! Ei olekaan siis se hempeä peruspelakuu, vaan tällainen moderni, moneen taipuva arkkitehtooninen ilmestys. Olisikin kiva saada värinokkosia menestymään huonekasveina. Mitenhän mumppasi sen teki?

      Poista
    2. Enpä osaa sanoa, mumpasta on aikaa kohta 20 vuotta ja värinokkosista vieläkin enemmän, mennään 70-luvun alkupuolelle. Ehkäpä hän vain kasvatteli niitä pistokkaista?

      Poista
    3. Ok, se on vaan otettava nokkonen kauniiseen käteen ja kokeiltava sisäkasvattaa mutu-menetelmällä. Talvea vasten tietysti kaikki on vähän riskaabelia, mutta ulkona ne kuoleentuisivat joka tapauksessa kohta. Yrittänyttä ei siis laiteta.

      Poista
  2. Voi noita sun nokkosia taas, niin nättejä! Tuo kellertävänvihertävä tuolla punajuurikeskustaisen takana näyttää tosi jännältä :)

    Sen verran voisin vinkata nokkosista huonekasveina, että vaativat hyvin aurinkoisen, jopa paahteisen ikkunapaikan. Vähänkään varjoisalla paikalla värikkyys kärsii huomattavan paljon ja kasvit tekevät piiiitkiä varsia ja vähän pieniä lehtiä.

    Mun sisänokkoset ovat olleet ympärivuotisesti eteläisillä ikkunoilla ja hyvin kasvavat, mutta kesäaikaan ovat kyllä kovin janoisia. Suosittelen kokeilemaan, nehän voi sitten ensi kesänä viedä taas ulos tai ottaa vaikka vain hienoimmista pistokkaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos nokkosvinkeistä! Voisihan tuota tosiaan kokeilla, kun nyt eteläikkunalla on myös lisävaloa Into-Lianan takia. Ei raaskisi nakata kaikkia kompostikasaan, kun ovat vielä niin hyväkuntoisia. Saa tietty nähdä, että miten ne saa ehjänä ruukuistaan uuteen ruukkuun...

      Ei ole enää tästä isosta ruokapöydästä kuin puolet ruokailukäytössä, vaikka mukamas sen piti olla "se parempi ruokailutila". Juu, kasveillehan se on kohta pyhitetty ;)

      Poista
    2. Sama juttu meidän ruokapöydän kanssa, kasveja puolillaan :D Värinokkoset ovat mun kokemukseni mukaan aika sissejä siinä mielessä, että tavallisesti selviävät hyvin, vaikka osa juurista jäisi ruukunvaihdossa edelliseen ruukkuun. Ja lehtien/sivuversojen irtoilun se taitaa ottaa latvomisena :)

      Poista
    3. Hyvä tietää, aion kokeilla tuota ruukun- ja ilmastonvaihtoa lähiaikoina. Ja hauska tietää, että teilläkin ruokapöytä toimittaa kasvipöydän virkaa :D Tähän pöytään ei nyt vähään aikaan kateta niitä "parempia astiastoja", vaan annetaan tärkeämmille asioille tilaa...

      Poista
  3. Kiva huomata, että on muitakin värinokkosiin hurahtaneita!

    Tuo keltalehtinen on minustakin superihana, jos saat sen talvetettua/ uusista siemenistä kasvatettua saman, voisitko harkita pistokasvaihtoa? Minulla on talvetettuna erilaisia nokkosia. Laita mailia osoitteeseen helisse(at)hotmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Heli, hauska kuulla värinokkosinnostuksestasi! Kyllähän nuo ovat mahtavia kasveja, lehtien väritystä ei kyllästy katselemaan koko kesänä.

      Talvehdittaminen jäi harmillisesti viime syksynä niin viime tippaan, että pakkanen ehti rouhaista heidät. Omaa saamattomuuttahan se oli, kun piti vetkuttaa vielä yksi päivä :(

      Olisin kyllä vaihtanut mielelläni pistokkaita kanssasi. Lajike oli "Wizard Mixed", jonka siemeniä löytyy ainakin Thompson&Morganilta (http://www.tandmworldwide.com), niitä täytyy tilata ja toivoa, että keltaista tulisi taas. Sittenhän voisi miettiä pistokasvaihtoa uudelleen...

      Poista