19. elokuuta 2012

Avoimet puutarhat 2012: Citypuutarha

Oi ja voi, olipa huikea puutarha! Aamun Hesarissa esiteltiin Avoimet puutarhat -tapahtumapäivään ilmoittautunut Citypuutarha Helsingistä, ja sitähän oli mentävä paikan päälle katsomaan. Omakotitontin pinta-ala oli 520 neliötä, josta omistaja arveli puutarhakäytössä olevan jotain 200-300 neliön väliltä.

Miten hienosti nuo neliöt onkaan käytetty. Upea, runsas, rehevä, kiinnostava ja intiimi lopputulos, pääasiassa lehtikasveista rakennettu.


Puutarhaa on rakennettu kahdeksan vuotta ja siellä on yli 500 eri kasvilajia. Nurmikko oli päässyt polun muodossa mukaan.


Puutarhassa tuntui ajoittain olevan ihan viidakkomainen tunnelma. Ja hyvin voi uskoa puutarhurin mietteet, että kun kasvillisuus perustuu lehtiin, piha on varhain kesällä valmis ja pysyy kauniina syksyyn saakka, ei vain kukintaan asti. 


Kukkivia kasveja pihassa oli vain vähän, mutta niiden kukinta oli sitäkin näyttävämpää. Nuo daaliapallerot olivat lapsen pään kokoisia. Talon emäntä (jos tällainen termi kaupungissa on validi) kertoi tilaavansa daaliat keväisin Eurobulbilta, toimittavat kuulemma hyvälaatuisia ja isoja juurakoita. Hän esikasvattaa niitä pari viikkoa ennen siirtoa tuohon patiolle metalliseen altaaseen.


Lehtipainotus toistui myös pienemmissä ruukuissa. Eikö olekin viehättävä yksityiskohta?


Tiedättekö, mitä minulle tapahtui tuota ihanaa puutarhaa katsellessani? Aloin pitkästä aikaa innostua omasta pihastani ja miettiä, mitä kaikkea kivaa sinne voisi suunnitella, nimenomaan lehtiperennoiden ympärille rakentuvaa. Se oli mahtava tunne, sillä niin kuin Intopiin kanssa taannoin juttelimme, oma piha on jo jonkin aikaa tuntunut tylsältä ja ihan liian pieneltä. Mutta sinne mahtuukin paljon, kun ajattelee uudella tavalla. 

Siitä tämä Citypuutarha kivasti muistutti, eli suurkiitos puutarhansa ventovieraille avanneelle, erittäin taitavalle ja luovalle puutarhurille! 

Kotosalla, hiukan tylsällä vanhalla viisviisysillä syyskimikin (Cimicifuga ramosa) kukinnot piirtyivät sydämenä taivaalle.  


Syyskimikkiä näkyi olevan myös Citypuutarhassa tummanpunertavien lehtiensä takia, joten hänessä olisi lehtiperenna-alueen itseoikeutettu alku... Eri asia, että osaisinko suunnitella mitään lähellekään vastaavia huikeita yhdistelmiä. On jäätävä odottamaan vinkkikirjaa Citypuutarhailijalta.

ps. Maikkarin uutiset oli myös paikalla, joten tänään pihaa esiteltäneen myös telkkarissa...

20 kommenttia:

  1. On hieno! Kiva kun kävit paikan päällä ottamassa lisäkuvia, hesarin juttu oli valitettavan lyhyt. Minua harmittaa kun koko päivä meni muissa puuhissa, enkä ehtinyt yhtään mukaan tapahtumaan, itsellekin olisi uudet ideat ja innostus maistuneet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Hesarin juttu oli aika töpön mittainen.

      Ideoita ja innostusta ei kyllä koskaan voi olla tarpeeksi. Oletko tänä kesänä jo käynyt Marketanpuistossa Espoossa?

      Poista
  2. Todella ihana piha ja hyvät kuvat! Muistuikin mileeen, että pitää ehkä käydä vielä etsimässä kameleonttilehteä tuonne meidän pihalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ja mun piti googlata kameleonttilehti :) Lehdet, lehdet, ne aukeavat mulle nyt ihan uudella otteella...

      Poista
  3. Oivoi, kyllä näyttää hyvältä! Ihan luvattoman hyvältä, jos totta puhutaan.. Heräsipäs päässä taas paljon ajatuksia ja ideoita, kiitos että jaoit tämän :)

    Ja nuo nokkoset, miten söpösti onkaan voitu laittaa esille! Onko niitä siellä daalioiden seassakin, vai näenkö jo ihan omiani? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, luvattoman hieno piha :/ Oma näyttää ihan mälsältä, hah.

      Oli nokkosia noiden megadaalioiden seassa, oikein bongasit! Jotenkin _tosi_ kivasti oli kaikki kukat ja lehdet sävytetty yhteen.

      Poista
  4. Voi hiiskatti. Minä en päässyt Citypuutarhaan enkä Vallilaan enkä minnekään, minne suunnittelin alunperin lähteväni. Olisi näköjään pitänyt, Citypee on sinunkin kuvissasi upea! Nyt kuule Gee otetaan tavoitteeksi avata omat pihamme ensi vuonna. (Hehheh.)

    Olen muuten vissiin tiedostamattani toteuttanut joissakin kohdissa juuri tuota lehdillä puutarhuroinnin ideaa. Katson aina, aina, aina kasvin lehdet ensin ja vasta sitten kukat. Lehdet kestävät koko kesän, kukka on vain hetken ilo. Kasvin lehdet ovat kuin valkoiset paitapuserot: kummassakin pitää olla joku juju tai muuten se on tylsä. (Tämä on siis vain meikäläisen perskohtainen mielipide, enkä tarkoita väheksyä yhtään valkoista paitapuseroa tai kasvin lehteä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Citypee, hahah, on sulla lyhenteet :) Mutta sanotaanko näin, että mun piha voidaan avata aikaisintaan vuonna 2312, sen verran on tekemistä esittelykelpoiseksi. Tai no, voisin mä pitää Iso koivu -päivän, että kattokaas miten tautisen isoksi kasvaa petulabendula, kun odottaa 60 vuotta.

      Vertaus valkoisiin paitapuseroihin on hyvä, ymmärrän sen hyvin! Mä en ole katsonut lehtiä oikeastaan ollenkaan, tuijottanut vaan niitä eri värisiä kukkia, tai vielä enemmänkin, tuijottanut kukkaa ja puolivarjossa menestymistä. Hohhoijaa, olen tyhmä.

      Mutta nyt kääntyi tuulensuunta, ystäväni Ii.

      Poista
  5. Hyvältä näyttää tuo puutarha, pieneen tilaan saatu paljon aikaan. Mä tahdon kans viidakon, tai ainakin sen tunnelman :) Kävin parissa ihan erilaisessa puutarhassa, esittelyt tänään ja varmaan huomenna toka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pienestä tilasta oli kyllä otettu kaikki irti, hyvällä tavalla. Me tosiaan halutaan viidakot ja apinamiehet ja trooppinen ilmasto, kiitos.

      Poista
  6. Onpa tosiaan siävä puutarha. Noita värinokkosia täyykin muistaa ens kesänä laittaa kasvuun. On ne niin näyttäviä. Muistutapas mua keväällä. Mäkin tykkään erivärisistä kasveista ja erimuotoisista lehdistä.

    Meilpäin ei ollu kellään puutarha avoimena. Mä varmaan joskus harkitten, jos mä tästä rytkökasasta saan aikaiseksi jotain. Taas näyttää epätoivoselta ja takkuselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistutan nokkosista! Muistuta sitten vaihtarina tomaatin kylvöistä, että alle 20 riittää mainiosti.

      Joo, sun täytyy avata tilukset vierahille. Ehdottomasti! Takkuista on täälläkin, mutta eiköhän kunnon hirviötalvi saa taas puutarhapuuhat maistumaan...

      Poista
  7. Vau, näyttää hienolta. Muutenkin tykkään tästä Avoimet puutarhat-ideasta, pääsee näkemään porttien taakse, tontin omistaja pääsee esittelemään kättensä töitä ja puutarhasta kiinnostuneet pääsevät jakamaan kokemuksiaan. Tontin omistaja saa lievitystä särkeville lihaksille, multaisille käsilleen ja päätä rasittukseen asti kiusanneille pähkäilyilleen kävijöiden ihastuneista huokauksista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, varmasti on kiva esitellä kättensä jälkeä innostuneille kävijöille. Tässä puutarhassa jaettiin myös perennojen jakotaimia, onneksi mulla ei ollut kotona paikkaa, mihin sijoittaa mitään, niin ei tullut napattua jotain _tosi kivaa_ mukaan. Ensin täytyy saada joku tolkku näihin olemassaoleviin systeemeihin...!

      Poista
  8. Mä niin arvostan näitä postauksia tapahtumista. Itse olin koko viikonlopun töissä ja en päässyt katsomaan pihoja. Tästä tapahtumasta pitäisi olla enemmänkin esillä. Toki bongaavathan puutarhalehdet pihoja lehtiinsä ja niitä näkee sitten sieltä. Kivanoloinen blogi sulla muutenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, GK, että postauksesta oli iloa! Viikonloput tuntuvat kyllä jotenkin tosi lyhyiltä, vaikka ei olisi töitäkään... olen tyytyväinen, että jaksoin vääntäytyä paikan päälle.

      Kiitos kehaisusta, se lämmittää kovasti. Tulen viimeistään viikonloppuna vastavierailulle!

      Poista
  9. Tämän pihan minäkin olisin halunnut nähdä :)

    Mulla on sulle jotain omassa blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan saat privaattinäytön, kun tulet Helsinkiin :)

      Oi, kivaa, tulen kurkkaamaan!

      Poista