E = eau de kasvi

Meinasi tulla tEnkkapoo. E:llä alkavia kasveja ei liiemmin mulla kasva, vain jotain satunnaista elämänlankaa (Ipomoea) ja erittäin-huonosti-pärjääviä-ruusuja ja entisiä-mooseksenpalavapensaita. Joten tämä postaus koskee kukantuoksuisia Eau de Toiletteja. Tämä on siis Suuri Naistenlehtinumero, tervetuloa mukaan!

Tiedän, että moni on yliherkkä tuoksuille enkä itsekään tykkää aamuisin bussissa Yön Kuningattarelle loimuavista kanssamatkustajista tai ennen jumppatuntia Tropiikin karkkikauppa -nimistä aromia nahkaansa suitsuttavista, mutta kun hajuvettä ei hölvää ja se on tunnelmaltaan raikkaan kepeää, niin mielelläni semmoista nuuhkin ja itsekin aamuiholle pienen hömpsyn spruitsaisen.

Jos tässä kohtaa alat tuntea ärtymystä aihetta kohtaan, niin suosittelen palaamaan seuraavan postauksen aikoihin, silloin puhumme Oikeista Puutarhatuoksuista...

No niin. Sitten "kokoelman" pariin. Pitkäaikainen suosikkituoksuni on L'Occitanen Verbena.

Valmistajan mukaan "Verbena on peräisin erittäin laadukkaasta ja puhtaasta verbena-uuteesta Korsikasta. Sitrustuoksu piristää ja vilkastuttaa aistit samalla lievittäen väsymystä ja stressiä." Noh, sitruunainen tuoksu tosiaan on, ehkä se vilkastuttaa aistejakin nanosekunnin tai kaksi, mutta tärkein ominaisuus siinä on se raikas odööri.

Tästä tuoksusta innostuneena ostin saman valmistajan Paeonia (pioni) -tuoksun lennossa jostain taxfreestä. Mutta metsään meni. Ei ollut mun juttu ollenkaan, jostain syystä. Mutta pullo on aivan ihana, silmäkarkkinen.

Valmistajan mukaan tuoksu sisältää "pioni-uutetta Drômen alueelta Etelä-Ranskasta." Kiva ajatus, sen totuudenmukaisuudesta ei tietysti ole takeita. (Sorry vaan, olen se kriittinen ja skeptinen tapaus.)

Uusi lemppari on Clean-sarjan Warm Cotton, joka tuo todellakin mieleen lämpöisen puuvillan. Ja kasvihan se on puuvillakin, sopii siis suburbiatarhurille mainiosti.

Pieni pullo, ja kohtuuhintainen (n. 25 euroa), joten tästä sarjasta voisi ostaa jonkun toisenkin version.

Talvella tykkään käyttää Hermésin Eau Claire des Merveillesiä. Ihana, rikas tuoksu, joka sekin ponnistaa kasvimaailmasta.

Kas tuoksu sisältää Evernia prunasrtia eli Oakmoss (tammisammal/ tammijäkälä) -nimistä flooraa.

Kuva: Wikipedia

Wikipedian mukaan (E niin kuin) Everniaa kerätään hajuvesiteollisuuden tarpeisiin keskis-eteläisen Euroopan maissa ja kuljetetaan Ranskaan Grassen alueelle, jossa siitä tehdään uutetta. Oakmossin tuoksua kuvaillaan puumaiseksi, teräväksi ja hiukan makeaksi. Se on monen sypressi-tyyppisen tuoksun pohjana.

(Oo, tämähän alkaa mennä ihan kosmetiikkabisneksen reviirille. No, ainahan sitä pitää tulla omalta mukavuusalueeltaan hiukan ulos.)

Näiden lisäksi mulla on yksi jännä tuoksuaarre tehtaan muoveissa odottamassa sitä hetkeä, kun raaskin ottaa sen käyttöön.

New Yorkista ostin nimittäin Hermésin Un Jardin sur le Toit -nimisen uuden tuttavuuden. Se on valmistajan mukaan hedelmäinen, vihanneksinen ja kukkainen tuoksu, joka sopii naisille ja miehille.

Tähän puutarha-sarjaan kuuluu neljä tuoksua. Kyseinen vihreäpulloinen yksilö on saanut inspiraationsa katolla kasvavasta villiruohosta, omenapuusta ja magnoliasta. (Vihannesosastosta ei puhuta mitään.)

Taustatarinan mukaan Pariisissa, muotitalon pääkonttorin perinteikkäässä osoitteessa 24 Faubourg on salainen puutarha. Se sijaitsee rakennuksen katolla, kuten pakkauksen etuosaan on piirretty.

Tiedä häntä, onko tarina tosi, mutta tässä kohtaa se skeptinen ja kriittinen tapaus on ottanut tauon. Tähän minä haluan uskoa. Onpahan hyvä syy mennä paikan päälle joskus omin silmin toteamaan. E niin kuin elämysmatkailua :)

Ja seuraavassa tarinassa palaamme tukevasti maan pinnalle ja taatusti luomuihin tuoksuihin. Sarjassa vuorossa on F-kirjain. Helppoa kuin heinäsuofan teko.