3. huhtikuuta 2011

Chili sivuversoaa

Hassua! Juuri pari päivää sitten koin tuskaa siitä, että chilin taimet pitäisi latvoa, jotta ne tuuhenisivat. Tänään tarkkailutuokiolla huomasin, että ikkunalla kasvava taimi työntää uutta tupsua parista lehtihangasta.


Eikös tuosta lähde kasvamaan uusia oksia? Tai jotain, joka "tuuhentaa" tätä yksitotisesti yksivartisena kasvavaa tyyppiä? Jos niin käy, niin olen iloinen. Toivottavasti ne eivät ainakaan ole mitään "varkaita", niin kuin tomaateissa usein kasvaa, ja joita sitten sadon parantamiseksi täytyy nypsiä pois... kaikki "ylimääräinen" ja eugeniikkaan vivahtava työ tuntuu tylsältä.

Kuudesta kaaaaauan sitten kylvetystä risiinistä kolme on itänyt. Yksi tuli ennen muita, ja seuraavat kaksi tulivat yhtä jalkaa. Kolme näyttää nyt jäävän suutariksi.


Aika mukava punainen lehtiruoditus ja varsi hällä. Ja varsinaiset lehdet ne vasta kivat ovatkin!

Myös samettikukka on itänyt, se tapahtui ihan muutamassa päivässä.


He ovat kasvikellarin asukkeja, lisää tätä lajia aion kylvää ensi viikolla. Saadaan sitten alkukesästä lähtien toivottavasti nauttia samettisesta pellosta.

Mirabilis jalapaa eli mökinihmekukkaa on tulossa yhdeksän tainta.


Siemenet keräsin alkusyksyllä Kreetalta. Toiseen housuntaskuun laitoin valkoisten ja vaaleanpunaisten kasvien papanoita, toiseen kirsikanpunaisia. On tosi hauska nähdä, minkä värisiä näistä todellisuudessa tulee. Monta vuotta vanha monenkirjavana kasvatettu, ruukussa kasvava yksilö on jo pitkään tehnyt vain keltaisia kukkia.

Osasta orvokkeja voisi kohta odottaa kukkiakin, arvelen. En ole koskaan kasvattanut orvokkeja siemenistä, mutta luulen, että kooltaan ne alkavat olla sitä luokkaa, että kukka ei olisi mahdottomuus?


Tai sitten päässäni on vaaleanpunaiset optimismilasit. Ehkä tälläkin yksilöllä menee vielä viikkoja ensimmäisen kukinnon pukkaamiseen. 

Kukinnosta siemensatoon kuluu myös aikaa. Mutta se aika kuluu maailman parhaan puuhan äärellä: kesällä pihalla puutarhailemassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti