Demarisipulin arvoitus ratkesi

Viime lokakuussa postilaatikkoon oli pätkähtänyt ruskea paperipussi, jossa oli kukkasipuli ja terveiset eräältä vaalikampanjansa hyvissä ajoin aloittaneelta demaripuolueen edustajalta. Työnsin mollukan multaan ja jäin odottamaan. Vaalit tulivat ja menivät, ennen kuin sipulin laji selvisi.

Sehän oli pienikukkainen narsissi, varsin söpö sellainen! Arvelin syksyllä, että sipuli voisi olla narsissi tai pieni punainen tulppaani, mutta punaväriä ei tästä löydy kyllä häivettäkään. Väriensä puolesta tämä kukka ei ehkä olisikaan täsmäosuma millekään puolueelle, ja hyvä niin. Pidetään politiikka ja puutarhailu mahdollisimman kaukana toisistaan.

Sipulia on tulossa myös ruukussa, mikäli näistä siemenistä kasvaneista kevätsipulirihmoista tulee joskus ihan oikean näköistä syötävää.

Tuohan on kuin huono kampaus? Nooh, antaa heidän vankistua suojaisassa paikassa, ehkä tämän kuuluukin alkaa näin ;) Kyseessä on siis kevätsipuli (Allium fistusolum), josta siemenpakkaaja Johnsons sanoo, että "The long straight stems do well in pots". Siihenhän me uskomme siis.

Myös suoraan ruukkuun kylvetyt silkkiunikot (Papaver rhoeas 'Dawn Chorus') ovat itäneet, ja niinhän siinä kävi, että pienenpienet siemenet lipsahtivat hyppysistä melkein vain tuohon toiseen ruukunreunaan.

Öh, onpa sumppu. Pussissa oli 500 siementä ja kaikki itäneet ovat tosiaan melkein tuossa yhdessä läjässä. Ensi kerralla täytyy sekoittaa siemenet hyvien ohjeiden mukaan hiekkaan, eikä yrittää olla näppärämpi kuin onkaan... Siemenet pakannut Mr. Fothergills neuvoo, että "Thin seedlings to 15 cm apart". Siis what? Eihän tuohon ruukkuun mahtuisi kuin viisi tainta, jos sitäkään??

Ehkä odottelen vielä hiukan, josko luonto hoitaisi homman oikeaan suuntaan. Jos yksikin kasvaa ihan täysikasvuiseksi ja kukkivaksi asti, niin se on työvoitto. (Ja kuinkas sitten kävikään?)

Tarina ei kerro, saiko demarisipulin lähettänyt poliitikko työvoiton. Olen unohtanut hänen nimensä, mutta kiitän lahjasta. Se oli hauska.