Pelargoni 'Apple blossom' mukailee tuota väritystä, mutta ihan samaan ei tietenkään yllä. Mutta kiva on sekin. Tässä puutarhamessuilta huhtikuussa ostamani 'Mårbackan' taimet, jotka pääsivät kasvitelttaan karaistumaan ja tuulia tunnustelemaan.
Tuosta vaaleanpunaisesta väristä voisi jopa hiukan innostua, kyllä se tähän toukokuuhun mainiosti sopii.
Viimeksi oli puhetta kriikunan kukista, eilen puu näytti vieläkin kauniimmalta sinistä taivasta vasten.
Päivä ei kulunut vain taivaita tuijotellessa, vaan mukana oli raakaa duuniakin, kuten turveruukkujen repimistä. Valmistajan ohjeen mukaan taimet voisi upottaa kasvupaikalleen potteineen päivineen, mutta en uskaltanut siihen ryhtyä. Turveruukku on nimittäin kuivana kivikova, mutta märkänä toki joustava ja varmasti maatuvainen. Mutta jos turve pääsee mullassa kuivumaan, niin ei siitä taida ihan hennot juuret kyllä läpi päästä, luulen. Joten kuorin turpeet samettikukkien juuripaakkujen päältä.
Toisaalta kokeeksi kurkkaamani koristemaissi (Zea mays 'Quadricolor') oli saanut läpäistyä ruukun pohjan vahvemmilla juurillaan.
Istutin tämän yksilön yrttipenkkiin yhdessä samettikukkien kanssa. Muutama viikko sitten istutin sinne orvokkeja, joten yrtin määritelmä alkaa olla aika lavea... No, onhan siellä timjamia, oreganoa, ruohosipulia ja persiljaakin, joten menköön yrttipenkki-nimellä vielä toistaiseksi.
Jännää kyllä, että isompaan ruukkuun koulimatta jääneet samettikukat olivat melkein saman kokoisia kuin yhden kerran väljemmille asuinsijoille siirretyt serkuksensa. Näissä pikkuruukussa kasvaneet eivät vielä ole avanneet kukkiaan, kuten isompiin siirretyt, mutta nuput näissäkin on.
Toivottavasti nämä nyt kestävät tulevat kelit ja säät. Jos raaka tuuli tai kylmät yöt eivät heitä häiritse, niin en voi muuta kuin todeta, että samettikukka on ihan huippuhuippukasvi. Se itää nopeasti, kasvaa tanakasti alkukevään niheässä valossa ja kukkii tauotta aivan syksyn loppuun saakka. Lisäksi se on kaunis ja houkuttelee pörriäisiä. Tämä kuvan laji on Tagetes patula 'French Safari Mixed'.
Kauniista en tiedä, mutta ainakin monihaarainen on sulkahirssi (Pennisetum setaceum) tätä nykyä. Taimet ovat haarautuneet aivan tyvestä ikkunalaudalla aikaa viettäessään.
Toivottavasti haarautuminen on hyvä merkki, itse olisin odottanut enemmän tanakoitumisen signaaleja, hmm. Näiden ohuiden heinien päähän pitäisi nimittäin kehittyä tähkämäiset pähkylät, jotka höljyvät punervina lempeässä kesätuulessa. Se uskoo, ken näkee.
Siirsin sulkahirssit kasvitelttaan ottamaan tuntumaa oikeaan maailmaan. Ehkä parin viikon päästä ne uskaltaa sijoittaa ulkoilmaan varsinaisiin kasvuruukkuihinsa. Jos vain suomalainen kevät ymmärtää antaa mahdollisuuden tälle mm. Sisiliassa, Kaliforniassa, Etelä-Espanjassa ja Australiassa viihtyvälle heinälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti