Näin kuvan viinipullonkorkeilla koristellusta kynttilähurrikaanista ja tajusin, että tässähän on se kohde, jota olen vuodesta 1995 asti odottanut. Aloin silloin kerätä talteen viinipullonkorkkeja, jotka näyttävät jollain tapaa kivoilta. Ja olihan niitä kertynyt sen verran, että riitti koristemateriaaliksi tähän projektiin.
Ison kirkkaan lasimaljan lisäksi tarvitaan toinen, pienempi lasipurkki, joka asetellaan isomman astian sisään.
Pienempi astia on hyvä saada yläreunastaan suunnilleen samalle tasolle isomman kanssa, näin vältetään korkkien tipahtelu liekkeihin. Astiaa voi nostaa asettelemalla isomman astian pohjalle korkkeja.
Sitten ladotaan lisää korkkeja isomman astian reunoille, vapaamuotoiseen asetelmaan. Tuossa pienemmässä astiassa on tuikkukelkka, tuo valkoinen objekti siis.
Sitten vaan kynttilä palamaan ja korkkien vierestä siivilöityvää valoa ihailemaan. Ehkä korkeista tulee mieleen mukavia ruoka- ja seurustelumuistoja.
Lasi kuumaa glögiä on tämän äärellä ihan paikallaan. Marraskuinen ilta korkkihurrikaanin äärellä ilman punaista juomaa on kuin kesäinen puutarha ilman pikkulintuja. Täydellisen vajaa.
Voimakasta uutta alkavaa viikkoa – se on viimeinen kokonainen marraskuun viikko. Mikä ihana ajatus.
