Viimeisen autoilupäivän viimeinen kohde oli Fort Worthin kasvitieteellinen puutarha. Mikä ihana keidas moottoriteiden ja pilvenpiirtäjien kainalossa!
Saddle up, mennään katsomaan. Aloitetaan japanilaisesta puutarhasta.
Punakardinaali (Northern Cardinal/ Cardinalis cardinalis) sointui vaahteran sävyyn.
Tämän linnun nimeä en ole vielä ehtinyt selvittää, värejä piisasi hänelläkin. Herralla siis.
Fort Worthin kasvitieteellinen puutarha on perustettu vuonna 1934, se on Teksasin vanhin laatuaan. Japanilainen puutarha on rakennettu vuonna 1973. Siellä oli aivan huikaisevan kaunista.
Puutarhassa kaarteli kiva metsäpolku – suomalainen taitaa tuntea olonsa kotoisaksi missä tahansa, missä on reilusti puita.
Lehtipuiden lehtien koko muistutti, että subtrooppisella alueella tässä mennään. Ja kyllä, ilman lämpötilakin siitä muistutti, ihanat 26-29 astetta Celsiusta keskimäärin päivisin koettiin.
Kuvat eivät oikein kerro asioiden mittakaavoista, mutta tämä Magnolia grandiflora on nimensä mukaisesti kohtalaisen kookas.
Tässä kukan koko suhteessa ihmiskäteen.
Magnolia grandiflora eli Southern Magnolia on ikivihreä puu, joka voi kasvaa yli 20 metrin korkuiseksi. Se on kotoperäinen laji Etelä- ja Itä-Teksasissa, kasvaa purojen ja jokien varsilla. Ei ihan pikkupihojen kasvi:
Ruusut kukkivat Teksasissa huhti-toukokuun vaihteessa ja uusi kukintabuumi on lokakuussa. Keskikesä on paahtavan kuuma, päivät ovat yli 40-asteisia. Nyt oli ruusuistakin mukavat ilmat.
Ja kelit olivat varmasti myös tikutaku-oravan mieleen.
Osuimme trippeinemme oivaan saumaan: Teksasin alueella oli satanut erittäin runsaasti useamman viikon ennen huhtikuun loppua, jolloin sateeseen saatiin hieno tauko. Sade alkoi melkein heti lähtömme jälkeen uudestaan, säätyyppi toi mukanaan myrskytuulia, tornadoja ja tulvia. Huh.
Teimme reissun siis kreivin aikaan. Ja tämä kello kävi myös ihan oikeaa aikaa. Ja oli suuri.
Pää oli kaikesta näkemästä pyörällä kuin Dallasin kaupunki, joten kovin tarkkoja kirjauksia ei kasveista ole. Mahtavaa oli vaan nauttia kaikesta, mitä aistit sisään kantoivat.
Tämän laitoin muistiin, hän on sinisalvia Salvia farinacea 'Victoria’, jonka emokasvi kasvaa natiivisti Texasissa, New Mexicossa ja Mexicossa. Hohtava sinisyys!
Punainen oli puolestaan punaista Red Yucca (Hespelaroe parviflora) -kasvissa. Teksas-natiivi, korkea kukinto, kestää kuivuutta - lienee välttämättömyys, jos aikoo paahteessa selvitä.
Ja katso, käärme oli luonut nahkansa ja joku nostanut vanhan nahan kaikkien ihasteltavaksi. Luonto on kyllä kiehtova juttu, ja onneksi käärme uusine nahkoineen pysytteli jossain näkymättömissä.
Tämmöinen pikkulisko ei säikyttänyt, söpö vihreä veijari.
Puutarha on runsas ja kaunis, suosittelen poikkeamaan, jos siellä päin ajelette. Viimeiseksi kuvaksi laitan näyn, joka parkkipaikalla silmiin osui. Puutarhan ravintolassa oli juuri meneillään lounastilaisuus, jossa joukko tyylikkäitä ladyja keskusteli ja nautti salaattia. Jotain heistä tilaisuuden päättymistä kiltisti odotti tämä.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
