Mökkimessut: Kunttaa katolla

Tämänvuotiset loma-asuntomessut järjestettiin Kalajoen Hiekkasärkillä ja sinnehän sitä mennä piti. Itse asiassa menin kävellen, kun mökkeilen samalla alueella. Olen ehkä hiukan jäävi arvioimaan messutaloja, kun tykkään näistä nurkista ja mökkeilystä yleensäkin, mutta toisaalta, mitäs niitä sen kummemmin arvioimaankaan. Katsellaan kuvia ja inspiroidutaan, tai ollaan tykkäämättä, ihan miten vaan :)

Messumökkien pihoilla ei ole puutarhoja, vaan terasseja. Täältä Sarin blogista löytyy hyvä kattaus niistä. Merituuli kyllä roimelsi viime viikolla siihen malliin, ettei mikään pioni enää elossa olisikaan. Tuuli on puhkunut myös pilviä pois, aurinko on paistellut komeasti. Kasvot ovat kuin kalastajalla, ruskettuneet ja ahavoituneet.

No niin, asiaan. Lähdetään liikkeelle kunttakatoista, joita näkyi eräässä kohteessa.

Kuntta tarvitsee tavallisesti alleen hiekkaa, mutta tässä kohteessa siirrännäiset aseteltiin huopakatteen päälle. Nähtäväksi jää, miten koe onnistuu.

Myös grillikatoksessa on metsänpohjainen päällyste.

Eikä se mikään pikkugrilli ollutkaan.

Luonnosta kerätyt pihakoristeet näyttivät kyllä hirmu hyviltä, istuvat ympäristöönsä ihan täydellisesti. 

Koivunoksista saa ihanan kimpun. Sen vehreän kauneuden huomaa, kun ympäristössä on pääasiassa mäntyjä.

Koivupölleistä saa kivoja jakkaroita ja muita pikkukalusteita. Tässä Kalajoen ammattiopiston sisustusneuvojaopiskelijoiden idea yöpöydästä. Pöllit ovat kuivuneet vuoden, mutta jatkavat kuivumistaan vielä. Kauniimmaksi vaan menee mustan pintavärin halkeillessa.

Ja kiva on myös idea uudenlaisesta sänkykatoksesta, jossa mukana tähtitaivas.

Sisustukset olivat pääosin harmaavoittoisia, valkoisella piristettyjä. Tässä pitsiliinoja koristeena.

Itseäni miellytti tällainen rouhea seinäpinta.

Tapetti voi olla näinkin eläväinen.

Ja näin.

Niin on aidon näköistä, että tekee mieli kynnellä rapsuttaa.

Entäs tämä matto, pinta suorastaan huutaa koskemaan. Tuonne sitä voisi kadottaa vaikka mitä, kännykät ja kaukosäätimet.

Ne kohteet, joissa asukkaat olivat itse sisustaneet, olivat hiukan värikkäämpiä kuin sisustussuunnittelijoiden luomat. Tyynyistä tulee tehokas kontrasti olotilan taustaseinään.

Jos joukossa on käsityöihmisiä, niin kertokaa oi gurut, voisiko tällaisen torkkupeiton kutoa? Osaan siis kutoa perusneuletta, monimutkaisiin silmukoihin ei riitä kärsivällisyys. Millaisesta langasta tällaisen voisi saada aikaan? On näetsen ihana.

Tämäkin on.

Jos perheestä löytyy palkintolusikoita, niin tauluhan niistä sukeutuisi.

Ja kalannahasta taideteos.

Näiden teko-ohjeista ei ole aavistustakaan, mutta vaikuttavilta näyttävät.

Heinäkasvit näyttävät tässä maisemassa hyvältä ja pärjäävät tuulessakin.

Puutarhanhoito on näillä loma-asujilla kyllä erittäin helppoa. Vain asvaltti olisi helpompaa, luulen.

Tällainen elementti toimii hyvin tilanjakajana ja korkeiden kasvien kanssa myös näkösuojana.

Valoa riittää kesäaikaan näissä asumuksissa niin, että saunan pukutilassakin voi kasveja kasvatella.

Ja nahkavirsuissa.

Miksei myös ihan naruamppelissakin.

Ja modernissa muoviyksiössä.

Mutta nyt kuulkaa immeiset, istutaanpa hetki jakkaralla.

Odotellaan, että sauna lämpenee.

Otetaan löylyt ja sadevesisuihkut ja sitten puetaan päälle jotain pehmoista.

Mennään terassille lököilemään.

Pannaan pökköä pesään ja lutrataan paljussa. Tehdään mieskeittoa, niin kuin eräs tuttu nimitti poikain kylpemistä.

Laitetaan isompi tuli ulos ja istutaan rinkiin sen ympärille.

Mietitään kesähetkien tärkeyttä.

Lyhyt on tosiaan pohjoisen kesä, mutta sitäkin intensiivisempi. Hienoja huviloita messuilla, kiinnostavaa niitä oli katsella. Tässä panoraamaa messualueen korkeimmalta kohtaa.

Ja mielestäni ehdottomasti tärkeintä on se, että vaikka messualue otti yhden nurkan särkiltä, vielä jäi runsaasti rantaa ja taivasta ja merta kaikille yhteisesti nautittavaksi.

Merellistä, järvellistä, joellista, lammellista ja purollista heinäkuun alkua kaikille. Ja semmoisia ilmoja, että tarvitsee laittaa jääpaloja lasiin.