Tähtivaloa ja muita puolenkuun tunnelmia

Miten tämä aika menee kuin siivilästä valuen, eihän tässä ehdi keskittyä oikein mihinkään... Aurinko on alkanut paistella lupaavasti ja päivä pitenee puolen tunnin viikkovauhtia, kevättä tekee. Ja vuosi sitten hankittu Odontoglossum/ Oncidium/ x -orkidea alkoi kukkia. Ostettaessa sillä oli yksi kukkavana, nyt niitä pukkasi kolme.

Kukkia avautui noin 80 kappaletta.

Melkoinen ryöpsy, etten sanoisi. Kukat ovat hiukan pienempiä kuin ostotilanteessa, mutta runsaasti niitä tuli. Kiva piristys aikaan, jolloin ikkunan takana oli vielä ruskeanharmaata.

Nyt akkunan takana on melkein kokovalkoista, pakkasta on reippaat 10 astetta. Pakkasessa on se hyvä puoli, että lintusille voi leipoa jyväkakun varsin vähällä vaivalla, kun sulatettu rasva jämähtää sosemaiseksi ihan vartissa tai siinä main. Siihen vaan raksut sekaan ja kakkuvuokaan, ja takaisin ulos jähmettymään lopulliseen muotoonsa.

Munkinpaistorasvaa, siemeniä, pähkinöitä ja hiukan rusinoita. Jos ei tipeille kelpaa, niin syön rasvamyslin itse.

Olen jostain syystä innostunut säilykepurkeista. Nehän ovat hirmu käyttökelpoista näkertelymateriaalia, katsokaa nyt vaikka näitä tähtivalaisimia. Siinä on Orion, Sirius, Kassiopeia, Otava ja Pohjantähti ihan tuosta vaan spraymaalilla ja poralla väsättynä. Sisällä on 40 lampun led-valopätkä. Ei tarvitse ihan pimeässä keittiössä aamulla hipeksiä.

Aamulla hämärän aikaan ikkunan toisella puolella talitintti ottaa hetken omaa aikaa – ja mahdollisesti alkaa sitten nakutella siemenkakkua. Ruokintapisteitä on viisi, joten voihan sitä syödä jotain muutakin.

Jouluksi hankitut leikkoneilikat ovat vielä pirteitä. Kellarista löytyi niiden seuraksi pelargonin kukkia, siinä sitä nyt on väliaika-asetelmaa.

Aurinkoista uutta viikkoa, ihmiset. Pidän parin viikon tauon bloggauksessa, mutta sitten onkin värikästä näytettävää... nähdään siis pian!