Emokasvi oli siis tehnyt kahteen vanaan yhteensä viisi jälkeläistä eli keikiä. Kasvi on hankittu kukkivana vuosi sitten, sen jälkeen se ei ole kukkinut uudelleen, vaan kasvatellut perheenlisäystä.
Sain kasvin omakseni, koska olen osoittanut näkyvää kiinnostusta kaikkien työkavereiden ikkunalautojen asukkeihin. Jotenkin tähän tyyliin:
Kiva lahja tämä oli, en ole aikaisemmin kämmekkäkätilönä toiminutkaan. Otin käteen terävät sakset ja irroitin keikit kasvuvarrestaan, ihan sen läheltä.
Käytin kasvualustana Biolanin Orkidea-kasvualustaa. Siinä saa neljästä aineksesta kasata mieluisensa cocktailin. Luin kasvin mukana saamistani Viherpiha 12/2013 -lehden ohjeista, että nuori taimi kaipaa lähinnä männynkuorta (kaarnaa) ja perliittiä. Pakkauksessa on lisäksi mukana hiiltä ja turvetta.
Kolmessa keikissä oli hyvät ilmajuuret, kahdessa ei ollenkaan. Ne leikkasin pois emokasvista ja heitin pois, sillä halusin testata, miten emokasvin käy tämän ennalta-arvaamattoman sektion jälkeen. Kuuleman mukaan emokasvi usein kuukahtaa keikien pusertamisen jälkeen, nähtäväksi siis jää.
Tässä kauniit, mutta omillaan kasvukelvottomat keikit.
Emokasvin juuristo oli siistimistä vaille, hiukan oli kuollutta materiaalia mukana.
Tämän verran juuria jäi, toivottavasti riittävät pitämään lehdistön elossa.
Laitoin emokasvin samanlaiseen kaarna-perliitti-kasvualustaan kuin poikasensa. Jos pysyy elossa, niin katsotaan vaikka kesällä sitten ravinteikkaampaa maaperää.
Tässä he nyt ovat, emo ja kolme perillistään.
Nimesin heidät H0, H1, H2 ja H3:ksi työkaverin etunimen ja juurien määrän mukaan. Hoo-nolla on emokasvi, kaikkien jälkeläistensä lähtöpiste.
Nyt vaan jännätään, että kuinka heidän käy. Sormet ja varpaat ristiin siis. Olette kaikki kummeja.
Peukut pystyssä täällä jännitetään:D
VastaaPoistaKiva, kiitos :)
PoistaKiva kokeilu, peukku pystyssä myös täällä :)
VastaaPoistaKiitos tuesta :)
PoistaOooh, mä on päässy orkidean keikin kummiksi!
VastaaPoistaIlman muuta, tottakai ja tietysti!
PoistaOnpa jännää päästä orkidea-vauvan virtuaalikummiksi. :) Jännityksellä odotetaan, mitä käy.
VastaaPoistaJännittää muakin, toivottavasti onnistumme :)
PoistaOih, ihanaa olla orkidea vauvvojen kummi! Kiitän tästä kunniasta <3
VastaaPoistaOlikin ihan hyvä, koska muuuten oon niin järkyttynyt tästä sun osaamisesta. MIten joku voi häärätä orkidean sektion kanssa, huoh. Arvostan!
Kiitos itsellesi Pirkko, että suostuit ;)
PoistaEn mä oikeasti mitään osaa, olen vaan tyhmänrohkea ja jollain oudolla tavalla toisinaan onnekaskin :o
Onnea perheenlisäyksestä! Toivottavasti kolmoset pysyvät elossa ja emokin voi hyvin. Terveisiä täältä toiselta puolelta ruutua rupsahtaneilta orkideoilta, jotka hädin tuskin laiminlyötynä jaksavat edes lehtiään pikkuisille vilkutella.
VastaaPoistaKiitos PilviPulla, toivotaan, että kaikki puoskaroidut tahot pysyvät täällä elossa. Aika sitkeitä kasveja tuntuvat olevan, sitkeitä kuin suomalaiset hoitajansa. Talvi meinaa nuupauttaa, mutta kummasti vaan sytkytellään kevääseen asti...
PoistaSä olet kyllä hyvä noiden orkideojen kanssa! Täälläkin pidetään peukkuja pystyssä ja toivotaan parasta :)
VastaaPoistaSaa nähdä, en sitten kerro pihaustakaan, jos kaikki kuolevat käsiin ;)
PoistaPeukut pystyssä onnistumiselle!!!
VastaaPoistaKiitos Minna!
PoistaKeikikummi, sinä sen sanoit, hieno nimike!
VastaaPoistaToivotaan, että sipulihiipat eivät järkyttyneet tästä talven saapumisesta, ja etteivät peurat käy teidän pihalla aterioillaan. Onneksi kohta alkaa keväistymään...!