kuva Thompson&Morgan
Sinänsä mökinihmekukka on helppo, varma ja vienosti tuoksuvainen, joten olen tunnollisesti kantanut isoa ruukkua talveksi sisään ja kesäksi ulos. Kasvi talvehtii niine hyvineen siinä ruukussa, jossa se on kesän kasvanut. Juurakon voisi myös kaivaa ylös ja laittaa turpeeseen tilansäästöä ajatellen.
Mietin että voisikohan tuo värinmuutos johtua siitä, että toisena keväänä kasvuun nousseet taimet eivät olleetkaan emotaimea, vaan siemenestä kasvanutta versoa? Kasvi nimittäin siementää vallan paljon, ja siemenet itävät kokemukseni mukaan paljon helpommin, kuin siemenpussin ohjeessa sanotaan, eli multiin vaan ja vettä päälle.
Ehkä laitankin ensi keväänä T&M:lle tilauksen monivärisiemenistä ja kokeilen onneani uudestaan. Tämän keltaisen version säästän kyllä. Siinä alkaa olla jo tunnearvoa, selkänikin muistaa sen.
Kasvista tulee nopeasti varsin komea: ruukussakin noin metrin korkuinen ja monihaarainen. Kukinta lienee parhaimmillaan aurinkoisella paikalla. Kukat aukeavat illansuussa ja sulkeutuvat aamulla. Kukkia riittää ja riittää ja riittää.
Kreikassa näin mökinihmekukkaa kuten Suomessa pujoa: siellä, missä vain oli jokin mahdollisuus kasvaa, kuten katulamppujen juurella.
Post scriptum 26.11.2011:
Lisää mökinihmekukkaa ja välimerellisiä siemeniä postauksessa "Kreikkalaisia ihmekukkia".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti