Kesäkullero (Trollius chinensis) on tarttunut matkaan jostain joskus, arvelen, että edesmenneestä puutarhamyymälä Backaksesta viitisen vuotta sitten. Se on kasvanut paikassa, joka odottaa, että sille "tehtäisiin jotain". Mitään ei kuitenkaan ole tehty, joten kaikki kasvit punkevat samasta kohtaa ylös joka kevät, paitsi syysasteri, joka tulee paitsi "omalle paikalleen" myös moniin muihin kohtiin. Leviää siis runsaasti.
Kyseessä ei ole tämä syysasteri (Aster novi-belgii), joka on uudempaa, keski-eurooppalaista kantaa:
Näin nätisti se ehti kukkia viime syksynä, kuva syyskuun 20. päivältä.
Se leviävä sortti on tämä "maatiaisasteri" tai "syysasteri", jolle ei ole Pentti Alangon mukaan löytynyt tarkempaa nimeä. Tässä heitä lokakuun 25. päivänä vuonna 2008:
Ihana ajatus sinänsä, että lokakuun lopussa voi olla aurinkoista ja jotain kukkivaakin! Senpä takia tämä maatiasasteri levitköön pihallani (tietyissä rajoissa) minne haluaa.
Mutta se kesäkullero, sen aika on juuri nyt ja tältä se näyttää.
Tätä kirjoittaessani tajusin, että kesäkullero on varsin kaunis perenna. Siispä siemenet talteen ja kulleroa lisäämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti