Inkiväärinkukka ja Inton serkku

Heipsan kaikille, pitkästä aikaa. Kaksi viikkoa poissaoloa tuntuu paljon pidemmältä ajalta, kun ei pääse jakamaan puutarhatuntojaan tänne. Mukava ja positiivinen addiktio, väitän.

Kävin Thaimaassa katsomassa Into-Lianan serkkuja, niitä trooppisessa sademetsässä kasvavia. Jokaisen kasvin on aloitettava kasvunsa ihan pienestä, mutta niitä ihan pieniä en tainnut huomatakaan, kun niitä isoja ja kookkaita oli niin paljon.

Tässä kuitenkin kotiliaanin keskivertokokoinen (-paksuinen) serkku samalta Koh Hongin saarelta, josta Into-Lianan siemen pari vuotta sitten taskuun sujahti. Vieressä Inton runkoa 1,5 vuoden iässä.

Ihan selvät puuvarsikuviot Intolla tekeillä, mutta vielä on hänellä hiukan matkaa jokeensinkauttajaksi.

Eräällä sademetsän siimeksessä virtaavalla joella oli mahdollisuus sinkauttaa itsensä viileään (yllättävän mutta Suomi-vesiin verrattuna vain suhteellisen viileään) veteen liaanin avulla.

En viitsinyt hyvää syvälämpöä huuhtoa pois, kotona ehtii taas koleilla ihan tarpeeksi. Katselin mieluummin ympärilleni kuivalla, vehreällä, värikkäällä maalla.

Inkiväärinkukka pinkkinä...

... ja valkoisena.

Bambun runkoa liikennevalojen väreissä...

... ja pikkulintuja, jotka herkuttelevat vesimelonilla.

Kävimme opiskelemassa thai-ruoan saloja kokkauskurssilla. Monen ruoan peruskasvikset ovat tässä korissa:

Inkivääriä, galanga-juurta, tomaattia, munakoisoa, limettiä ja kaffirlimettiä, chiliä, porkkanaa, sieniä, persiljaa, kevätsipulia, papuja, sipulia, valkosipulia... ei voi mennä ateria pieleen näillä antimilla.

Teimme itse chilitahnaa, jota käytetään curry-ruokien pohjana. Ihania makuja sinne mortteliin humpsahti.

Melkoista voimainkoitosta niiden mörssääminen kyllä oli, kaikki respektit ihmisille, jotka sitä usein tekevät.

Mahtavaa tahnaa tuli, ja muutkin ruoat maistuivat ihan oikeilta. Tärkeintä thai-ruoassa on mielestäni makujen (suolaisuus, tulisuus, happamuus, makeus) balanssi, juuri ennen kokkaushetkeä valmiiksi pilkotut ainekset ja nopea toiminta wok-pannun äärellä. Muun muassa tällaisia ruokia teimme:

Ah. Kuuden ruokalajin lounaan jälkeen ei illallakaan tarvinnut syödä. Jäi enemmän aikaa auringonlaskun ihailuun.

Kotiin oli kuitenkin tuoltakin reissulta palattava, onneksi ei ole ollut superpakkasia, vaan ilmassa on ihan keväistä tuntumaa.

Thaimaan maut vielä suussa laitoin chilinsiemeniä multiin. Tilasin siemeniä Fatalii Seedsiltä, sieltä tuli pipanoita 13 lajikkeesta, ja kotoa löytyi vielä viittä lajiketta lisää. Eli jos siemenet itävät ja taimet kasvavat, niin 18 eri chililajiketta olisi mahdollista saada maistaa. Hui, jännää!

Laitan lajikkeet tähän muistiin, niin ei tarvitse etsiä muualta:

Capsicum annuum 'Bird's Eye Baby' (heat level/ tulisuus 7 asteikolla 1-10)

C. annuum 'Prikkinu' (hl 8-9)

C. annuum 'Pellegrino' (hl 8)

C. annuum 'Ancho Poblano' (hl 2)

C. annuum 'Barbere, Coffee brown' (hl 5-6)

C. baccatum 'Dulce Dolor' (hl 5)

C. baccatum 'Naranga' (hl 6-7)

C. chinense 'Fatalii' (hl 10)

C. chinense '7pot Brain Strain Yellow' (hl 10)

C. chinense 'Pimenta Diomar' (hl 7-8)

C. chinense 'Caramel Bhut Jolokia' (hl 10)

C. chinense 'Chocolate Scotch Bonnet' (hl 9)

C. galapagoense (hl 8-9) harvinainen laji

Viimevuotisista (tai sitä aiemmista) ostoksista tai niiden tuottamista siemenistä laitoin itämään

C. annuum 'Hot Super Chilli F1' (suosikkini)

C. annuum 'Apache F1'

C. annuum (?) 'Fire'

C. baccatum 'Fatalii Gourmet Aji Finlandia' 

C. baccatum 'Omnicolor' 

Ja mikäs olisi talven syän ilman orvokkikylvöksiä. Karmea. Eli sinnehän niitä piti mustaan möyheään siemeniä ripsotella. Kylvin viittä lajiketta, tietysti sitä omaa nimetöntä perillisten perillisten perillis -pikkuorvokkia, jonka sukuhaarojen kirjanpidosta olen jo autuaasti tipahtanut. Nyt sinisävyisiin on voinut sekoittua oranssi- ja mustakukkaisia, joten alan kutsua niitä yksinkertaisesti vain pikkuorvokeiksi. (Ellen keksi jotain parempaa.)

Niiden lisäksi kylvin Amerikasta tilattua pienikukkaista Coconut Swirliä ja isompikukkaista, vaaleanpunaista Delta Pink Shades F1:stä sekä Thompson&Morganilta hankittua Tiger Eyesiä ja Floral Powers Mixed F1 Hybridiä. (Huh, olipas pitkät nimet.)

Niin että nyt sitten vaan odotellaan. Ja odotellessa tuijotellaan tulppaaneja.

Hyvää, aurinkoista ja leppoisaa alkavaa viikkoa, folks. Ensi kuu on kevätkuu.