Liilaksi meni

Eilen oli huikea kevätpäivä ja tänään on piukeat jalanlihat. Sitä se kauden ensimmäinen Oikea Kuntoilupäivä aina teettää. Mutta valita en, vaan nautiskelen. Voihan niitä portaita laskeutua alas taas jonain toisena päivänä, kun reidet antavat mahdollisuuden.

Mutta nyt kasveihin, ei tämä mikään sporttiblogi ole.

Tiiättekö, mitä tein? No päällystin muovilaatikon säkki- elikkäs juuttikankaalla. Leikkasin palan, taittelin ja tökin reunat multaan cocktailtikuilla. Niin juuri, niillä tikuilla, joita jäi merkkaustikkuaskarteluista vielä jäljelle.

Sanoisin näin valmista katsellessani, että ensi kerralla laitan kangasta kaksinkertaisesti, jos se on näin harvaa. Mutta kauempaa katsottuna on aika kiva, luonnollisemman näköinen kuin valkoinen muoviaski. 

Orvokit ovat kovasti avautuneet kukkimaan, mutta mitä ihmettä, kaikki ovat olleet järestään sinisiä tai liiloja. Missä ne vaaleankeltaiset ja oranssit ovat? Onko vaaleus katoavaista?

Yrttikärry Herbarette 3000 DLX on rullattu ulos talvipiilostaan. Hienosti on ruohosipuli jo lähtenyt versomaan.

Sinistä ja liilaa on myös kärryn vieressä. On kyllä nättiä pitkästä aikaa – ja muutenkin, vaikka ihan lyhyestäkin aikaa. Mikä väri tässä nyt voisi harmittaa. Paitsi ehkä harmaanruskea, mutta taustavärinä toimii sekin.

Liilaa näkyy myös erään chilin kukissa, on joko Cheiro Roxa tai Fidalgo Roxa tai Explosive Ember (en muistanut tarkastaa) – joku, joka tekee myös hienon väriset hedelmät. Näette sitten.

Ja joku on jo ollut kauden kiireisin. Nimittäin chili Capsicum annuum 'Kori Sitakame', joka on pukannut ensimmäisen podin alle kolmen kuukauden kuluttua siemenensä kylvämisestä.

Ei mahda mitään, arvon viherbloggarit. Kausi. On. Täällä.