Rapeaa rosmariinia

Havahduin eilen uunijuureksia tehdessäni, että rosmariinisatoa ei ole otettu talteen. Napsaisin sen ainokaisen yksilön jo puumaiseksi muuttuneet varret poikki ja kaivoin ullakolta kuivurin.

Puolen tunnin päästä havuntuoksuinen herkku oli purkissa. Siinä se odottaa talven tyrskyiltoja, jolloin kesää on antoisinta muistella.

Pieneen kasaan menevät nuo kuivat lehdet, mutta kyllä tästä riittää yllättävän pitkäksi aikaa.

Puutarha.netin mukaan rosmariini oli yksi ainesosa keskiajan desinfioivassa voiteessa, joka suojeli ruumiinryöstäjiä paiseruttotartunnalta. 

Se ei ole kovin herkullinen tieto.