5. helmikuuta 2012

Kyllä, se on sirkkalehti!

Puutarhailun sanotaan kasvattavan kärsivällisyyttä, sillä luontoa ei voi juuri hoputtaa eikä kasvua kiirehtiä. Näin umpitalvella kaikenlaista kärsivällisyyttä koetellaan kyllä ankarasti, joten on hienoa, kun saa pienen pikapalkinnon... viikko sitten kylvetyt orvokit ovat nimittäin lähettäneet mullan pinnalle vihreää.


Pienenpieniä, hennon vaaleanvihreitä sirkkalehtiähän siellä. Tervehdin heitä suurella ilolla, vaikka samalla tuleekin epävarma olo, että mitenhän näistä saadaan vahvoja taimia, jotka vielä toivon mukaan kukkivatkin reilun kolmen kuukauden päästä...? 

Saas nähdä. Laitoin nämä tukevoitumaan kasvivalon alle, hieman viileämpään. Sitten kun toinen lehtipari  avautuu, ne voidaan koulia omiin purkkeihinsa.

Tässä lötkömuovisessa laakeassa kasvatusastiassa on lisähaastetta, sillä multa halkeilee sitä siirrettäessä. Jos taimi on juuri railon kohdalla, niin juurten kuivuminen uhkaa. Eli sellainen läpinäkyvä lötkömuovi ei ole hyvä. Tässä taisi alunperin olla jotain kaupan vihannesosaston tuotetta, muistaakseni.

Nooh, ei auta kuin kerätä kärsivällisyyden rippeitä kasaan ja odotella seuraavaa kehitysvaihetta, joka toivottavasti tulee. Odotellessa voi ihastella tulppaaneja, jotka kyllä ovat ihan täydellisiä talvikukkia.


Tällaista väri-iloittelua vain muutamalla eurolla, kyllä meidän kelpaa.


Tulppaanin- ja kärsivällisyydentäyteistä viikkoa kaikille!

6 kommenttia:

  1. Voi että, pieniä sirkkalehtiä tosiaan. Mitenkä se aina niin sykähdyttää, kun tuo kasvu lähtee käyntiin. Niisk...

    Tulppaanit piristävät. Niissä on tosi laaja värivalikoima. Joskus ostan pelkkiä valkoisia.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, Nettimartta, ihan kuin pieniä vauvoja olisivat... Suurten asioiden äärellä tässä ollaan, kun kasvun ihmettä todistetaan. Tai sitten vaan vähän yliherkkiä pitkän ja pimeän talven jäljiltä?

    Valkoiset tulppaanit ovat tosi tyylikkäitä, ja vihreät lehdet korostavat komeasti niiden raikkautta. Ah, silmäkarkkia!

    Hmm, jos muuttaisi isona Hollantiin tulppaanifarmariksi. Saisi ihailla näitä kaikissa mahdollisissa väreissä, ehkä yrittää jalostaa uusia sävyjä... Joo, vaakaraitainen Sateenkaari olisi kiva ;)

    VastaaPoista
  3. Oi että, sinulla on kevät pitkällä! Täytyy lähteä metsästämään kylvömultaa jostain, vai jäiköhön sitä kellariin, hmm, edessä lumitöitä.

    VastaaPoista
  4. Taidan olla kyllä hiukan hosumaija, mutta kun en jaksa tätä loputonta talvea ilman pientä kevään hoputusta... Huomenna tulee ilmeisesti taas paukkupakkasia, kyllä nuo pikkutaimet tuntuvat siinä rinnalla aika ennenaikaisilta, kieltämättä. Mutta reilusti lisävaloa, eiköhän se kasvu siitä lähde tanakoitumaan.

    Kylvömultaa löytyi jo lähikaupasta, siinä asiassa on hyvä, että nekin ovat hosumaijoja. Mutta sitä en ymmärrä, että mämmi tulee kauppoihin 2,5 kuukautta ennen pääsiäistä :/

    VastaaPoista
  5. Hyvä tietää, että multaa saa! Mutta orvokkia ei voi laittaa liian aikaisin, ainakaan viime vuotisten kokemusteni perusteella. Kukkia tuli vasta lähempänä heinäkuuta. Ja kyllä minä arvostan mämmiä niin paljon, että en pane pahakseni, että pääsee jo herkuttelemaan :). Samoin voisivat pitää glögiä tarjolla koko talvikauden (=elo-toukokuu).

    VastaaPoista
  6. Totta, orvokit on ihan parhaimmillaan niinä kevään ensimmäisinä viikkoina, kun ulos ei juuri muuta uskalla vielä laittaa. Kyllähän niitä toki katselee koko kesänkin, mutta kevällä ovat arvossaan.

    Heh, sannane, nyt voit ottaa varaslähdön mämmikauteen, kun sitä mustaa herkkua saa samalla mullanhakureissulla. Nehän on molemmat ostokset sitten oikein mustaa herkkua :)

    VastaaPoista