14. huhtikuuta 2013

Esirippu raollaan

Orvokit viettivät ensimmäisen yönsä ulkona, lämmittämättömässä kasvihuoneessa. Tai no, olihan siellä kaksi kynttilälyhtyä turvaa tuomassa. Aamulla oli olo kuin joulupäivänä, tuskin oli silmät auki kun muisti, mitä on meneillään.

Kaikki oli hyvin.

Ensi yöksi tuon ne sisään, koska lämpötilan on ennustettu laskevan pakkasen puolelle. Ei viitsi rääkätä hyviä kavereita.

Oman linjaston pikkukukkaiset orvokit ovat kaikki jo kukassa, Amerikasta tilatuista kahdesta lajikkeesta 'Coconut Swirl' on tehnyt ekat nuppunsa.


Kukan värinhän pitäisi olla valkoinen huurteisen liiloilla reunoilla, saa nähdä, millainen anarkisti tämä taimi mahdollisesti on.

Omassa linjastossa on testattavana myös vuoden 2010 oransseista orvokeista kerättyjä siemeniä. Ne näyttävät kukkivan ihan yhtä oransseina kuin emonsa.


Värinokkoset on mulle mysteeri. Ne tuntuvat kasvavan tosi hitaasti kitkutellen. Oi miksi? 

Tässä mustaa coleusta, mikä ei nyt äkkiseltään vilkaistuna ihan varsinaisen sysimustalta kyllä näytä.


Punaisena kaupattu on punainen minunkin silmäääni. Pieniä vaan ovat, vaikka useamman viikon ovat jo kasvivalon alla/ auringossa kasvaneet. Oliskohan noissa paikoissa liian viileää/ liian kuumaa?


Amerikasta yllätyssiemeninä tulleet akileijat Aquilegia saximontana 'Rocky Mountain Blue' alkavat näyttää akileijoilta. Siis ne, jotka ovat itäneet: kokeilin kylmäkäsittelyllä ja ilman, ja tuntumani on, että ilman kylmäkäsittelyä jätetyt itivät suhteessa paremmin.

Koska olen norsu posliinikaupassa, niin olen tiputellut potteja käsistäni ja töninyt niitä kyynärpäilläni alas. Tämäkin potti tuli kahdesta metristä nenälleen, mutta onneksi taimi pysyi ehjänä. Mullat vaan hupenivat puoleen ja koska olen joskus tosi laiska, en jaksanut sitä lisätä. Mañana, man.


Tomaatit alkavat olla sen näköisiä, että josko kohta ulos aurinkoon, kiitos. Tähän kohtaan kellarin oven viereen tulee pari ruukkua, piti vähän koeponnistaa sitä näkyä. 


Mutta mitä löysinkään ulkoa? No okei, tarhuri- ja eräkoira Sulo löysi. Nimittäin siilin, joka hibernoi pensashanhikin juurella. Se oli ihan jään ympäröimä ja kysyin hädissäni apuja feisbuukista. Pätevä ja ihana biologi sieltä vastasikin, että kannattaa laittaa siilin päälle vielä jotain peitettä esimerkiksi risuista ja lehdistä.


Kasasin ilmavasti hänen päälleen (siilin, en biologin) risuja ja viimevuotista sulkahirssiä. Sitä oli jäänyt ruukkuun talveksi, nyt kuivalle heinälle löytyi hyödyllinen kohde. Jatka vain siili uniasi, ruoka ei ole vielä valmista.

Kellarissa ruukuissaan talvehtineet mökinihmekukat (Mirabilis jalapa) saivat vettä ja läksivät kasvuun. Joku näyttää jo ratustelleen lehtiä ohimennessään. 


Aika jännä, että ne jaksavat punnertaa kasvua tuon kovaksi tamppaantuneen mullan läpi. En muista, olenko koskaan vaihtanut multaa tuolle keltakukkaiselle versiolle. Kasvatin sen siemenestä vuonna äks, jolloin se teki monivärisiä kukkia, mutta heti ekan talven jälkeen ruukusta on putkahtanut vain keltaista kukkaa.

Tämän päivän Hesarissa oli juttu Helsingin puutarhamessuista ja jutussa puhuttiin Japanin ihmekukasta:

"Suo­si­tuin ko­ris­te­kas­vi vai­kut­taa ole­van Ja­pa­nin ih­me­ku­kan juu­ri­mu­ku­la: se ei näy­tä rus­keaa pork­kanaa kum­moi­sem­mil­ta. Ih­meel­tä kas­vi kui­ten­kin kuu­los­taa. Se ei le­viä puu­tar­has­sa ei­kä tar­vit­se eri­tyis­tä maa­pe­rää tai va­lo-olo­suh­tei­ta. Sil­ti sen pi­täi­si kuk­kia ah­ke­ras­ti ja näyt­tä­väs­ti pit­käl­le syk­syyn."

Onkohan kyseessä joku muu kasvi kuin tämä Mirabilis jalapa, joka on suomennettu mökinihmekukaksi, tietääkö joku? 

Hieman kyllä häiritsee tuo kasvin kirjoitusasu "Japanin ihmekukka", kas kun kaikki kasvit kirjoitetaan pienellä, kaikki sanat yhteen á la "japaninihmekukka", aivan kuten eläinlajien puolella "saksanpaimenkoira". Sen tietäminen ei ole oleellista esimerkiksi blogiteksteissä, mutta sanomalehdissä kyllä.

No niin mutta siis, olisi kiva tietää, onko ihmekukkia enemmänkin. Kivoja kasveja ne ovat, kukkivat esikasvatettuna nätisti noin juhannukselta syyskuulle. Tässä pintaan on noussut Kreetalta poimittujen kirsikanpunaisten Mirabiliksien jälkeläisiä, niiden varretkin ovat punaisia.



Jotenkin, pienellä orastavalla tavalla myös kevättoivo on heräämässä henkiin. Tämä on ollut Todella Kamala Kevät, kiduttavan kylmä ja pitkä. Maaliskuu ei ollut vähimmässäkään määrin kevätkuu, ihan hieno talvikuukausihan se kyllä oli. Jos marras-helmikuussa olisi tuollaista super-aurinkoista, niin ei talvessa kovasti vikaa olisikaan.

Mutta eilinen vesisade teki hyvää lumelle, joka on vajunnut aika hyvin. Mies lapioi hiki päässä kinokset rikki, tasaisemmaksi matoksi. Nyt näyttää tältä...


... kun vielä pari päivää sitten kinosta oli pieneksi pulkkamäeksi asti. (Sanokaa pliis, että näette eron.)


Jotain tulppaanin alkuakin tuolla näkyy, mutta ei huvita alkaa herkistelemään, ennen kuin viimeisetkin kikkareet ovat sulaneet.

Sisällä onneksi tapahtuu nopeammalla tahdilla. Katsokaa, minkä kokoinen Pinokkio-chili/paprika:


Kohta päästään sadonkorjuuseen. Se oli nopea kesä.

Optimistisesti esirippua raottaa myös pelargoni X, joka on toistaiseksi tuntematon pistokas. Mutta ei ole kauaa.


Pian selviää hänen luonteensa ja laatunsa. Sitä odotellessa etiäppäin. Hyvää alkavaa, folks!

19 kommenttia:

  1. Voi että kun muistais ottaa itsekin orvokista siemeniä talteen. Nyt otin ramiro paprikasta siemeniä et josko lähtisivät kasvamaan.
    Ja varmaan monista muistakin vois ottaa siemeniä talteen ensi vuotta varten. Varmaan tomaatistakin vois?
    Pelargoneja olen nyt toista talvea talvettanut viileässä varastossa. Toinen riippapelargonikin onb lähtenyt kasvamaan, vaalea oksa lehtineen sieltä pinnistää. Tänään pidin niitä vähän ulkona seinän vieressä mihin paistoi lämpimästi aurinko.
    Onko teillä siiliä ennen näkynyt? Nekin alkaa olemaan jo harvinaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan voi ottaa siemeniä talteen ja kokeilla, mitä tulee. Olen jostain blogista lukenut, että kaikista tomaateista ei tule emonsa kaltaisia ts. sato heikkenee tai hedelmien laatu (koko, maku) huononee matkan varrella. Mutta mukavaahan se on kokeilla, laittaa vaikka pari tainta tulemaan ja loput varmoja lajikkeita, niin ei harmita.

      En ole itse kokeillut kun näitä orvokkeja tällä tavoin lisätä, mutta mielenkiintoista olisi tosiaan testata. Jos ei vaan aina hurahtaisi kaikkeen ihanaan ja itselle uuteen, mitä siemenkatalookeissa talvisin näkee...

      Kiva kuulla, että riippapelargonisi on talvehtinut! Mulla on tuntuma, että mulla on kaikki erikoisemmat lajikkeet nyypähtäneet talven aikana, taitaa olla liian kylmä toisille siellä kellarissa, kun kuitenkin lisävalojen takia kastelen niitä. Ja osa kasvaa lasitetuissa saviruukuissa, nehän käyttäytyvät kuin muoviruukut.

      Siilejä näkyy jonkin verran, tässä joenvarressa taitaa olla hyviä piilo- ja ruokapaikkoja heille. Toivottavasti tämäkin selviää!

      Poista
  2. Hyviä uutisia kasvukausirintamalta täällä! Hienoa.
    Tuo "Japanin ihmekukka" kuulostaa siltä, että nimi on otettu suoraan niiden kukkien oikeista nimistä tai oikeinkirjoitusasuista tietämättömien kukkasipulimyyjien (suuresta sipulintuottajamaasta nimeltä x) messuosastolta. Harmittavaa. Luin eilistä lehteä matkalla messukeskukseen ja yhdessä artikkelissa oli niin monta kirjoitusvirhettä ja lisäksi huomattava faktavirhe heti jutun alkajaisiksi, että mietin lopettavani koko viikonlopputilauksen, joka minulla on meneillään. Kun on tottunut siihen, että Hesari on laatujournalismia eikä mikään iltapäivälehti, niin tällaista iltapäivälehtilaatua on vaikea sulattaa.
    No joo, en ole nipo, mutta... eikun, siis olen nipo. Varsinainen nipokuningatar! Kirjoitusvihreet saa aina hiiltymään ja varsinkin tällaiset nimimokat.
    Ihmekukkia on Viljelykasvien nimistössä 3 kpl, mikä ei siis takoita lajien määrää vaan niiden lajien määrää, joilla on suomenkielinen virallinen nimi. M. jalapan lisäksi on longiflora (torvi-) ja viscosa (punaihmekukka).
    Ihania pikku orvokkeja, orange on nams!
    Ja mikä siili <3 Nukahtaapa silloin kun ensilumi sataa ja herätäpä sitten kun ensimmäiset tulppaanit kukkivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvähyvä, nipoilu tällaisissa asioissa on erittäin suotavaa: jos ei laatua vaadi, sitä ei varmasti saa. Ja miksikäs sitä maksaisi jostain hutusta, kysyn vaan.

      Kiitos ihmekukkaselvityksestä! Laitoinkin tuota M. longifloraa tulemaan, kovasti ovat jo kasvaneet. Oliskohan tuo Japanin ihmekukka nyt siis kuitenkin ihan vaan tuota M. jalapaa, mitä arvelet?

      Joo, siiliksi syntykäämme seuraavassa elämässä ;)

      Poista
    2. Tuohon kysymykseesi täytyy nyt sanoa, että no idea. En tunne ihmekukkia valitettavasti laisinkaan.

      Poista
  3. Puutarhanäkymäsi on huomattavasti parantunut viimepäivinä. Niin on meilläkin ja ekat krookuksien piikit sieltä jo pilkottavat. Jopa kasvihuoneen ovi oli sulanut ja sen saattoi tänään avata :) Sun orvokit on söpöt ja pinokkio ihan hurja. Kevät on oikeesti nyt tulossa. Voi ollapa siili joka saa heinäpeiton päälleen lopputalveksi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, sesam aukene! Hienoa, että pääsy kasvariin on nyt sallittu :)

      Pinokkion nenä vaan kasvaa väärään suuntaan... ehkä se on niin painava, ettei pysy 45 asteen kulmassa?

      Siili, se täytyy nimetä ja rengastaa ja sen elämää seurata. Ollaan kaikki sen kummeja <3

      Poista
  4. Eroa on teidän pihalla, ihan selvästi. Meillä ei edes voi kasoja heitellä mihinkään, kun pälvipaikkoja ei juuri ole. Joten vesisadetta öisin ja lämmintä aurinkoa päivisin, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, hienoa, kiitos vv! Minä uskon vakaasti ja vahvasti, että teillä alkaa pälvipaikat kumottaa viikon sisällä. Kristallipalloni sanoi niin ;)

      Tuo keli sopii mullekin, laitetaan kimppatilaus vetämään.

      Poista
  5. No onhan tuossa eroa kuin talvella ja keväällä. Höhö. Ensin vaan ihmettelin, että mihin se alakuvan puunrunko on hävinnyt... onneksi havaitsin jotakin sitä muistuttavaa yläkuvan ihan vasemmassa reunassa.

    Voi sun orvokkejas! Siinä on kesätunnelmaa kerrakseen. Minä en vielä mennyt lankaan, vaikka kahdessakin puutarhamyymälässä jo orvokkeja houkuttelevasti tarjotellaan, toisessa amppelisellaisia ja toisessa ihan sitä itteään pienissä purkeissa.

    Ihmekukat ovat sen sijaan minulle ihan vieras maailma. Pitäisiköhän tutustua ihme kukkiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siirsin vähän sitä puuta, kun oli niin keskellä pihaa. Nyt on parempi. Toivottavasti viimevuotiset tiaisetkin löytää pönttönsä eivätkä ajele ohi.

      Ei tulisi itsellekään vielä mieleen ostaa orvokkeja ulos laitettavaksi, niin on kalsat ja holotnat tunnelmat. Ainakin pitäisi roudata heidät yöksi sisään. No, niinhän mä nyt teenkin, mutta pakon edessä. Hosumaija kokee nahoissaan luonteensa laadun :/

      Ihme kukat on yhtä kivoja kuin Tiimari, tuo ihme kauppa. Suosittelen :)

      Poista
  6. Sielläpäs on tapahtunut kaikenlaista! Ja todellakin näkyy ero noissa kinoskuvissa, ehdottomasti. Voi kun meilläkin jo näyttäisi noin keväiseltä.

    Jonkinmoisella kokemuksella sanoisin värinokkosista, että ovat kyllä alkuun aika hitaita, mutta sitten pitäisi kasvutahdin kiihtyä :) Mustankin pitäisi mustua, kunhan isommaksi ehtii. Näin oli ainakin mulla, sitä tummuutta/sävyä vaan tuli yhtäkkiä lisää. Enkä usko, että ovat mitenkään hirmu tarkkoja lämpötiloista, vedestä taas hyvinkin.

    Ja yllämainittu on tosiaan vain oman kokemukseni ja tuntumani mukaan sanottua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Purlina värinokkosmietteistä, sua ajattelinkin erityisesti tämän kohdalla :) Täytyy siis vaan malttaa odottaa. Onko kastelun kanssa siis niin, että värinokkonen kaipaa tasaista kosteutta ts. multa ei saa kuivahtaa? Vai tykkääkö enemmän kuivanpuoleisesta mullasta?

      Poista
    2. Mieluummin tasaista kosteutta, mutta ei nokkonen nyt varsinaisesti kärsi, vaikka multa välillä vähän kuivahtaisikin. Mulla on lähes kaikki nokkoset umpiruukuissa ja kastelen kasvukaudella välillä joka päivä (kuitenkin vähintään 2 x vk), eli janoisia ovat :)

      Poista
    3. Hyvähyvä, otan vinkistä vaarin. Kiitos!

      Poista
  7. Herranen aika mikä chili! :O Menit meidän ohi ihan kohisten. :P Meillä on kyllä podeja tulossa, mutta ei mitään ton kokosta vielä.

    P.s. Chilitunarin juttuja voi seurailla nyt myös Fb:n kauttakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, menin yhdellä podilla nenänmitalla ohi, mutta määrässä ja lajikkeissa olen huikeasti jäljessä :) Tämä on kyllä joku ihan outo lajike, kun pukkaa tuommoista hedelmää näin nopeaan. Jännä kokeilla makua, onko verrattavissa espanjalaiseen mansikkaan.

      Vai FB:hen lähdit, onko löytynyt jo lukijoita? Tai no, voinhan mä itsekin tulla katsomaan...

      Poista
    2. Piirun alle 10. :D Tarkotus on heittää sinne jotain pieniä juttuja, mitä ei viitti ihan blogiin laittaa sellasenaan. Molemmat on tarkotus pitää erijutuissa, mutta toisiaan tukien.

      Poista