28. huhtikuuta 2013

Mitä nupusta putkahtikaan

Ensimmäinen kunnon kevätviikonloppu takana. Posket ahavoituneet, huulet rohtuneet ja sormenpäät kuopimisesta hellinä. Tätä minä kutsun elämäksi!

Kasvihuone sai pesun ja kiillotuksen. Painepesuri on kyllä kätevä vempain, on oikein ilo katsella, kun mies sitä käyttelee (heh).


Kasvihuone sai myös päätöksen saada jäädä täksi kesäksi talvehtimispaikalleen. Tuossa se näyttää olevan enemmän kotonaan, toivottavasti omppu ja luumu eivät luo liikaa varjoa lehteillessään.


Takana olevasta vanhasta syreenistä piti leikata yksi oksa, jotta kasvarin sai mahdollisimman takareunaan tätä pikkuterassia. Viileä ote ja naks vaan.


Aloin tapojeni mukaisesti hiukan taas hoppuilla: kannoin talvehtineet daaliat lämpimästä kellarista kasvariin ja jätin ne samantien sinne. En jaksa kanniskella niitä yöksi sisään, olen ottanut opikseni viime keväästä, jolloin vartalossa ei lopulta taipunut kuin hiestä märkä takatukka.

Harsohahmosta tulee mieleen Stockan hullujen päivien haamu. Onneksi ei tarvitse liikkua ulkona pimeän aikaan.


Hoppu syntyy luonnollisesti siitä, että olkkarin ja makkarin ikkunoilla on kolmessa kerroksessa pelakuuta ja chiliä odottamassa karaisuvaihetta. Myös kellarissa on hahmoja, kuten tomaattia ja samettikukkaa, joiden vuoro alkaisi olla nauttia muustakin kuin staattisesta keinovalosta.


On muuten tämä kevätvalo todella raa'an valkoista, sen huomaa näistäkin kuvista.

Siivoilin kellarissa kupsahtaneita ruukkuja tyhjäksi ja totesin taas, että kuitupotti todellakin kuristaa kasveja. Nämä pelargonit eivät selvinneet talvesta, kuten muut lajitoverinsa ovat samoissa oloissa selvinneet. Kun taimet ottaa lähitarkasteluun, huomaa, että ne on kasvatettu jonkunsortin kuituisessa potissa, joka ei sitten ole hyvistä aikeista huolimatta maatunut. Juuret ovat taatusti kärsineet.


Samassa ruukussa pelakuiden kanssa asui hopeajotain-niminen kasvi, joka myös kuolla kupsahti. Kuitupotin kasvatteja hänkin.


Itse suosin kasvatuksessa rehtiä muovia, siitä taimi tulee taatusti siirrettyä ilmavampiin maisemiin, kun aika on täysi. Kuten nyt näille 146 orvokille tapahtui. Istuttelin niitä puolet lauantaista ruukkuihin, koreihin ja amppeleihin.


Kaikki taimet eivät ole vielä kukassa, Amerikan-taimet ovat vielä pääosin kukkimattomia.


Taimia riitti myös pensaiden juurelle. Ja kyllä, urakka oli työläs, ensi talvena en_kylvä_näin_paljoa_orvokkeja. En varsinkaan kylvä hajakylvöjä, siinä taimia tulee älyttömästi, ja niiden poisheittäminen tuottaa tuskaa.


Mutta hauska yllätys odotti taimitalkoolaista. Nimittäin kaksi amerikkalaista orvokkia, Viola 'Coconut Swirl' -versiota, oli alkanut kukkia. Lajikkeen kukkien kuvailtiin olevan valkoisia huurteisen liiloin reunoin.

No juu, taisi osua kohdalle orvokkikapinallisia, sillä näissä liilaa on enemmän kuin huurteeksi asti.


Itse asiassa tässä on jotain hyvin samaa, kuin alunperin "mustassa" 'Bowles Blackissa', josta mulla on siemenjälkeläisiä. Sen kukan valkoinen väri muuttuu vaaleanvioletiksi parissa päivässä, mutta syntyessään se on aika lailla saman näköinen kuin Coconut.


Amerikan-serkkunsa kukka on tosin isompi kooltaan, se ei ole yllätys.

No entäs sitten oliivinvihreä 'Envy', millaiseksi väri muuttuu, kun sitä lisää omista siemenistään? Vihreys palautuu sekoittumattomiin keltaiseen ja siniseen. Hiukan tuo sininen on vielä vihertävä, asia vahvistuu, kun lisää kukkia avautuu.


Mutta kyllä, tästä se kausi nyt toden teolla alkaa! Kaksi puuhakasta päivää raikkaassa ulkoilmassa oli myös tarhurikoirien Sandyn ja Sulon mieleen. Tauot piti käyttää tehokkaasti hyödyksi – ehtipä siinä ottaa torkutkin, jos oli helposti nukahtavaa tyyppiä.


Iloista alkavaa viikkoa, ihmiset!

26 kommenttia:

  1. Oih, samoissa merkeissä vietettiin viikonloppu täälläkin, joskin kaupan orvokkeja istutin 10 kipaletta ja kasvihuoneen siivous jäi vielä tulevaisuuteen. Mutta mullapa ei olekaan niin kiire, kun taimet on vielä pikkuisia ja niitä ei ole satakaupalla, kuten eräällä ;) Mistä tulikin mieleeni, että saatampa ajella sattumalta teidän suunnalla ensi keväänä kun tuskailet taas kaikkien erivärisien orvokkibabyjen kanssa! Mä olen kovasti adoption kannattaja :) Kiitos kuitupottivaroituksesta, pysyköön taimeni tulevinakin vuosina muovissa. On tää niin ihanaa aikaa, voi meitä onnellisia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kymmenen orvokin istuttelu on Viisaiden Puuhaa, ja ylipäätään kaikenlaisessa kohtuudessa pysyminen. Harjoittelemalla voi Vähemmänkin Viisas yltää samaan, uskoisin ;)

      Joo, ajele vaan tänne päin ensi keväänä, jos tarinat on toisintoja eikä harjoittelemalla olla opittu mitään. Kiitos!

      Kyllä tässä alkaa olla taas parhaat ajat käsillä, tosin tänään oli vilakkaa, mutta lepopäivä tuli ihan tarpeeseen. Kohta paistaa taas!

      Poista
  2. Samaa mieltä kuitupoteista!

    Kiva, että pääsit puutarhamoodiin. Itsellä se on edelleen vähän kadoksissa, kun täällä puhaltaa edelleen päivästä toiseen hyinen tuuli. Ja siis todellakin puhaltaa. Merestä ovat juuri jäät lähteneet, joten taitaa kylmyys hohkata sieltä asti.

    Kiva, että sait orvokkisi istutettua! Kävin tänään ostamassa muutaman isokukkaisen orvokin parvekkeella jo olevien rimpsureunaisten kaveriksi. Etteivät siellä ihan yksin värjöttele. Huomenna on aikaa istuttaa, kun nautin minilomasta...töihin vasta torstaina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuitupotit on kaukaa. Täytyy jatkossa kaivella jokaisen taimen ruukkua, että löytyykö juuristosta kuristaja.

      Meren läheisyys on ihana juttu taas sitten syksyllä, kun vesi luovuttaa vielä lempeää lämpöä ympäristöönsä. Ja meri on kaunista katsella kautta vuoden, ilman muuta.

      Rimpsureunaiset orvokit kuulostavat upeilta, muistaakseni sinulla oli niitä viimekin keväänä...? Kivaa minilomaa, nauti olosta!

      Poista
  3. On vähän raukean näköisiä pihakavereita :-)
    Huh tuota orvokkimäärää, mutta ovat ne varmasti ihanat joka paikassa kun paljon muita kukkia ei vielä ole. Loistoidis istuttaa pensaiden alustat ynnä muut paikat niitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihakaverit olivat tosiaan raukeita myös illemmalla, makasivat sohvalla selällään kaikki raajat kattoa kohti. Sitä kuorsauksen määrää!

      Näin harmaanruskean aikaan pienikin väritäplä erottuu kyllä hyvin, joten orvokki on nyt ihan kruununprinsessan asemassa siellä puskien tyvellä :)

      Poista
  4. Aloitan tärkeimmästä eli Sulo ja Sandy, aivan sulonen kaksikko.

    Kuitupotit ovat karseita ja myös pienet turveruukut, koska kuivuuvat heti kun selkäsi käännät. Muoviin uskon minäkin. Niitä voi pestä ja eräs puutarha ottaa kaikki muovipotit vastaan ja kierrättää taimetuksissaan. Erinomaista!

    On sulla orvokkeja! Kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ässäpojat kiittävät kehuista!

      Turvetta ja kuitua siis kavahdamme, muovi olkoon majesteettimme. Nuo perusmustat neliöt ovat yllättävän kestäviä, joskus on vastaan tullut ohuen ohutta mallia, mutta tänä vuonna kaupasta löytyi taas "muovista säästämättä" -mallia, joka kestää pesut ja puljaukset.

      Poista
  5. Allekirjoitan aatoksesi kuitupoteista! Olen erehtynyt käyttämään niitä itse taimikasvatuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla, että sinulla on samanlaisia kokemuksia. Jätetään kuitupotit jatkossa väliin – täytyy myös tarkkailla kaupan taimien tyveä, että pilkottaako niissä kangasta... vähän sormella kaivella sitä multaa siellä kaupassa, heh.

      Poista
  6. Hei,

    Oletko kuullut Puutarhaliiton järjestämästä Avoimet puutarhat -tapahtumasta? Tutustuimme blogiisi ja mielestämme puutarhasi voisi sopia hienosti tapahtumaamme. Lisätietoja saat sivuiltamme www.avoimetpuutarhat.fi.
    Lähetämme myös mielellämme Sinulle sähköpostia, jos välität meille sähköpostiosoitteesi
    osoitteeseen bongaa.puutarha@puutarhaliitto.fi

    Ystävällisin terveisin,
    Puutarhaliitto ry / Avoimet puutarhat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä! Avoimet puutarhat -tapahtuma on hirmu kiva, kävin itse viime kesänä ihailemassa pientä, mutta viidakkomaisen rehevää pihaa tässä lähistöllä.

      Voisin osallistua tapahtumaan mielelläni sitten, kun puutarhassani olisi kävijöille wau-efektiä tuottavaa ulottuvuutta. Nyt tämä on enemmänkin oma puuhamaa, joka ei kokonaisuutena ole niin iso elämys, että tohtisin sitä esitellä.

      Mutta kiitos kysymästä, uskon, että saatte kiinnostavia puutarhoja tänäkin vuonna mukaan! Olen kävijä- ja blogihengessä mukana.

      Poista
  7. Kuitupotteja en minäkään en halua. Sama ilmiö. Kituliasta kasvua vaan tuottaa.

    Yllä oleva viesti. Osallistu, osallistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuitupottiboikotti! Vaadimme taimistoilta varmuutta siitä, että taimen tyveltä ei löydy ikävää yllätystä...

      Jätetään puutarhaesittely siihen ajankohtaan, kun on esitellä jotain isompaa, yhtenevää kokonaisuutta :)

      Poista
  8. Ihanaa, olet kevätfiiliksissä :) Kyllä on hirmuinen määrä orvokkia, mutta hirmuisen kauniita ovat. Ja hurmaavat pikku tarhurikaverit siellä!

    Iloista viikkoa sinullekin ja mäkin kovasti kannustan tarttumaan tarjottuun tilaisuuteen tuossa yllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevätfiilis puraisi vihdoin! Hitsi vie, ajattelin jo, että täytyy vaihtaa harrastus hiihtoon ja rullahiihtoon ;)

      Tarhakaverit kiittävät ja lähettävät terveisiä Canis lupuksille sinne päin!

      Poista
  9. No hei ei muuta kun leväytät portit auki elokuussa niin päästään näkemään piispat ja muut ihanuudet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, otetaan piispoista lähikuvia tänne blogiin, niin eivät arvon herrat häiriinny saamastaan huomiosta...

      Poista
  10. No nythän minä alan ymmärtää orvokkien syvimmän olemuksen. Miksi ihmeessä pitäisi tyytyä hankkimaan niitä ruukkuihin? TUOTA varten voisin jopa kasvattaa niitä siemenestä asti itse. Pensaiden alle! Maahan! Väriksi ja iloksi keväällä!

    Ja jos ne siementävät ruukuista minne tahansa, ehkäpä ne siementäisivät myös maassa ollessaan, ja sitten saisi ylläriorvokeita sieltä ja täältä.

    Ja nythän mä muistan, että onhan mulla ollut itsellänikin orvokkeja kukkapenkeissä joskus. Höh, miksi en ole toistanut temppua myöhemmin??

    *Lähtee orvokkikauppaan*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, Intopii, hyvähyvä! Orvokit maanpeitekasveina, siinä onkin hyvä idea. Ne kyllä siementävät ihan simona ja lähtevät kasvamaan kivetysten rakosissakin, jos vain planeettojen asennot (valo, kosteus) ovat suotuisat. Joten miksi eivät tulisi uudestaan sinne pensaan alle? Teen testin näillä tyypeillä, en käy nyhtämässä röntsähtäneitä kasveja sitten siivousintoillessani pois *painaa mieleen tän*

      Niin kuin Sailalle tuossa sanoin, niin tänä harmaanruskeana aikana pienikin väripilkku erottuu maisemasta hyvin eli orvokki tulee tosiaan oikeuksiinsa siellä puskain alla.

      Joo, ja orvokit sopisivat hyvin niiden ihanien kurjenmiekkojen seuraksi...

      Poista
  11. Mukavasti sulla orvokit jo kukkii. Kauniita värejä. Tuosta määrästä orvokkeja saat pihalle mukavasti keväistä tunnelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maatuska. Kyllä tuosta kevättuntumaa jo sai, eipä pihalla oikein muuta vielä olekaan. Krookuksetkin ovat kadonneet jonnekin...

      Poista
  12. Suloisia orvokeita, ja yhtä suloiset koirakaverit. Rapsutuksia kavereille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pivi, annoin ekstra-rapsutukset, kuului kevyttä kehräystä...!

      Poista
  13. Ihania orvokkeja!
    Mulla on samanlaisia kokemuksia kuitupoteista, ei kiitos niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuitupotit on siis tässä ja nyt julistettu pannaan!

      Poista