18. elokuuta 2013

Y = yllätysvieras

Se on vaan niin, että joskus on tehtävä raakoja päätöksiä ja sitten toimittava päätöstensä mukaan. Tällä kertaa raaka päätös koski kasvihuoneen tomaatteja, jotka olivat toistuvasta, ankaralla kädellä karsimisesta huolimatta kasvattaneet taas huoneen täyteen itseään. Muuten hyvä, mutta niiden alla kasvaa pari chiliä ja ulkona sateessa likoavat sellaiset kasvit, jotka kovasti tykkäisivät jatkaa kesäänsä suojassa.


Eipä muuta kuin sekatöörit sormiin ja kaikki tomaatit nips naps pois. Y niin kuin Yksinäinen surmatyö.

Kovasti oli kasvustoa sikin sokin, raakileita eri vaiheissa ja kukkia iloisen keltaisena. Ei auttanut hempeily eikä lempeily, kylmästi vaan kaikki pois. Lähti siinä samassa jättisamettikukat ja tuoksuherneet ja mitä tuonne nyt oli tullut tupattua.

Mutta Y niin kuin Yes, nyt saavat chilit valoa ja monet sateensuojaa.


Hyvä päätös, sanoisin. Ja näillä viikoilla kasvari alkaa olla yön jäljiltä aivan kostea, joten laitoin yöksi yhden kynttilälyhdyn pitämään boksia kuivana. Aika tunnelmallistakin tuo valo, mutta toivottavasti ei mene kasveilta unirytmi sekaisin.


Ulkona taivasalla on tomaattia vielä muutamassa ruukussa. Poimin äsken noin viikon aikana kypsynet hedelmät, tämän jälkeen tulee vielä muutamat salaattitarpeet. 


Tällä yksiköllä/ yksilöllä on kyllä varmasti jonkun sortin identiteettikriisi. 


Chiliä on tulossa ulkoruukuista aika mukavasti edelleen. Intianminttu tuohon edelliseen postaukseen viestitellessään tuumi jättävänsä chilin kasvatuksen suosiolla kasvari-kasvattajille, mutta kokemukseni pohjalta arvioisin, että kyllä laji ihan hyvin kasvaa taivasallakin, jos kasvupaikka on suojainen ja aurinkoinen ja jos lajike on sen sorttinen, että se tarkenee Suomen kesässä.

Tällaisia näyttävät olevan kaikki tänä sesonkina kasvattamani chilit, vain Caribbean Antillais on tehnyt vain muutaman podin, mutta niin se käyttäytyi sateisenakin kesänä. Hän ei selvästikään tykkää kasvatustavoistani. Olkoon, mokoma. Y niin kuin You're out.

Mutta esimerkiksi isoa podia pukkaava Aji Finlandia on tehnyt ulkosalla ihan mukavasti satoa. Toinen, kuvan taimi tekee isoa, hitaammin väriä vaihtavaa puikulaa, ja toinen huomattavasti pienempää ja runsaampaa satoa.


Ja luottolajike Hot Super Chilli F1 tekee koko kesän runsaasti podeja, joiden väri vaihtuu aika nopeasti vihreästä punaiseen – ilman erityishoitoa. Vettä, valoa ja joskus kasteluravinnetta, ja hän on tyytyväinen.


Ja kun joen vesi on lämpöisempi kuin aamun ilma, niin koiria ulkoiluttaessa voi hyvällä syyllä laulaa että smoooke on the waaater.


Katsoin tuonne otsikkoriville ja muistin, että yllätysvieraastahan mun piti puhua. Joo, mutta ennen sitä Smoke on the waterista ja Deep Purplesta inspiroituneena yksi kuva. Olkoon sen nimi vaikka että Yksilöllisesti Yhdessä. (Ööh.)


Ja se yllärivieras? No hän osui näkökenttään tänään puutarhakierroksella. Olisi voinut jäädä huomaamattakin, kun kasvaa niin piilossa maassa, kahden ison ruukun välissä, liuskekivien väliin muodostuneessa sammaleessa.

Hän on viime vuonna kasvatettujen kasvien siemenestä putkahtanut... lobelia!


Hän on riippalobeliaa (Lobelia erinus 'Fountain Mix'). Tämä oli tasan ensimmäinen kerta, kun tällaiseen kuokkavieraaseen törmään. Onko teillä näkynyt vastaavaa vierasta?

Nyt se on Y niin kuin yllättävän kesäisen sunnuntain ylevää ja yntäymyksellistä jatkoa teille, ystävät!

22 kommenttia:

  1. Oi mikä ylläri! Ja ihana Deep Purple ♥
    Huikea sato, vesi herahtaa kielelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, Deep Purple on mahtava!

      Täytyy käydä aamulla ekaksi tarkastamassa, että onhan se yllätysvieras vielä siellä... kovin on haasteellinen kasvupaikka.

      Poista
  2. Yber ihanuuksia taas, You ar the best!

    VastaaPoista
  3. Ylitit ittes, jos se ny on ees mahdollista, mut ku melkein heti alussa lukee, että Y niin kuin Yksinäinen surmatyö, niin sähän arvaat, että mun dekkarinovelliaivoni alkoivat ylettömästi raksuttaa. :D

    Kasvihuoneen perkaus kannatti, nyt siellä on ihan ylellisen näköistä. Elämä on yllätyksiä täynnä: sulla lobelia ja mulla 46 cm pitkä minikurkku (ei oo tossa mitassa pilkkuvirhettä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, no varmasti alkoivat raksuttaa dekkaristiaivosi :D Ootkos koskaan ajatellut kasvihuoneeseen sijoittuvaa surmatyötä... jossa uhri hävitetään kompostoimalla?

      No johan on minikurkku, wau! Minkähän kokoinen tuon lajin maksiyksilö olisi? Kuusimetrinen?

      Poista
  4. Tulipa kasvarista siisti, wau! Meilläkin siivottiin tänään, monta ikävän näköistä puu/lautakasaa lähti nuotioon, ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siivoaminen on joskus palkitsevaa – ainakin just tällaisissa tilanteissa, jossa joku asia on vaivannut silmää pitkään. Ja nuotiosta tulee plussana vielä kiva tuoksukin :)

      Poista
  5. Kiitti kynttilävinkistä kasvariin, kovin on kosteaa ja vesinorot valuvat seinillä aamulla, kokeilen myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä, ja kerro auttoiko. Mulla tuo yksi kynttilä (semmoinen paksu pöytäkynttilä) riitti pitämään 2,5 neliötä melkoisen kuivana.

      Poista
  6. Johan oli yletön työ kasvarin kanssa. Itse tekisin sen porua vääntäen, joten lykkään sitä vielä tuonnemmas..

    Oi, miten ylellisen hieno sato sulla :)
    Mikä on lepparisi maultaan tomaateissa ja chileissä?
    Minun lemppari tomaatit on "Yellow Thumpling Junior" ja "Anna Rassian" - ihan erilaiset mutta ylettömän ihanaiset.
    Chileistä en omaa vielä niin kovin kokemusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kylmästi vaan napsin, plussat painoivat lopputuloksessa enemmän... mutta kyllä se olmilta kieltämättä tuntui.

      En ole kuullutkaan tuosta Anna-tomaatista, kiinnostava tapaus! Laitan lajikkeet muistiin ensi vuotta varten. Mun tomaattilemppari on Sungold ja chililemppari Hot Super Chilli F1. Ehdottomasti :)

      Poista
  7. Ei oikein löydy meidän mökiltä tuollaista otollista aurinkoista, valoista, suojaisaa paikkaa, meillä kun tuulee lähes aina. Mutta täytyy laittaa harkintaan jonkun eri chililajin kokeilu ensi kesänä...ehkä ekasta vastoinkäymisestä ei kannata lannistua.

    Oli aika yliveto tuunaus tuo kasvarin tomaattien alasajo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aina kannattaa yrittää. Jos eteläseinustalle paistaa aurinko ja jos siihen saisi jonkun tuulensuojan kehitettyä, niin varmasti onnistuisi chilinkasvatus. Chili ei kaipaa suoraa auringonpaistetta ja paahdetta, niin kuin usein ajatellaan, vaan osapäiväaurinko/ puolivarjo riittää sille mukavasti.

      Oli raju tuunaus, mutta kannatti! Chilin raakileet alkoivat heti vaihtaa väriä, tuon puskan alla eivät varmasti olisi ehtineet koko loppukesänä.

      Poista
  8. Välillä on pakko karsia. Hyvä päätös. Itsekin mietin tomaattihautomoni lämpöjä. Saa nähdä, miten sen saa pidettyä hautomona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikos se tomaatin lempilämpötilan alin lukema 16 astetta? Niin muistan jostain lukeneeni. Tuo taitaa olla raakileiden kypsymisminimi, sen alla ei lähde punertumaan.

      Voisikohan viileinä öinä lämpötilaa yrittää pitää noissa hujakoissa jollain lämmityskeinolla? Päivällä vielä nousee hyvinkin omillaan sen yli.

      Poista
  9. Meillä menee chilit ensi kaudella uusiksi. Supertuliset jäävät pois kokonaan, mitä nyt sitten sattuu talvehtimaan. Aji fantasy kasvaa ensikaudella ja varmasti Lemon drop ja Aji rojo. Muusta en osaa sanoa. Rocotot kiinnostaisi, mutta ovat törkeän hitaita. Täälläkin on noita karsintoja tehty. Raakaa puskat täynnä ja ilmat vaan kostuu ja kylmenee. Toki satoakin on tullut. Chiliä n. 8kg, paprikaa 6kg, tomaattia 26kg ja kurkkua 22kg. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen ajatus luopua supertulisista, mistä päätös syntyi?

      Mulla kasvoi eka Aji, tämä Aji Finlandia, mutta voisin innostua ensi vuonna jostain toisestakin Aji-lajikkeesta. Ja Lemon Drop kuulostaa hyvältä myös. Millä ihmeellä sitä pitää itsensä kurissa siemenkauppojen valikoiman äärellä?

      Miten nuo rocotot, pitääkö niiden esikasvatus aloittaa hyvinkin aikaisin?

      Huh, teillä on satoa tullut kuin farmilla. 26 kiloa tomaattia?!

      Poista
    2. 26kg kyllä, mutta 26kg on hieman jo vanhentunutta tietoa. :D Nyt tuo luku on 31kg tomaattia ja avomaankurkkuakin tuli tänään 5kg lisää. ;)

      Supertuliset on vaan niin supertulisia. Suu ei kestä ja käyttömäärät jäävät sen johdosta pieniksi. Tänä vuonna satoa on tullut mukavasti ja kuivatut jauheet riittänevät pitkälle. Jokin puska jää varmasti henkiin, joten eiköhän jotain supertulista ole kuitenkin kasvamassa ensi vuonna.

      Ajia (espaniaa=chili) tulee meilläkin olemaan. Tarkoitus olisi löytää Semillaksen valikoimista uusia C. Baccatumin edustajia kasvatukseen yllä mainitsemieni lisäksi.

      Rocotot ovat C. Pubescens haaran edustajia. Suoraan sanottuna en ole oikeen niiden kanssa onnistunut. Sato ja sekin erittäin pieni on alkanut kypsymään vasta pakkasten tullen. Tänä vuonna näyttää valoisalta, mutta kasvithan olikin viime vuotisia. Paljon valoa, ei kuumaa, iso multatila ja paljon energiaa. Turbo pubet olivat hieman nopeampia, mutta eivät olleet aivan meidän mieleen sadon suhteen viime vuonna. Rocotot ovat tulisia, mutta ei habanerojen tavoin. Maku hedelmäinen ja raikas. Hedelmäliha paksua, rapsakkaa ja mehukasta. Esikasvatus pitäisi aloittaa kai lokakuun lopulla tai marraskuussa.

      Poista
  10. Voi tuota satoa! Ja tätä kateutta :D Mulla on edelleen ihan raakoja kaikki ne vähäiset tomaatit ja paprikat, ei merkkiäkään punastumisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh, mikäs heitä jumituttaa? Ovat kenties piste-, korpi- ja istumalakossa, se selittäisi rauhallisen tahdin :) Ehkä aurinko ei valaise tarpeeksi siihen kohtaan, missä kasvit asustelevat? Tai tuuli viilentää? Jos siis ovat olleet taivasalla.

      Mutta vielä ehtivät kyllä punertua, kun vaan saavat kupletin juonesta kiinni!

      Poista
    2. En tosiaan osaa sanoa.. Hyvin aurinkoisella paikalla ovat minikasvarissaan, eli tuskin siitä on kiinni. Kaipa ne siitä vielä ehtivät väriä ottaa, näin toivon :)

      Poista