Jardin Botanique de Nice

Katsokaas, kun ei ole opiskellut ranskaa, niin täytyy käyttää hyväkseen jokainen tilaisuus kielen käyttämiseksi. Ettei ole ihan moukka (rustaude).

Olin näetten viime viikolla työmatkalla Nizzassa. Juu, joskus käy ihmisellä tuuri, yleensä keskimäärin kerran elämässä. Ja koska sinne asti (kolmella lennolla) kulkeuduin, niin mikään mahti maailmassa ei olisi voinut estää parin tunnin irtiottoa kasvitieteelliseen puutarhaan. Nizzassa tuo Jardin Botanique sijaitsee noin vartin automatkan päässä keskustasta, joten kannattaahan taksi maksaa, ilman muuta.

Oui, mesdames et messieurs. Olemmeko valmiit kierrokselle? Matkalla näemme kasveja viidestä maanosasta, kotipaikoista osan mainitsen, osaa ehkä en, kas kirjanpitoni ei ole niin tarkka, ranskalais-välimerelliseen tyyliin mennään.

Aloitetaan pionista, joka oli juuri päättämässä kukintoaan: Paeonia suffruticosa, keskisestä Kiinasta.

Tämä tähtikukka on Asphodelus ramosus l., Välimeren alueelta.

Kiva heinämäinen lehdistö, näyttäisi varmaan aika kivalta isossa ruukussakin.

Cistus incanus -pensaat olivat myöskin kukassa.

Tuo päivä (3. huhtikuuta) oli viileähkö (+15°) ja kovin tuulinen. Kevät oli tietysti tuolla alueella hieman pidemmällä kuin meillä, mutta osa kasveista vasta viritteli kasvuaan. Niin kuin melko risukasainen Fumaria muralis.

Nätit lehdet hänelle kyllä varmasti aikanaan tulee ja ilmeisesti kivat kukatkin.

Ei ehkä välttämättä kuitenkaan niin isot, kuin Agave salmanialla.

Vastaava agave-kasvi oli heti portilla vastassa, käsittämättömän pitkä kukinto hänelläkin.

Tarkastetaan vielä tuo otsikon kirjoitusasu tässä kohtaa. Ottakaa lämmikettä termoskannusta, s'il vous plaît. 

Juu, aika lähelle oikeaa osui.

Puutarha sijaitsee kukkulan kupeessa, josta on kivat näköalat alas merelle.

Ja näin jatketaan matkaa. Tässä Buddleja madagascariensis kukassaan.

Tässä puolestaan Cercis siliquastrum eli palestiinanjuudaksenpuu tai juudaksenpuu.

Pikkiriikkinen Cyclamen persicum, joka lienee Suomessa yleisesti ruukkukasvina myytävä syklaami. Kasvaa kotoperäisenä Välimeren eteläisillä alueilla ja Lähi-idässä.

Kauniita kesäisiä mättäitä Erigeron karvinskianus -nimistä kasvia, Meksikon suunnalta kotoisin.

Samaa henkeä kuin Leucanthemum hosmariensessa, Marokon neitejä hän.

Joulun sen sijaan mieleen toi Helleborus lividus ssp. Corsicus eli Korsikan helleborus/ jouluruusu.

Ja persiljan toi mieleen Cachrys libanotis, Välimeren alueelta. Tämän kasvin eteeristä öljyä on tutkittu tieteellisesti, mutta pikahaku ei tuottanut selvyyttä, miksi. Ilmeisesti kasvia on käytetty rohdoslääkkeenä. Kukat hänellä on kesemmällä keltaiset, tillimäiset.

Timjami eli Thymus vulgaris tuoksui voimakkaasti tuulenpuuskista huolimatta.

Ja pilvisestä säästä huolimatta kirkkaus riitti Osteospermumien auki pysymiseen.

Kaikilla kasveilla ei ollut selviä kylttejä juurellaan, ehkä niitä kasvoi useammassa paikkaa, eikä kaikkia ollut merkattu. Tämä nätti sininuija jäi ilman nimeä, tuntisiko joku teistä hänet?

Myös tämä pieni liljahtava kaunotar on toistaiseksi nimetön.

Tästä sinisestä olen varma, että hän on salvia, mutta tarkempi laji/ lajike on arvauksen asteella.

Saatteko selvää käsialasta?

Tässä kasvaa talvio eli Vinca-lajin edustaja. Ei ole ihan perustalvio, terälehdet ovat tavallista kapeammat, mutta nimitarkkuus riittää tällä erää tälle asteelle.

Siitä olen kyllä varma, että tässä on kissa. Melko varmasti nizzalainen kizza.

Ja jompi kumpi allaolevista on Rosa beggeriana – tai vaihtoehtoisesti kumpikin on joku muu. Ruusu kuitenkin. Varsin aikaisin kukkiva!

Entäpä Euphorbia lambii, ottaisitteko puutarhaanne? Minä ottaisin, mielelläni.

Raikas kuin sitruunapirske ja limettiviipale.

Kaikenlaisia mehikasveja näytti olevan kiva valikoima, tässä Agave macroacantha.

Hienot agavekiehkurat hällä.

Täydellinen kevätkeltainen tällä Acacia verticillata -pensaalla.

Acacia cochlearis kukkii hieman hillitymmin, ilmavan yläpainotteisesti.

Tähän kasvitieteelliseen on vapaa pääsy, opastettuja (ranskankielisiä) kierroksia saa etukäteen sovittua. Alue on 3,5 hehtaarin kokoinen. Kiva paikka varmasti kesälläkin, korkealla käy ilmavirta ja alueelta löytyy paljon suojaisia paikkoja ja penkkejä istuskeluun. Ruokaa tai juomaa sieltä ei saa, omat eväät kannattaa kuljettaa mukana.

Henkilökuntaa näkyi parin ihmisen verran, heillä oli muun muassa Impatiensin (ahkeraliisa tai joku muu liisa) kasvattelut työn alla.

Vierailijoiden ei tarvitse taimista huolehtia, vaan saa nauttia valmiista kattauksesta, kuten tästä länsikiinalaisesta Jasminum mesnyi -pensaasta.

Ja kreetalaisesta Tulipa saxatilis -pikkutulppaanista.

Kauniin Teucrium fruticans -pensaan harmaanvihreistä lehdistä ja utuisenliiloista kukista.

Salvia sagittatatan vahvasta sinisestä.

Puutarhan uloimmat polut ovat mukavan leveät ja helppokulkuiset, sisempänä on porrastuksia ja hiekkapolkuja, mutta mukavia niitäkin on käyskennellä. Tässä oikealla ihana valkokukkainen Retama monosperma (Bridal veil broom, morsiushuntuluuta?).

Ottaisin! (Ja ottaisin myös isomman tontin ja Välimeren ilmaston, kiitos.)

Laittaisin uudelle tontilleni myös tätä Lavatera maritimaa.

Ja ehdottomasti paljon Lavandula dentataa.

Pienen vesiaiheen laittaisin myös.

Ja ilman muuta, ehdottamasti, taatusti varmasti laittaisin ainakin yhden appelsiinipuun.

Oi miksei mulla voi olla mökkiä tuossa kohtaa??? Edes lomaviikko-osaketta? Jotain? 

ÄääÄÄÄÄääää!

Excusez-moi. Pardon. Oppaalta karkasi itsehillintä (contrôle de soi). 

Olemme nyt saapuneet reittimme loppuun, kiitos kaikille osallistujille. Tipit voi jättää tähän kehäkukan (Calendula) viereen.

Opas lähtee selvittämään, tarvitaanko kyseisessä appelsiinipuutalossa au pairia tai muuta orjaa. Au revoir! Ensi kerralla opastettu kierros Nizzan kaupungissa, tervetuloa mukaan. Bienvenue!