27. syyskuuta 2012

Pipo Into-Lianalle

Ei ole vierahan helppoa tulla syksyiseen Suomeen, kylmä on ja pimiää. Siksi vieraalle pitää kutoa pipo, jotta sopeutuisi eikä ainakaan paleltuisi. Tämän ideologian mukaisesti kudoin Into-Lianalle lämmittävän joustinneuleasusteen.


Väriksi valitsin tällaisen trooppisen runsaan sävymaailman, niin on liaanilla mahdollisesti kotoisampi olo. Väri sopii myös ikkunan ylle asennetusta loisteputkivalaisimesta hohkaavaan liilaan valoon, jossa olohuoneemme nykyisin kylpee, kuten kuvista näkyy. 

Paksuilla puikoilla reilussa tunnissa syntyi ruukustin (vrt. säärystin).


Ruukustin suojaa Into-Lianan varpaita kylmettymiseltä tuossa ikkunan edessä. Kas vanhassa talossa on vain tuplaikkunat ja niiden välistä saattaa kolealla säällä vetää. Siinä jäähtyy saviruukku aika nopsaan, mutta nyt pitäisi pysyä multa mukavammissa lämpötiloissa. 

Ja mihinkä eivät sopisi Perämeren reunamilta kerätyt männynkävyt... sellaista kohtaa ei liene, joten kuorrutin ruukunsuun niillä. Ei pääse lämpö karkaamaan yläkauttakaan, aika ovelaa.

Ruukku ei kyllä kauaa taida Into-Lianan kasvutarpeisiin riittää: tämän päivän mittauksessa köynnös oli noin 140 senttiä pitkä. Koko mitta on siis tullut tasan kolmessa viikossa, kasvuvauhti on ollut keskimäärin noin 7 senttiä päivässä. Alussa kasvu oli kyllä rivakampaa, mutta nyt lehtien muodostuminen on tainnut hidastaa hiukan vauhtia. 

Mutta katsokaas, eivätkös ole komeat Into-Liljan lehdet (*äidin ylpeydellä lausuen*):


Yhden lehden pituus on 6,5 senttiä eli ihan mukavan kokoiset ensimmäisiksi lehdiksi. Ei tainnut tulla hänelle sirkkalehtiä ollenkaan, vastaavia kolmilehdykkäisiä lehtiä on kehittymässä neljä, eri kokoisissa vaiheissa. 

Nuo lehdet varmaan auttavat myös lajin tunnistamisessa. Olen käyttänyt puuhaan jo useita tunteja ja oppinut paljon muun muassa sademetsistä ja apinoiden ravinnosta, mutta oikeaan kasvilajiin en ole vielä osunut. Apinatutkijatkin ovat todenneet, että liaanityyppisesti kasvavia köynnöksiä on vaikea identifioida, joten jaksan olla kärsivällinen. Jokin hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva se on, nyt tulkinnassa ovat sen alaheimot Caesalpinioideae, Faboideae ja Mimosoideae.

On edettävä nyt järjestelmällisesti, aiemmin kokeilemani "tärppi sinne, tärppi tänne" -menetelmä ei ole tuottanut tulosta – kuten ei myöskään etsintä siemenen perusteella. Mutta jännää on, ja hauskaa!

Hartaudella väsäämäni köynnöstelyteline on jäänyt auttamattomasti pieneksi tälle supervauvalle. Sieltä se on kasvanut jo vaaksan verran yli, ja kurottelee nyt kasvivaloa kohti.


Nyt täytyy laittaa taas harmaa massa töihin ja keksiä Intolle systeemi, jota pitkin se voi jatkaa kipuamistaan. Jotenkin tuntuu, ettei se ole ainakaan vielä aikeissa asettua talvilevolle. Pipollakin lienee osuutta asiaan.

19 kommenttia:

  1. Ihana pipo!

    Siinä sinulla onkin pähkinää, miten hoidat vaavin talven yli :)Taitaa kasvu olla trooppisen runsasta. On mielenkiintoista seurata miltä taimesi näyttää keväällä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on pähkinää kerrakseen, eipä voisi olla kasvi a) väärällä mantereella b) väärässä kasvuvaiheessa ajankohtaan nähden. Jännä nähdä, tuupertuuko se olosuhteisiin vai sopeutuuko nopeasti :)

      Poista
  2. Kivanvärisen ruukustimen ole Intolle kutonut, sopii niin hyvin tropiikin kasville;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni, vähän etsiskelin lankavarastosta tuollaista trooppisempaa väristöä ;)

      Poista
  3. Apua, mä en kestä! Miten ihana lämmike! Ja miten ihanan ajattelevaista, suorastaan äidillistä huolenpitoa <3 Enkä mä kyllä kestä tuota vauvasi kasvuvauhtiakaan. Ihan järjetöntä. Mutta niin jännää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, hiukan tuntuu itsestä vähän jo ylihuolehtivaiselta :) Mutta eihän tällaista etelän asukkia voi oman onnensa nojaan ikkunalaudallakaan jättää... Ja kasvuvauhti on tosiaan ihan käsittämätön!

      Poista
  4. Ei taivas, mikä kasvuvauhti! :O Sulla todellakin on pian siellä viidakko ja eksyt pian sinne.

    Ja pipo, mikä keksintö. Mutta varmasti toimiva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vauhti on sanoinkuvaamaton, taas on tullut tämän päivän aikana ainakin viisi senttiä lisää. Siellä se loisteputkessa jo häärii, täytyy huomenna yrittää siirtää kuikeloa jonnekin muualle...

      Pipo toimii aina :)

      Poista
  5. Ruukustin!!! Oota vaan, niin toi sana vakiintuu suamenkiäleen. Kyllä ny Into-Lianan kelpaa kasvaa/venyä pitutta ja kukoistaa. Kyä sä oot taas ollu hoksu ja kätevä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nettimartta :) Kyllä sademetsän vierasta ajatellessa keksii kaikkea pikkunäppärää. Ruukustin, niitä vaan kaikki kutomaan, on kivaa. Hah.

      Poista
  6. Niin samaa mieltä kuin kaikki muut kommentoineet. Olet sinä koko epeli!! Köynnöstuki! Kasvivalo! Köynnöstuen pehmusteet! Ruukustin! Kävyt! Ei moni vaan tuollaista vaivaa näkisi.

    Mutta toisaalta, kovin monella ei ole Into-Lianaa.

    Huomasitko muuten, että teit - ilmeisesti - tahattoman lipsahduksen omassa tekstissäsi, ja kutsuit häntä Into-Liljaksi? Saattaisiko siinä olla jokin salaperäinen enne... huu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, tuliko se Into-Lilja sinne?? On nimittäin niin, että herra Geranium tunsi aikoinaan tuon nimisen henkilön, ja nimi on jäänyt jonnekin mun muistin syövereihin ilmeisesti ikuisiksi ajoiksi... ja putkahtelee sieltä näköjään lapsuksena ulos :D

      Hahhahhhah, hauska juttu Intopii, että bongasit tuon! Itse en parinkaan lukukerran jälkeen mokaa havainnut, täytyy lukea vielä kerran ja nauraa ääneen tälle mahdollisesti enteelliselle virheelle.

      Oihyvääpäivää tätä elämää!

      Mutta joo, kyllä liaanivauva kuorii ihmisestä kaikenlaisia hoitokykyjä ja -haluja. Onneksi toista vauvaa ei ole näköpiirissä, huh.

      Poista
  7. Kiitos, Intianminttu, yritin hakea eksoottis-trooppista värimaailmaa ja yhdistää sen pohjoismaiseen kaksi oikein, kaksi nurin -joustinneuleeseen ;) Viidakko alkaa olla jo alulla, jatko kieltämättä hiukan huolestuttaa...

    VastaaPoista
  8. Voi hyvänen aika. Voisko sitten ens kerralla laittaa kirjotuksensa alkuun jotain varotusta, että pitää inkontinenssisuojaa varata, kun alkaa tekstiäsi lukea. Ja vieläpä ehtooaikaan, kohta naapuri valittaa niin että yhtiökokous häätää meidät pois kotoo. Jotta virka-aikaan vaan luettava. Ja kaikki Into-Lianasi tähden. Mä vaan muutaman päivän oon blogistaniasta pois ja alan lukeen innoissani Into-Lianan pipotarinaa. Aattelin, että nyt teille on pukannut vaihto-oppilas, jostain eksoottisesta maasta. Ja se tarttee lämpösen pipon. Enkä tietysti kaukana ollutkaan realiteeteista. Ja punaviinillä ei ole asiaan mitään osuutta. Tuskin maltan odottaa missä mennään ens suvena. Onko sulla enää liikkumatilaa kodissa, mihin niitä siemeniä tuuppaat. Koska siemeniähän me yhdessä tuupataa maahan. Mullon jo jo kohta aluulla tomaattia, sain blogiarvonnasta. Siis siemenet. Matalaa laatua. Suosittelen sullekin, säästää tilaa.

    VastaaPoista
  9. Into-Lianaa virka-aikaan, hahah, siinäpä toive, jonka voisin esittää myös I-L:lle itselleen: että kasvaisi vain virka-aikaan, niin olisi kokonaisuus jotenkin hallittavissa :o

    Kyllähän I-L tavallaan onkin vaihto-oppilas, on tullut Suomeen opiskelemaan uutta kulttuuria, asumaan vieraassa perheessä uusissa olosuhteissa... mulla vaan on vahva tunne, että hän ei enää palaa lähtömaahansa, vaan jää Suomeen, muodossa tai toisessa.

    En uskalla miettiä ensi kevättä, kun ensi viikkokin jo hirvittää...!

    Matala tomaatti kuulostaa hyvältä. Todella hyvältä.

    VastaaPoista
  10. hei - ohjaa varovasti kasvi kulkemaan ristikossa - mitähän tapahtuisi, jos varren katkaisisi? tekisikö se sivuversoja? ja kasvavatko lehtihangat pituutta? mielenkiintoista todellakin seurata tätä kasvi-ihmettä ja blogia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips,

      sinne ohjasinkin sen jo, ristikon uumeniin. Eipä tosin ole kestänyt kuin pari päivää, niin verso on taas kehikon reunamilla... se 7 senttiä päivässä, heh.

      En tiedä, mitä tapahtuisi varren katkaisulla, enkä uskalla ainakaan vielä kokeilla, mutta ehkä keväällä voisi – jos kasvi on vielä elossa. Sivuversoja liaanit kyllä luonnossa tekevät, mutta nyt toki ollaan kaukana luonnollisista olosuhteista ;)

      Lehtihangat ovat nyt noin tulitikun pituiset eli ovat ne hiukan kasvaneet, kuten myös lehdet. Täytyykin postata kohta uusi tilannekatsaus.

      Poista