11. maaliskuuta 2013

Jääaskartelun luvattu maa

Juuh. Ei tule maaliskuussa edes maistiaisia Oikeasta Keväästä. Että sulaisi asvalttia näkyviin ja lorisisi noro (ei se virus). Ei, kyllä maaliskuussa täytyy olla öisin 15 astetta pakkasta ja päivällä vähintään puolet siitä, navakalla tuulella höystettynä. Ja jos paistaa aurinko, pannaan miinusta vielä lisää, ja jos ei paista, niin turskautetaan reipas lumipyry.

Uaah.

Suomi on jääaskartelun luvattu maa. Keskimäärin jokaisena päivänä vuodesta kakkuvuokaan voi laittaa vettä ja pakastimesta löytyneitä hilstereitä, ja laittaa systeemin rappusille jäätymään. Parissa tunnissa kiekko on valmis ja ei kun puuhun roikkumaan. Eikä sula.


Siinä on sitten mukava seistä viimassa renkaan edessä ja katsella marjoja jään puristuksissa.


Se on varma harrastus, jota ei ainakaan sää pilaa.

-- painokelvotonta tekstiä --

Jostain samankaltaisesta syystä, kuin linnut lähtevät muuttomatkalle ja lohet kutureissulle, niin olen kylvänyt kasvien siemeniä. Lisääntynyt valo on kertonut matelija-aivoilleni, että uusi kesä on tuloillaan. Kehittyneemmät aivojeni osat alkavat epäillä, että tässä ikiaikaisessa koodauksessa on nyt paha bugi. Näyttäisi nimittäin ikkunasta katsottuna siltä, että ei ole tulossa kesä, vaan pohjoisnapa. 

Kohta ei onneksi näe enää ikkunasta ulos, katsella jäistä surkeutta. Makuuhuoneen ikkunan eteen nimittäin kasautui taimihyllykkö nro 2, jotta ne matelija-aivojen synnyttämät kylvökset saadaan valon äärelle kasvamaan. Valoisimpaan mahdolliseen paikkaan ainakin.

Hyllystä tuli kevytversio olohuoneen ikkunalla roikkuvaan versioon nähden. Siitä tuli myös... no, värikäs versio, kun hyllyosat ovat harmaata laminaattia ja kiinnitysmekanismi oranssia pyykkinarua. Niitä kun sattui kellarin kätköistä just tänään löytymään ja kiire oli. Nyt saan nauttia kiireeni hedelmästä pari kuukautta, hah.

Laitan kuvan seuraavassa postauksessa, kun olen itse sulattanut moisen näyn.

Mutta mukavaa tilanteessa on se, että voin aamulla kohdentaa katseen välittömästi Itse Asiaan. Vihreään.

Ehkä jonain aamuna haukankatseeni tarkentaa chilin ensimmäiseen kukkanuppuun.


Tai pelargonin vastaavaan.


Toivottavasti silmä ei minään aamuna tsuumaa punkkiin tai kirvaan, tai joudun nukkumaan siitä eteenpäin Raidin raikkaassa tuoksussa.

Koska tiesin saavani ruhtinaallisesti (no ei) lisää valotilaa tästä hyllystä, niin laitoin muutaman oleellisen siemenen vielä multiin: 

- tomaatti 'Gardener's Delight', 'Tiny Tim' ja 'Sungold'
- koristemaissi Zea mays 'Harlekin'
- risiini 'Carmencita'
- värinokkonen 'Black Dragon' ja 'Velvet Red'
- verbena 'Orchid Frost'

Pulassahan tässä jo nyt ollaan, joten ei tuo satsi enää konkurssia pahenna. Teen ikkunattomassa tilassa kasvamaan joutuneista ja vanuneista taimista sitten kivan vihreitä jääkransseja.

26 kommenttia:

  1. Voihan jääkranssi. Täällä ei onneksi pyryttänyt kuin ihan vähän tänään, mutta sekin oli liikaa. Kerrankin kun pakkanen laski pariin asteeseen, niin on sitten tasaisen harmaa päivä ettei mikään vaan vahingossakaan sula. Niin kuin jos olisi vaikka tehnyt tuollaisia kauniita kransseja.
    On tää kans.
    Sadattelee.

    VastaaPoista
  2. No niin just, on tää. Miten voi jokainen tunti ja minuutti tuntua niiiiiin pitkiltä, kun odottaa pääsyä kuokan ja lapion (ei lumi-) varteen? Ekan kärpäsen näkemisestä tulee varmaan tippa silmään, niin hyvää kaikki elon merkit nyt tekisivät.

    Ei auta kuin odottaa edelleen. Voisi ajatella, että vastahan sitä viisi kuukautta on tehty, että mikäs enää muutamassa viikossa...

    VastaaPoista
  3. Kyl sä ny oot kasvattamassa ittelles viidakkoo. Kohta ei kuu kumota eikä aurinko paista huoneisiin, kun ikkunat on tukittu taimistoilla. :)

    Terveisin nimimerkki
    Ei-vieläkään-yhtään-taimea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä ihan jäähermo, Nettimartta. Miten tuo on mahdollista, että ei _yhtään_ tainta hermoiltavana maaliskuun puolivälissä? Mitä ikinä syöt, sitä minäkin alan: tänään alkoi tuntua siltä, ettei tässä oikeasti ole mitään järkeä. Hetken näin kirkkaasti :)

      Poista
  4. Voi Gee, nauroin jutullesi vedet silmissä ja maanantai-illan terveysannos punaviiniä suupielistä purskuen. Miten sinä osaatkaan kirjoittaa!! Olet kyllä aivan hulvaton!

    Sinä ja punaviini. Ei voi ihminen enempää tarvita ikäänsä pidentääkseen. Tämän illan voimalla elän 108-vuotiaaksi.

    Miten olenkin voinut nukkua talviunta sillä aikaa, kun sinä valvot ja kirjoitat. Höö. Lmö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Intopii! Sinä pelastit minun päiväni ja viikkoni ja koko surkean maaliskuun! Tällä kommentilla ja terveysannoksella punaviiniä minäkin elän 108-vuotiaaksi :) Toivottavasti tosin jossain muualla kuin täällä ikiroudassa. Ja toisaalta en kuitenkaan ns. vehreämmillä niityillä, hah.

      Mutta mahtava tietää, että mulla on ikätoveri siellä 108-vuotissynttäreillä! Leivon sulle kakun, ja tarjoan hyvää samppanjaa ja ruusuilla koristellun juhlapöydän. Kutsu on esitetty tässä ja nyt.

      Poista
  5. Kyl on syötävän hiano kranssi! Purkki- ja ruukkuarmeija se meilläkin lisääntyy melkein kuin itsestään. Ehkä ei kuitenkaan ihan niin, pitäisi peiliin katsoa ennemminkin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tarja!

      Joo, kyllä peilistä taitaa löytyä ruukkuarmeijan ylipäällikkö täälläkin :)

      Poista
  6. Jääkranssit vaan koko kansan harrastukseksi. On muuten hieno tuo tekemäsi kranssi. Oletkin siinä oikein ekspertti :)

    Kyllä se kevät kuitenkin aina koittaa, lopulta..
    Joskus muistan kyllä olleen kevään jolloin satoi toukokuun puolivälissä lunta maan valkoiseksi. (Sitä myöhemminkin keväällä on lunta tullut, mutta sen koitan työntää jonnekkin alitajunnan taakse syöveröihin)

    Joten ensi viikosta alkaen alkaa kevättämään. Ihan varmasti!
    Päivähän on nyt jo vaikka miiiiten paljon pidempi kuin viime kuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, koko kansan harrastus, hiihdon ohelle :) Mietin tuossa juuri, että ehkä pitää jonain kertana käyttää tuota kakkuvuokaa jonkun ihmissyötävän leipomiseen ;)

      Uhhuh, toukokuinen lumisade _ei_ kuulosta kivalta. Tosin kun muistelen, niin muistan itsekin jonkun toukokuun päivän, jolloin koulussa liikuntatunnilla pelattiin pesäpalloa ja yhtäkkiä koko maisema meni lumisateesta niin tukkoon, että peli piti keskeyttää.

      Ensi viikko kuulostaa hyvältä, kyllä me siihen asti jaksetaan pinnistellä ja odottaa niitä Kunnon Kevään merkkejä.

      Poista
  7. Komeita alkuja, ihan oikeeta aikaa tuo sisäinen kellosi näyttää. Vielä ei tuo kevät ole jättänyt tulematta, toivotaan jotta ei tänäkään vuonna.. Asvaltin paljasta plänttiä odotellessa, jaksetaan vielä hetki. T: nimim. uudet tennarit odottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tottahan se on, että aikaisempina historian vuosina kevät on tosiaan tullut talven jälkeen. Pakko vaan uskoa, että kaava toteuttaa itseään tänäkin vuonna :)

      Uudet tennarit kuulostavat ihanalta!

      Poista
  8. Hieno jääkranssi. Kyllä kevät kohta koittaa, onhan pääsiäinenkin aivan ovella:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maarit, näitä on kyllä superhelppo tehdä – tämmöinen pika-askartelijakin onnistuu :)

      Pääsiäinen on tosiaan ovella, täytyy yrittää tänä vuonna laittaa jotain koristeruohoa _tarpeeksi ajoissa_ itämään...

      Poista
  9. Ainakin punkkeja vastaan on helppo käydä taisteluun ennakoidusti. Punkkien torjunta käy yksinkertaisimmillaan vedellä. Punkit eivät viihdy jos ilmankosteus on yli 50%. Tätä on tietysti mahdotonta ylläpitää asuintiloissa, mutta satunnainan kasvien suihkuttelu sumutinpullolla voi pitää tunkeilijat poissa. Lisäksi paprikan suikuiset pitävät kosteasta. :)

    Hieno kranssi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ohje, Jule, otan tuon kyllä käyttöön! Viime vuonna punkki iski paprikoihin, jotka kasvoivat tuossa samassa kohtaa, joten ennakointi ei ole pahitteeksi. Aurinko porottaa estoitta usean tunnin, joten kyllä siinä taimi on aika lujilla. Kiitos vinkistä!

      Poista
  10. juuri näin! Ajatukset kuin suoraan omasta päästä, paitsi mä en osaa ottaa edes sitä pientä sarkastista iloa noista jääaskarteluista :D Sun chilit näyttää kyllä siltä, että niissä on hetelmää jo ennen kesäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tää keli on niin överiä, että ei jaksa enää ärtyä – tai ärtymys kasvaisi vaan niin suureksi, että pää ratkeaisi. Parempi vaan yrittää pysyä jossain sarkasmin ja Suomen-talvesta-pois -viisvuotissuunnitelmien äärellä ;)

      Chiliennustuksessa taidat osua aika oikeaan: bongasin tänään pieniä kukkanuppuja! Mitä ihmeen pikasiemeniä ne mahtoivat olla.

      Poista
    2. No johan on!! Ne varmaan tuottaa sitten satoakin koko kesän joten nyt vaan sittensäilöntävinkkejä etsimään ja kokeilemaan :)

      Poista
    3. Saas nähdä, päästäänkö satovaiheeseen asti... niin on pitkä odotus vielä, ettei uskalla lähteä tukkuun säilöntäsammioita ostamaan :)

      Poista
  11. Komia kranssi! Mielenkiinnolla odotan kuvaa uudesta hyllyköstäsi:) No kyllä täällä vielä naureskellaan, vaan saa nähdä sitten miten täällä käy jos vaikka kärhöt innostuisivat itämään. Sitten kuolaan sun laminaattihyllyköitä:D Viime keväänä kelloköynnökset tukkivat mulla joka paikan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, laminaattihyllykkö on kyllä sieltä rumimmasta päästä kaikenlaisia rakennelmia, mitä ihminen kätösistään on maailmaan luonut :D Täytyy ottaa kuva valoisan aikaan, niin saadaan värisävyt kohdilleen.

      Oi, kelloköynnös on ihana, ja kärhöt tietysti myös! Täytyykin laittaa yksityiskohtaiset ohjeet siitä laminaattihyllyköstä sua varten ;)

      Poista
  12. Olen jo katsellut chilin kukkaa, mutta kylläkin epätoivoisena. Viime kesäinen chili on talvehtinut ikkunalaudalla ja sekin on huomannut valon lisääntyneen. Se on alkanut tekemään nuppuja, vaikka minä en ole vielä vaihtanut sille multaa. Meinaan kuitenkin vielä mullan vaihtaa, joten saa nähdä kuinka paljon se ottaa operaatiosta nokkiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, hyvin on chili talvehtinut, kun alkaa kukkaa pukata! Ei se varmaan mullanvaihdosta hätkähdä, ovat aika sitkeää tekoa. Mullakin on kellarissa talvehtimassa yksi chili, joka on useaan kertaan ollut ihan kuivumispisteessä, mutta aina vaan pukannut uutta lehteä, kun on vettä armollisesti saanut :)

      Poista
  13. Olipas kiva lukea hersyvällä huumorilla höystettyä talviketustusta. Ei sitä enää paremmin osaisi sanoiksi pukea. Huumori auttaa. Tai sitten ei. Kyllähän tuo rupeaa olemaan jo ihan äärirajoilla noiden lumien ja tämän kylmyyden kanssa. Ei paljon lohduta säätieteilijän sanomana, että kevät tulee,sitten kun se tulee, vaudilla...jee..
    Ollaan varmaan heti klo 10 siellä Kaisaniemessä. Niin ainakin käsitin. Olisi kiva nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, huumorin kautta tätä on tosiaan lähestyttävä, kun ei ärtyminenkään auta :) Ja olen tasan samaa mieltä, että ei kamalasti lohduta ajatus, että SITTEN kun se kevät tulee, niin se tulee vauhdilla. En mä halua vauhdikkaasti ohi sujahtavaa kevättä, haluan pitkän ja hartaan kevään, niin että ehdin nauttia siitä pitkään!

      Laitan ajankohdan korvan taakse ja tulen tosiaan nykimään hihasta, jos pääsen tulemaan paikalle. Jos en, niin mukavaa ja lumoisaa näyttelyä!

      Poista